Onko yliopistoilla rajoitteita opiskeluajan pituuden suhteen? Kelallahan niitä on tukien muodossa, mutta jos käy töissä ja kustantaa omat opiskelunsa niin mikä on yiopiston kanta? Katsovatko "roikkujia" hyvällä vai edellytetäänkö tutkinnon valmistumista määräaikoihin mennessä?
Tajusin nimittäin juuri että en halua kiirehtiä mihinkään tutkintoni kanssa enkä muutenkaan kerkeäisi tehdä opintoja muiden tahtiin.
Tajusin nimittäin juuri että en halua kiirehtiä mihinkään tutkintoni kanssa enkä muutenkaan kerkeäisi tehdä opintoja muiden tahtiin.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ennen yliopistoon sai opinto-oikeuden siihen asti kunnes valmistui. Vähän aikaa sitten se muutettiin seitsemään vuoteen. Jos ei ole valmistunut seitsemää vuoteen pitää anoa erikseen lisää aikaa.
...tuossa ajassa jotain saa aikaan. Mutta onpa ennen ollut leppoisaa! Eikä ollut opintotukeen liittyviä ov/op-rajoituksia! Akateemista vapautta?
Akateeminen vapaus on kyllä mielestäni jotain aivan muuta kuin mahdollisuus roikkua ja saada opintotukea ilman tarkkailua...
Akateeminen vapaus liittyy opintojen sisältöön: esim. vapaisiin sivuainevalintoihin ja kurssien monenlaisiin suoritusmahdollisuuksiin, ylipäänsä omien valintojen runsauteen. Opiskeluoikeuden rajoitukset ja opintotukikäytännöt ovat ulkoisia asioita, joilla ei ole sen kanssa mitään tekemistä. Etenkin opintotukea on syytä pitää Suurena Etuoikeutena, eikä minään itsestäänselvyytenää.
Eiköhän tuo nyt ole ihan selviö. Huumorintajukin on ihan paikallaan, vaikka kuinka teho-opiskelija olisikin.
Akateeminen vapaus koskee kyllä opiskeluiden vapautta myös opintojen pituuden suhteen. Laajemmin akateemisen vapauden voi ymmärtää myös tutkimustyön vapautena.
Yleisesti ottaen akateeminen vapaus on kuitenkin nykyään mennyttä; joskus se on ollut kuulemma tottakin. Luennot eivät ole onneksi sentään pakollisia, joskin tähänkin ovat jotkin idiootit vaatineet muutosta.