puolisollani todettiin ruokatorvensyöpä reilu vuosi sitten. hänet leikattiin ja hän kävi systostaatti sekä sädehoidot läpi. 2 tarkastusta ja hänet todettiin "terveeksi". ainakin toistaiseksi. sitten, eräissä verikokeissa huomattiin että senkka oli koholla. lisää tutkimuksia ja diagoonsi oli että syöpä on levinnyt luustoon. elämältä putosi pohja pois... olimme jo tuudittauneet että tauti on voitettu, toki vain tilapäisesti, mutta että nyt tämä ja rankimman kautta...
onneton....
ja surullinen....
11685
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
mutta luustoon levinneeseenkin syöpään on hoidot,
tietty on raskasta aloittaa taas hoidot,voimia
teille paljon eteenpäin.
aidosti ja oikeasti kiitos sinulle! kummasti se antaa voimia vaikka tuntematonkin tsemppaa! tässä on vielä lääkärien mukaan poikkeuksellista potilaan nuori ikä, joka voi olla hyvä mutta myös paha vilkkaan solutoiminnan vuoksi. se siinä pelottaa.
Dosentti Jukka Westermarckin tutkimusryhmän
tulokset osoittavat,että syöpätautien mekanisneihin keskittyvä biolääketieteellinen perustutkimus voi paljastaa täysin uusia tekijöitä,joilla on merkitystä syövän etenemiselle.Tampereen yliopiston lääketieteellisenteknologian instituutissa löydetyt
tulokset viittaavat myös siihen,että tietyt
CIP2A-nimisen proteiinin toiminnan estäminen
voisi olla uusi lähestymistapa syöpätautien
hoitoon.Tätä proteiinia ei ilmene normaaleissa kudoksissa,ja on mahdollista,että CIP2A:n
toiminnan estämiseen kehitetyllä lääkkeellä
olisi myös huomattavan vähän sivuvaikutuksia.
Westermarckin työryhmä koettaakin nyt tutkimuk-
sessaan löytää näitä CIP2A-estäjämolekyylejä
ja valjastaa ne lääketieteen käyttöön.
Toivotaan,että pian tulisi markkinoille,eikä luovuta toivosta.
vähän aikaa kuluu ja olette sisäistäneet uuden tilanteen - mieliala muuttuu! Ja todellakin: on olemassa jo uusia hoitomuotoja luustoonkin levinneeseen syöpään! Ajattele sitä!
Minä kävin tuolla "Syöpäpotilaat"-palstalla ja ällistyin! Miten paljon siellä on kuitenkin iloa ja jopa huumoria! Mielipiteitä vaihdetaan hoidoista ja kokemuksista kuin ruokaresepteistä.
Erinomaista ja terapeuttista.
Käväise sieltä hakemassa uutta voimaa - jos alkaa ahdistaa! Saan empatian lisäksi paljon myönteisiä esimerkkejä...
Ja vielä: urheutta ja oikeita voimia sinulle - rinnallakulkija. Tulet selviytymään myös vaikeista päivistä, kun uskot niin.
Lämmöllä ja taistelumieltä toivottaen!
paranemisesta vakkapa sellaisilta kirjoittajilta kuin bernie Siegel, Robert Haas, Carl Simonton, Louise Hay. On varmaan paljon muitakin - nuo olen vasta ehtinyt lukea.
Jättämällä pois rasvan (paitsi oliiviöljyn jms), lihan, kanan, munat, sokerin ja suolan voi jo edistää terveyttään kummasti. Useimmat syöpää parantamaan kykenevät dieetit näyttävät perustuvan kasviksiin. Kullakin on sitten omat erikoisuutensa. Vitamiineja ja hivenaineita tarvitsee myös. Soijaa suositellaan hyvin yleisesti syövän hoitoon. Minä yritän löytää kustakin terapiasta ne puolet, jotka tuntuvat hyvältä minulle. Lihan ja nuo muut pahat aineet olen jo jättänyt kokonaan pois. Mutta siitä on vasta kaksi viikkoa, joten en osaa vielä sanoa, miten se vaikuttaa.
