Täällä joku kyseli tuosta alustäytön vaihtamisen tarpeellisuudesta. Saattaapa olla että epätoivoinen ostaja alkaa oikeusteitse vaatimaan alapohjia uusiksi kun sieltä on löytynyt mikrobeja yms. Otteita professori Ralf Lindbergin kirjoituksesta;
Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa C2 (Kosteus, määräykset) kohdassa 1.2.1 todetaan: ”Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei siitä aiheudu käyttäjille tai naapureille hygienia- tai terveysriskiä kosteuden kertymisestä rakennuksen osiin tai sisäpinnoille.” Tätä määräystä tulkitsevat rakennus- ja terveysalan asiantuntijat, tutkijat sekä oikeusviranomaiset. Tulkinnat vaihtelevat ääripäästä toiseen siitä saako rakenteissa kasvaa haitallisia mikrobeja. Saako maanvaraisen laatan alustäytössä kasvaa mikrobeja?
Asumisterveyttä käsittelevissä ohjeissa ja oppaissa on esitetty raja-arvoja erilaisille rakennuksissa esiintyville mikrobilajeille. Tulkinta on, että raja-arvon ylittyessä rakennusta pidetään kosteusvaurioituneena ja sen käytöstä voi aiheutua mahdollinen terveyshaitta. Asumisterveysoppaassa todetaan muun muassa: ”Rakennusmateriaaleihin, jotka ovat kosketuksissa maaperän tai ulkoilman kanssa, kuten alapohjarakenteet ja lämmöneristeet ei voida soveltaa edellä mainittuja tulkintaperiaatteita, varsinkaan jos niiden kautta ei tapahdu ilmavuotoja sisälle.”
Edellisiin tulkinnanvaraisiin sääntöihin nojautuen monista lähes uusista rakennuksista on purettu maanvaraiset laatat ja korjattu uudelleen. Joidenkin kiinteistökauppojen jälkeen on jouduttu korjauksiin, joiden kustannukset ovat olleet koko kaupan arvon luokkaa.
Tampereen teknillisessä yliopistossa tutkittiin (Leivo, Rantala) yli 40 eri-ikäisen rakennuksen alapohjien täyttökerrosten ominaisuuksia. Kahtena eri ajankohtana mitattiin lämpötiloja, kosteuksia, rakeisuuksia sekä mikrobikasvua. Tulos oli että lähes kaikissa täyttökerroksissa oli suhteellinen kosteus 100 %. Tämä oli jo aiemmissa tutkimuksissa osoitettu, mutta vieläkin tätä pidetään useissa tapauksissa rakennusvirheen seurauksena. Lähes kaikissa näytteissä (97 %) kasvoi sieniä tai bakteereja. Suurin osa näytteistä (71 %) oli nk. indikaattorilajeja, joiden katsotaan aiheuttavan mahdollisen terveyshaitan.
Tämä tutkimus osoitti, että kaikkien suomalaisten rakennusten alapuolisissa maakerroksissa kasvaa ennen pitkää mikrobeja. Kasvua ei tule rakennusvirheiden seurauksena vaan siksi, että siellä ovat optimaaliset kasvuolosuhteet, sopiva lämpötila, kosteutta ja aina ravintoa saatavilla. Tämänkin tutkimuksen tulokset osittavat, että eri ohjeiden ja määräysten tulee olla paremmin sopusoinnussa. Lisäksi tarvitaan selkeät tulkinnat siitä, mitä säännöillä itse asiassa tarkoitetaan.
Kirjoittajan käsityksen mukaan rakenteisiin ja rakennusten käyttöön liittyy mikrobihaittoihin yhdistettäviä ongelmia, jotka tulee pikaisesti poistaa. Hyvin usein puhuttaessa kosteusvaurioista ja niiden korjauksista ovat esillä maanvaraisiin laattoihin ja ilmanvaihtoon liittyvät kysymykset.
