Leijona N ja Neitsyt M

Nuorena leijonatyttönä rakastuin kaksi kertaa neitsytmieheen. Olivat näkyviä persoonia molemmat, eivät mitään hyssyköitä.

Ja huonostihan minun kävi.

Osasivat olla ihania ja epäneitsytmäisiä, mutta kummaltakin puuttui sydän, myös muita, kuin itseäni kohtaan.

Niinpä varon aina neitsyitä näin aikuisena leijonana.

muutamien Jellonien kanssa seurusteleena
ja itsensä satuttaneena voisin sanoa seuraavaa
ei se mitään anna ellei otakkaan
montaakaan päivää en kadu vaikka koville se eroaminen ottikin
vaikka kuinka pyhästi vannoisin etten enään heihin sekoa... jossain kytee se pieni liekki aina joka
vetää kohti ja pitää lämpimänä kylmät illat
harva leijona kai pystyy Neitsyen kanssa
pitkään suhteeseen mutta ne jotka pystyvät
ovat onnensa ansainneet molemmat
elo tuppaa olemaan liian helppoa
ja neitsyt ei osaa tarpeeksi Jellonaansa palvoa
ellei tämä osaa sitä vaatia !!
omassa mielessä on niin vaivaton uida
jos arki on liian helppoa sinne jää vellomaan
omissa ajatuksissaan
sieltä pitää neitsyttä aina kalastaa pois jos
huomion kipeys vähänkin sitä vaatiin
syliin silittelemään ellei muuta juuri silloin keksi
näyttäkää tunteenne toisillenne rohkeasti oli se
mitä laatua tahansa !

toivotan sydämmestäni onnea jos toisillenne olette valitut

yhtenä joulukuun yönä aloin juttusille erään miehen kanssa,joka myöhemmin osoittautui neitsyeksi.ihana valloittava persoona!olemme tavanneet muutaman kerran ja aavistelen jotain elämää suurempaa.mies on tyylinsä tunteva,itsevarma ja syötävän suloinen.osaa käsitellä minua kuin kuninkaallista ja tuntuu hyvältä joka paikasta.mihinkään merkkeihin ei suhteet kaadu,jos molemmilla on mahdolliset entiset suhteet selvitettyinä.kiirekään ei ole hyväksi.aikaa pitää olla,toisen kosketteluun,katsomiseen ja kuuntelemiseen.ja kun sopiva matka on kuljettu,jonakin hetkenä maan ja taivaan raja hämärtyy...