Olen ollut väsynyt jo monta kuukautta, ja lepään niin paljon kuin voin. Liikuntaa pitäisi alkaa harrastaa. Uskon, että se auttaisi. Ulos lähtöön yksin tuntuu vain olevan joku kumma kynnys.
Ajatelkaa tilannetta myönteisesti. Lääkärit eivät tiedä kaikkea. Moni on parantunut, lääkärien seisoessa vieressä sormi suussa, uskomatta.
sinulle tuo voi olla hyvä asia.Itse en tuollaiseen
ruokavalioon suostuisi kaikki ilo elämästä katoaisi.Ruoka on suurimpia nautintoja.
isälläni oli haima(kuoli 4vuotta sitten) ja leikata ei voinut, liikaa verisuonia lähellä. isäni söi mm. mustikkaa ja punajuuria. ja eräässä terveyslehdessä mianittiiin hainrustouute jota myös ostettiin ja isäni sitäkin otti. syöpää sairasti 1,5vuotta, joka lääkäreiden mukaan oli ihme että niinkin kauan. ainoa leikkaus minkä pysty tekemään(ja tämä tehtiin olon parantamiseksi)oli ruokatorven ohitusleikkaus(muistaakseni). tämä auttoi muutamaksi päiväksi, sitten alkoi taas olo pahenemaan.
ja vielä: niin kauan kuin syöpää sairastava elää, on myös toivoa!!
Syön elääkseni (nyt, sairauden ravisteltua), en elä syödäkseni. Elän luodakseni jotain pysyvää. Elän nauttiakseni ystävistäni. Elän kasvaakseni ja viisastuakseni. Mahani ja makunystyräni saavat tyytyä siihen, mitä minä päätän syödä. Ne eivät minua enää komentele!
Minulle tuo kahvi on sellainen asia, josta on vaikea luopua. Luovun kyllä siitäkin, jos jostain luen yksityiskohdat, miksi se on vahingollista. Korvaan sen yrttiteellä niin usein kuin pystyn. Ehkä vähitellen pääsen sen lumoista irti. Se on tupakkaan verrattava riippuvuussuhde, ainakin minulla.
Jos vertaan mielessäni rasvaista pihviä (jota kasvaimenikin rakastaisi) ja kaalimehua, jonka mausta en pidä, mutta jonka väitetään parantavan - valinta on helppo.
Olen toivottanut elämääni tervetulleeksi porkkanamehun, tomaattisoseen (kuulemma todella terveellistä kaikissa muodoissaan), soijamaidon, tofun, hedelmät...
Olen sanonut hyvästit rasvaa tihkuvalle, suolalla tai sokerilla maustetulle ruoalle, lihalle ja maitotuotteille.
Aion elää pitkän elämän, kirkkain silmin, hoikkana, kasvaimettomana, kolesterolittomana.
Ei ruoka ole ainoa nautittava asia elämässä, vai onko? Eikö elämä itse ole paljon arvokkaampi?
huomenna taas savotta alkaa. yritän tsempata potilasta ja nuorisoamme, mutta se tuntuu oleva epätoivoista.... ymmärrettävää tietysti. eka kerralla taistelutahto oli ihan toista luokkaa kuin nyt (puhun siis potilaasta). jotenkin hän on niin apaattinen että ihan hirvittää! mutta toivon ja uskon kun hoidot lähtee taas käyntiin ja tämä kauhea odotus päättyy, herää hänkin miettimään elämää ja sen rajattomia mahdolliskuuksia.
kaikille teille jotka olette vastailleet, lämpimiä ajatuksia ja suuri kiitos, valaisette minun päivääni!
Hei!
Minkä ikäinen miehesi on?
Oliko ruokatorvensyöpä yllätys vai oliko taustalla refluksitauti tai Berrtin ruokatorvi?
48- vuotias.lääkärien mukaan tämä syöpätyyppi on hieman vanhempien miesten tauti. diagnoosi oli täysi yllätys