Anoreksia

Miksi kun sanotaan että anoreksia on ihana elämäntapa,suurin osa on silti masentuneita ja viiltelee itseään? koko ajan on huono olla ja nälkä kurnii,menkat jää pois,iho ja hiukset huononee ja silti halutaan maksaa tuo hinta laihuudesta? Eihän edes vaatteet näytä millään pelkän luun ympärillä! Koko ajan vaan ruoskii itseään,oho söin yhden tomaatin liikaa,pakko lähteä lenkille..Eikös ole pikkusen turhauttavaa kun koko ajan miettii ruokaa? Tai että mitä pitää tehdä ettei kukaan äe että olen jo liian laiha eli muka kaunis? Mitä järkeä on laihduttaa itsensä luurangoksi ja sitten peittää se vaatteilla? minä ainakin haluan kiinteän, muodokkaan kropan jota korostaa siihen sopivat vaattet,eikä mitkään säkit päällä. Anorektikot eivät näe muuta maailmaa kuin omansa. Siinä kaiiki houkutukset ovat kiellettyjä ja pahasta. Vain kipu ja tuska sallitaan. SInä jolla tämä sairaus on, enkö olekin oikeassa? Koska viimeksi sinulla on ollut päivä jolloin voit sanoa olevasi tyytyväinen itseesi kaikelta kantilta? Toivon että tajuat joko kokemuksen kautta tai ilman, että on paljon kivempi elää kun mielessä pyörii muu kuin ruoka.

Terveisin. 22-vuotias entinen ano-ja ortorektikko.
9734
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Mikä tämän viestin tarkoitus oli? Kertoa anorektikoille että heidän elämänsä on masentavaa? Kiiton, itse ainakin tiedän sen itsekin. Luulin sun ymmärtävän paremmin jos itelläski on kokemusta asiasta.

Ja käsittääkseni kukaan ei ole sitä mieltä että anoreksia on "ihana elämäntapa". Ei ainakaan kukaan, kuka tietää mitä se oikeasti on.

Äänestä
  • No lähinnä tarkoitin "aloittelevia anoja", jotka ylistävät sitä miten ihanaa on olla syömättä yms. Sinä kuulostat jo silti että olet tajunnut tilanteesi,mutta toisaalta, itse olet itsesi siihen ajanut..ei kukaan tartuta syömishäiriötä toiselle. Silloin kun itse olin sairas,en tajunnut että parempaakin elmää on. Nyt sen tajuan. Kaikki eivät välttämättä edes tajua etttä heillä menee huonosti,ennen kuin joku kuvailee miltä juuri hänestä tuntuu. Siksi kirjoitin tuon.

    Äänestä

  • wegasgw kirjoitti:

    No lähinnä tarkoitin "aloittelevia anoja", jotka ylistävät sitä miten ihanaa on olla syömättä yms. Sinä kuulostat jo silti että olet tajunnut tilanteesi,mutta toisaalta, itse olet itsesi siihen ajanut..ei kukaan tartuta syömishäiriötä toiselle. Silloin kun itse olin sairas,en tajunnut että parempaakin elmää on. Nyt sen tajuan. Kaikki eivät välttämättä edes tajua etttä heillä menee huonosti,ennen kuin joku kuvailee miltä juuri hänestä tuntuu. Siksi kirjoitin tuon.

    Olen sairastanut anoreksiaa vuodesta 2002. Olen 27 vuotta. En siis mikään pikku teini enää, joka haluaa laihduttaa. Painan 42 kg ja olen 165 cm pitkä. Olen tyytyväinen painooni ja näytän mielestäni kauniilta. Mutta ennen kaikkea olen tyytyväinen itseeni näin. Ulkonäköäni kehutaan paljon - niin minulle tuntemattomat kuin läheisetkin.

    Anoreksia on hirveä sairaus, mutta ainakin minulle laihuus tuo onnen. Minun on helpompaa elää anoreksian kanssa kuin lihavana.

    Toivoisin, että olisit ymmärtäväisempi muita ihmisiä kohtaan. Jokaisella on oikeus päättää omasta elämästään. Jokaisella on oikeus päättää, haluaako apua. Vähin, mitä apua hakeva ihminen kaipaa, on laittamaasi kommenttia.