Maanvaraisten laattojen alta kulkeutuu korvausilmaa ja sen mukana mikrobeja haittavaikutuksineen. Vuotoreitit liittyvät useimmiten erilaisiin laatan lävistyskohtiin ja seinärakenteiden liittymiin, joihin laatan kutistuman seurauksena muodostuu rakoja. Lämmityskaudella syntyy alipaine täyttökerrokseen verrattuna ja ilmaa virtaa sisätilaan vuotokohdista. Paras korjaus on vuotoreittien tiivistäminen ja rakennuksen korvausilman saannin hallittu varmistaminen. Alapohjan purkamisesta ja täyttökerroksen uusimisesta ei ole apua, koska mikrobit ilmaantuvat sinne kuitenkin ennen pitkää.
Nyt saa suomi24:sen asiantuntijat kommentoida vapaasti...
Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa C2 (Kosteus, määräykset) kohdassa 1.2.1 todetaan: ”Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei siitä aiheudu käyttäjille tai naapureille hygienia- tai terveysriskiä kosteuden kertymisestä rakennuksen osiin tai sisäpinnoille.” Tätä määräystä tulkitsevat rakennus- ja terveysalan asiantuntijat, tutkijat sekä oikeusviranomaiset. Tulkinnat vaihtelevat ääripäästä toiseen siitä saako rakenteissa kasvaa haitallisia mikrobeja. Saako maanvaraisen laatan alustäytössä kasvaa mikrobeja?
Asumisterveyttä käsittelevissä ohjeissa ja oppaissa on esitetty raja-arvoja erilaisille rakennuksissa esiintyville mikrobilajeille. Tulkinta on, että raja-arvon ylittyessä rakennusta pidetään kosteusvaurioituneena ja sen käytöstä voi aiheutua mahdollinen terveyshaitta. Asumisterveysoppaassa todetaan muun muassa: ”Rakennusmateriaaleihin, jotka ovat kosketuksissa maaperän tai ulkoilman kanssa, kuten alapohjarakenteet ja lämmöneristeet ei voida soveltaa edellä mainittuja tulkintaperiaatteita, varsinkaan jos niiden kautta ei tapahdu ilmavuotoja sisälle.”
Edellisiin tulkinnanvaraisiin sääntöihin nojautuen monista lähes uusista rakennuksista on purettu maanvaraiset laatat ja korjattu uudelleen. Joidenkin kiinteistökauppojen jälkeen on jouduttu korjauksiin, joiden kustannukset ovat olleet koko kaupan arvon luokkaa.
Tampereen teknillisessä yliopistossa tutkittiin (Leivo, Rantala) yli 40 eri-ikäisen rakennuksen alapohjien täyttökerrosten ominaisuuksia. Kahtena eri ajankohtana mitattiin lämpötiloja, kosteuksia, rakeisuuksia sekä mikrobikasvua. Tulos oli että lähes kaikissa täyttökerroksissa oli suhteellinen kosteus 100 %. Tämä oli jo aiemmissa tutkimuksissa osoitettu, mutta vieläkin tätä pidetään useissa tapauksissa rakennusvirheen seurauksena. Lähes kaikissa näytteissä (97 %) kasvoi sieniä tai bakteereja. Suurin osa näytteistä (71 %) oli nk. indikaattorilajeja, joiden katsotaan aiheuttavan mahdollisen terveyshaitan.
Tämä tutkimus osoitti, että kaikkien suomalaisten rakennusten alapuolisissa maakerroksissa kasvaa ennen pitkää mikrobeja. Kasvua ei tule rakennusvirheiden seurauksena vaan siksi, että siellä ovat optimaaliset kasvuolosuhteet, sopiva lämpötila, kosteutta ja aina ravintoa saatavilla. Tämänkin tutkimuksen tulokset osittavat, että eri ohjeiden ja määräysten tulee olla paremmin sopusoinnussa. Lisäksi tarvitaan selkeät tulkinnat siitä, mitä säännöillä itse asiassa tarkoitetaan.
Kirjoittajan käsityksen mukaan rakenteisiin ja rakennusten käyttöön liittyy mikrobihaittoihin yhdistettäviä ongelmia, jotka tulee pikaisesti poistaa. Hyvin usein puhuttaessa kosteusvaurioista ja niiden korjauksista ovat esillä maanvaraisiin laattoihin ja ilmanvaihtoon liittyvät kysymykset.
Maanvaraisten laattojen alta kulkeutuu korvausilmaa ja sen mukana mikrobeja haittavaikutuksineen. Vuotoreitit liittyvät useimmiten erilaisiin laatan lävistyskohtiin ja seinärakenteiden liittymiin, joihin laatan kutistuman seurauksena muodostuu rakoja. Lämmityskaudella syntyy alipaine täyttökerrokseen verrattuna ja ilmaa virtaa sisätilaan vuotokohdista. Paras korjaus on vuotoreittien tiivistäminen ja rakennuksen korvausilman saannin hallittu varmistaminen. Alapohjan purkamisesta ja täyttökerroksen uusimisesta ei ole apua, koska mikrobit ilmaantuvat sinne kuitenkin ennen pitkää.
Nyt saa suomi24:sen asiantuntijat kommentoida vapaasti...
Vastaukset 17
Vanhimmat
Ei haittaa kyllä hyvä tuomari hoitaa asiat kotiin. Saadaan uusi auto ja bilerahaa, kuka hullu alkaa niitä alapohjia korjaamaan, vähän tiivistemassaa ja kaikki ok.
Eikös maanvaraisen laatan voisi vetää suoraan mullokselle, mikä virka sillä hiekalla on sitten ollenkaan. Itse asiassa tiedänkin yhden päiväkodin rakennetun näin - jostain syystä kunta kuitenkin purki koko rakennuksen.
Niin. Ja varmaan niin on tehtykkin jossain.....mutta hyvää tietoa ei kannata kiistää.
tiivisteet radonia vastaan, se hoitaa myös muut haitat pois huoneilmasta.
Homeiden ja maaperäbakteereiden tuottamat kaasumaiset aineenvaihduntatuotteet (eli hajut ja myrkyt) tulevat rakennusten alta sisäilmaan samalla mekanismilla kuin radonkin, joka myös on kaasu. Rakenteiden tiivistämisellä voidaan ainoastaan jonkin verran vähentää virtausta - ei poistaa sitä.
Tiivistäminen auttaa virtauksen vähenemiseen vain noin 20-40 %. Katso Säteilyturvakeskuksen sivuilla olevaa taulukkoa:
http://www.stuk.fi/sateilytietoa/sateily_ymparistossa/radon/korjaukset/fi_FI/korjaukset/
se olisi parempi kuin asuisi siellä kerrostalossa vaan niin ei tarvi miettiä alustäyttöjä.Jättää sen omakotiasumisen niille joilla on järki päässä.
-Materiaalia pidetään routimattomana, jos kapillaarinen nousukorkeus on
Tässäpä hyvä aasinsilta jo pitkään vavanneeseen epäilyyn. Epäilen, että lattialämmitys lämmittäessään lattiaa ja maaperää höyrystää kosteutta, joka kulkeutuu kylmiä alueita kohti. Huonoin höyrysuluin tehty ulkoseinärakenne päästää vesihöyryä seinän alaosaan, jossa se kohtaa kylmän ja tiivistyy vedeksi ja lahottaa seinän. 60-80 luvulla näytti olevan usein tapana jättää rako höyrysulkuun alareunassa lattiapinnan alapuolelle. Liekö tuo yksi syy moniin lahovaurioihin tuon ajan taloissa.
Löysin täältä asiaa koskevan keskustelun noin kolmen vuoden takaa. Eli se on kirjoitettu ennen tuota tutkimusta ja kertoo paljon:
" Nämä Ralf Lindbergin ”kannanotot” eivät ole mitään uutisia, vaan jatkumoa ainakin 1990-luvun puolivälistä. Niiden sisältö ei ole juuri muuttunut vaikka sen jälkeen ilmestyneet lukemattomat mikrobiologiset ja lääketieteelliset tutkimukset ovat muuta osoittaneet. Tarkoitusperän ydin tiivistyy selvästi artikkelin toteamuksessa:
”Lindbergin mukaan heikoimmassa asemassa on rakentaja, joka joutuu mittavien korjausten maksajaksi.” !!
Hän ei siis kanna lainkaan huolta yksittäisistä ihmisistä, joita tämä ongelma loppujen lopuksi aina koskettaa: rakennusvirheiden aiheuttamasta sairastelusta, asuntojen ostajien ja myyjien painajaisista jne... Hän on huolissaan vain siitä, että rakentajat voisivat joutua itse vastuuseen tekemistään virheistään. Eri selvitysten mukaan noin puolet rakennusten homeongelmista johtuvat rakennusvirheistä. Lindberg istuu mm. RIL:n hallituksessa sellaisessa seurassa kuin esim. Rakennusteollisuus RT.
Samalla, kun asuntoja, päiväkoteja, kouluja, sairaaloita jne.. odottaa miljardien eurojen kiireelliset korjaustarpeet, Lindberg on huolestunut liiasta korjaamisesta !?. . Tällaiset lausunnot ovat kuin tilattuja sellaisille korjausvastuussa oleville tahoille kuin esim. rakennusteollisuus, valtio ja kunnat.
Alustäyttöongelmien korjaaminen on yleensä erittäin kallista ja Ralf Lindberg aikookin artikkelin mukaan käynnistää tutkimuksen, jossa ”Pyrimme osoittamaan, että mikrobikasvustot talojen lattioiden alla ovat ihan normaaleja.” Tutkimus lienee melko turha, sillä muutenkin tiedetään, että ne ovat normaaleja eli toisin sanoen tavallisia suomalaisessa rakennuskannassa ja ovat seurausta siitä, että rakentajat voivat tehdä minkälaisia virheitä tahansa silmiltä piiloon jäävien rakennusratkaisujen kanssa.
Heitot eri mittausmenetelmistä ja raja-arvoista tällä tavoin ovat myös mahdollisia, kun valtaosalla lukijakunnasta puuttuu syvällisempi tieto ja asiantuntemus. Rakennusten mikrobipitoisuuksille ei ensinnäkään sisäilmaluokituksessa ole edes asetettu mitään raja-arvoja. Se, mistä mikrobipitoisuuksien normeista tässä puhutaan jää epäselväksi. Mikrobien osalta asunnon terveyshaitta määritellään terveydensuojelulain kriteerien pohjalta, jotka eivät sisällä mitään numeerisia määritteitä.
Radoninkin osalta tulee huomioida, että se on yksi kaasu ja sen tutkiminen sisäilmasta on tietenkin yksinkertaista. Mikrobeja ja niiden erittämiä yhdisteitä ja myrkkyjä on ääretön määrä ja niistäkin vain pieni osa edes tunnetaan vielä. Sisäilmamittaukset ovat epäluotettava tapa määritellä mikrobiongelmaa ja tätä menetelmää käytetäänkin paljon mm. kouluissa ja työpaikoilla, kun tarkoitushakuisesti halutaan osoittaa, ettei mitään ongelmaa ole. Haitallisten homevaurioiden olemassaolon selvittäminen onkin monitieteellinen ja monitahoinen prosessi. Ongelman vähätteleminen sen takia, että yksittäistä, kaikki kertovaa mittausmenetelmää ei tässä suhteessa ole, muistuttaa paljon tilannetta asbestin suhteen aikoinaan. Tuhannet ihmiset joutuivat maksamaan hengellään siitä, että kiistaton näyttö syy-yhteydestä viivästyi. Hometalojen terveysvaarat on selvästi osoitettu lukuisissa epidemiologisissa tutkimuksissa ja on todella epäeettistä, että joidenkin tahojen taloudellisten intressien ja voitontavoittelun takia yhä suurempi määrä ihmisiä menettää terveytensä ja/tai omaisuutensa lopullisesti.
Ralf Lindberg on siis Tampereen TKK:lla professorina. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Helsingin TKK:n professori Olli Seppänen on tässä suhteessa esittänyt täysin päinvastaisia mielipiteitä."
Olipas kyllä aivan mahtava vastaus....hyvä että herätin keskustelua ja mielestäni vielä parempi on se, että eihän myyjäpuolella voi olettaa tommoista asiantuntemusta ugh
" Kasvua ei tule rakennusvirheiden seurauksena vaan siksi, että siellä ovat optimaaliset kasvuolosuhteet, sopiva lämpötila, kosteutta ja aina ravintoa saatavilla. "
Rakennuksen alla ei nimenomaan saa olla mikrobeille mitään ravintoa saatavilla. Juuri siksi alustäytön on oltava puhtaaksi pestyä sepeliä tai karkeata soraa. Oikean alustäytön ja salaojituksen avulla alusta pysyy myös riittävän kuivana.
C2:ssa todetaan:
1.4.5
Rakennuksen alta ja sen viereisestä täytöstä on poistettava humusmaa
sekä kosteuden vaikutuksesta hajoavat, homehtuvat tai lahoavat
orgaaniset aineet ja rakennusjätteet.
Hiekassa on aina mukana myös humusta. Tavallista on myös, että rakennuksen alle on jätetty jopa rakennusjätteitä hajoamaan biologisesti. Kysymyksessä on siis rakennusvirhe.
Rakennusliikkeet säästävät mielellään kustannuksista tuollaisissa asioissa. Siksi ongelma onkin hyvin yleinen. Se, että rakennusvirhe on yleinen ei tietenkään tarkoita, etteikö se olisi rakennusvirhe.
Aivan. Ja jos nykyään tapellaan näinkin isoista jutuista asuntokaupoissa niin tottakai tulkinnat vaihtelee. Ja jos korvauksia haluaa niin juttu vaikeutuu entisestään.....
mutta RakMK on virkamiesten tekele, jossa heitellään kaikenlaisia hienoja ajatuksia ilman ajatusta niiden toteuttamismahdollisuuksista. Lisäksi eri osissa puhutaan ristiin esim. kuivatuksista.
Mainitset, että hiekassa on aina humusta ja käyttämäsi RakMk:n lainauksen mukaan orgaaniset aineet pitää poistaa talon alta. Pitääkö siis harjuilla kaivaa hiekka pois talon alta ja jos pitää, niin miten syvältä?
on joka tapauksessa aina huomioitava radon-turvallisuus. Maanvaraisen laatan kyseessä ollen talon alle on harjuille rakennettaessa asennettava imurilla varustettu radonputkisto, joka samalla ehkäisee myös muiden epäpuhtauksien pääsyä sisäilmaan rakennuksen alta. Radonputkisto kannattaisi tämän ominaisuuden takia asentaa kaikkiin maanvaraan perustetuille taloille.
laatalle vaan Kivestä tehdylle rossipohjalle.
Etuja on paljon
mutta mökin voi hyvin laittaa irtokivien päälle.
betonilaatta on lähes aina märkä VAIKKA se puretaan ja uusitaan ja laitetaan alle sepelit jne, laatan uudelleen valaminen on yleensä turha, muita ratkaisuja on.
Putsataan kaikki purut ja jätteet laatalta pois ja
karhennetaan, laitetaan jokin läpäisemätön materiaali (bitumiperustaiset, alumiinifolion sisältävä levy, polyuretaani...) yhtenäisesti ja tiiviisti ja johdetaan reunoilta ne höyryt joita enää tulee, muualle kuin huonetilaan. Asennettu peite vähentää kapillaarinousua koska se on tiivis, kuivaustakaan ei tarvita. Tai joku väli-ilmatila sinne, josta pumpuilla ilma ulos (kts. Platon -valmisteet) mutta siitä tulee jatkuva sähkönkulutus, voi toimiakin. Ja kun lattia laitetaan (esim. levytys) EI JÄTETÄ MITÄÄN PURUJA