    Toivon sinulle kuitenkin kaikkea hyvää elämässäsi ja onnittelut, että olet itsesi kanssa sinut. Ehkäpä elämä opettaa myös avoimuutta.

    Äänestä

yleensä sairaus uusiutuu samanlaisessa elämänvaiheessa mitä sillon elit ku sairaus sai ekaa kertaa vallan.

Äänestä
  • nancycall..: mä kysyin juuri tuota samaa asiaa läkäriltä ja se sanoi että ei uusiudu usein tai kaikilla syömishäiriö.

    En vain tajau sitä kun puolet tällä palstalla valittaa kuinka kauheaa anorexia on ja sitten puolet pyytää neuvoa miten saisin itsensä taas syömään hyvin. Eikä nämä neuvoa pyytävät voisi kuunnella näitä jotka ovat jo tajunneet sairautensa ja haluavat apua,kuinka kauheaa loppujen lopuksi on elää kun on anorexian syövereissä. Itse en siaraana tajunnut olevani sairas,en kationut mtn thinspis kuvia tai lukenut ohjeita miten olla syömättä. Ruoka ei vaan maistunut ja liikunta maistui. Jälkeenpäin vasta tajusin että olin sairas. Toivoiisn vain että ihmiset herää tähän ennen kuin on liianmyöhäistä... :(

    Äänestä

otitko huomioon sen, että monilla se lähtee juuri siitä että on tarkoitus vain vähän kiinteyttää ja pudottaa muutama kilo, mutta homma karkaakin käsistä.

Äänestä
  • Minäpä vaan: mä en usko tuohon..jos on parantunut,niin tuskinpa haluaa siihen helvettiin enää. Jos oikeasti haluaa olla terve anorexian jälkeen ja silti halua pari kiloa pudottaa, menee ravitsemusterapeutille, eikä edes itse yritä omin neuvoin pudottaa sitä painoa. Moni asia on itsestä ja halusta kiinni.

    Äänestä

  • sdvsf kirjoitti:

    Minäpä vaan: mä en usko tuohon..jos on parantunut,niin tuskinpa haluaa siihen helvettiin enää. Jos oikeasti haluaa olla terve anorexian jälkeen ja silti halua pari kiloa pudottaa, menee ravitsemusterapeutille, eikä edes itse yritä omin neuvoin pudottaa sitä painoa. Moni asia on itsestä ja halusta kiinni.

    parantunu, jos ajautuu anoreksiaan takaisin.

    Äänestä

  • ees ole vielä kirjoitti:

    parantunu, jos ajautuu anoreksiaan takaisin.

    No sillon ei sit kannata alkaa ees laihduttaa,,

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


juikk kirjoitti:

Miksi kun sanotaan että anoreksia on ihana elämäntapa,suurin osa on silti masentuneita ja viiltelee itseään? koko ajan on huono olla ja nälkä kurnii,menkat jää pois,iho ja hiukset huononee ja silti halutaan maksaa tuo hinta laihuudesta? Eihän edes vaatteet näytä millään pelkän luun ympärillä! Koko ajan vaan ruoskii itseään,oho söin yhden tomaatin liikaa,pakko lähteä lenkille..Eikös ole pikkusen turhauttavaa kun koko ajan miettii ruokaa? Tai että mitä pitää tehdä ettei kukaan äe että olen jo liian laiha eli muka kaunis? Mitä järkeä on laihduttaa itsensä luurangoksi ja sitten peittää se vaatteilla? minä ainakin haluan kiinteän, muodokkaan kropan jota korostaa siihen sopivat vaattet,eikä mitkään säkit päällä. Anorektikot eivät näe muuta maailmaa kuin omansa. Siinä kaiiki houkutukset ovat kiellettyjä ja pahasta. Vain kipu ja tuska sallitaan. SInä jolla tämä sairaus on, enkö olekin oikeassa? Koska viimeksi sinulla on ollut päivä jolloin voit sanoa olevasi tyytyväinen itseesi kaikelta kantilta? Toivon että tajuat joko kokemuksen kautta tai ilman, että on paljon kivempi elää kun mielessä pyörii muu kuin ruoka.

Terveisin. 22-vuotias entinen ano-ja ortorektikko.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu