Tarkoitus olisi mamman ja lasten kanssa pitää pidennetty kesäloma (3kk.) ja purjehtia välimerelle.
Mitä varusteita suosittelette veneeseen laitettavaksi.
Vene on 33 ft. skandi.
Tutka varmaan ois oivallinen, pelastuslautta......?
Kannattaisko teettää kolmas reivi isoon, tai sitten laittaa myrskypurjee, myrskyfokka löytyy.
Mitä varusteita suosittelette veneeseen laitettavaksi.
Vene on 33 ft. skandi.
Tutka varmaan ois oivallinen, pelastuslautta......?
Kannattaisko teettää kolmas reivi isoon, tai sitten laittaa myrskypurjee, myrskyfokka löytyy.
Vastaukset 71
Vanhimmat
mutta kyllä sitä nyt mamman ja lasten kanssa pärjää biskajalla vaikka kumiveneessä ilman ruokaa.
Asiallisesta vastauksesta.
että jos pitää tuollaisia asioita kysellä niin veneen vieminen välimerelle on aivan utopiaa. Jo kahdestaan ruorivuorojen hoitaminenkin on melkomoinen suoritus. Et sanonut minkä ikäiset lapset otat mukaan. Reipas tuuli Biskajalla on asia johon pitää ensimmäiseksi varautua riittävällä miehistöllä. Tutka on hyödytön jos ei ole ketään sitä kuvaruutua tulkitsemassa. Sanotaan, että laitetaan hälytys päälle ja nukutaan.... aallokossa tutka hälyttää alinomaan tai siotten ei hälytä ollankaan. Venetutkan anteenit ovat niin alhalla että näkyvyys kunnon aallkossa merkityksetön ainakin 33 jalkaisessa. Onko sinulla riittävän vahva takila kestämään tuulta ja ryskettä.?
2 aikuista ja pojat 11 ja 16.
Takilasta on paha mennä sanomaan, seldenin orginaali 20 vuotias.
Ainahan se joskus on se ensimmäinen pitkä matka, ja kyllähän sillon on kiinnostunut kaikesta mahdollisesta informaatiosta.
Maston menetys tai kova tuuli ei juuri pelota, masto menee jos menee, voimapihdit on veneessä:) pääasiahan on kokonaisturvallisuus.
Älä näistä skeptikoista välitä, olethan purjehtinut aiemminkin eikä se merta kummempaa ole!
Joo... purjeveneessä jolla lähdetään avomerelle pitää olla riittävän vahva takila kestämään tuulta ja ryskettä. Tämä on ymmärretty jo ajat sitten, ja 33 ft veneet on rakennettu matkapursiksi avomeriolosuhteisiin.
Lasten ikä ei vaikuta yhtään mitään! Tietysti pienemmät vievät vähemmän tilaa, mutta mahtuuhan tuohon vähän isommatkin. Onpa penskoilla jotain muisteltavaa lapsuudestaan, kun pääsevät kunnon keikalle.
Colesin Heavy Weather Sailing
Olen kaksi kertaa ylittänyt tuon meren. Alaspäin mennessä ja ylöspäin palatessa. Meillä oli veneessä 4 purjehduskokemuksen omaavaaa aikuista miestä kun ylitimme biskajaa sekä kanaalissa. Oli aivan riittävästi puuhaa, vaikka keli ei aivan hurjimpiin lukuihin yltänytkään. Tästä oppineena en ainakaan alaikäisten lasten kanssa lähtisi moiselle retkelle, minulla ei riitä kanttia jättää lasta yksin ruoriin muiden nukkuessa enkä vaihtamaan keulapurjetta pienempään kun vesi menee yli kannen. Sanotaan, että takila vaan yli syrjän kun vantit katkeaa, kuka menee katkaisemaan jäljelle jääneet vaijerit ? Lähetätkö sen 11-vuotiaan sinne. Teet virheen ja menet itse, takerrut vantteihin ja menet mereen. Kykeneekö vaimosi ja lapsesi pelastautumaan ilman sinua. Joten ensin mihistö veneeseen ja sitten varusteet (niitä kyllä löytyy) mutta se henkilöstö....
Vai tarvitaan neljä raavasta miestä, jotta voi purjehtia Biskajan yli :-O
Minkä ihmeen takia pitäisi jättää lapsi yksin ruoriin jos veneessä on kaksi aikuista?
Meillä ovat lapset olleet mukana vaippaikäsestä, ja avomerellä. Teini-ikäisenä sitten jo saivat olla ruorissa, kahdestaan ilman aikuisia keskellä yötä. Tästä ovat olleet kiitollisia, kun annetaan vastuuta ja annetaan mahdollisuus kokea yöpurjehduksen taikaa, laivojen valojen tähyämistä tähtitaivaan alla, aamun ensimmäisten säteiden odotusta.
Hyvä ihminen, moni pariskunta on purjehtinut yli Biskajan, lasten kanssa tai ilman. Jos lisäksi lapsista toinen on kuusitoistavuotias jätkä, niin onkos tuossa sitten jotain varsin extriimiä? Ja 33 ft matkapursi alla...
Toisaalta arvoisa septikko, mielenkiintoista olisi kuulla lisää kokemuksistasi. Mitä puuhaa teillä oli ja mitä erityisesti pelkäsit?
hyväksyä ja ottaa huomioon. Kyllä meillä on lapset myös olleet veneessä syntymästään asti ja jo ennenkin ;) sekä heti kun ovat kyennet ohjaamaan ja käsittelemään purjeita niin siitä vaan, mutta silloin ollaan oltu sellaisessa kelissä, että se on mahdollista. Ei kenenkään ole tarvinnut tehdä sitä pakottavissa olosuhteissa. On paljon "isomman" meren ylityksiä jolloin meri ei ole sen kummempi kuin lähivesillä. Mutta silloin kun ollaan kaukana niin sieltä ei pääse rannan suojaan kun säätiedot ilmoittaa tuulen yltyvän, on jatkettava purjehdusta. En matkalla pelännyt. Mutta kun vaihdetaan keulapurjetta pienempään tuulen yltyessä niin oli kyllä neljällekkin miehelle töitä aivan tarpeeksi. Yksi ohjaa kaksi keulakannella ja yksi alhaalla ottamassa purjetta sisään ja tarvittaessa vinssillä. Ruorivuoroa hoitamaan tarvitaan aina kaksi henkilöä ja tarvittaessa lepovuorosta pitää hälyyttää lisää väkeä kannelle. Matka kestää yli viikon. Jos veneessä on vain kaksi aikuista, joista toisen on oltava jatkuvasti kannella niin alkaa tuo univaje vaivaamaan jo kahden tunnin ruorivuoro tuulessa on maksimi minkä jaksaa. Minä en ainkaan kykene määräämään alaikäistä lastani sinne roriin yksinään, nyt ei puhuta mistään leppoisasta kesätuulesta Itämerellä. Toki Itämerikin on toisinaan kuoppainen. Onhan noita matkakertomuksia jossa ajetaan tyynessä koneella koko matka ja pelätään vaan löpön loppumista. Ja taas kertomuksia joissa puolikuolleena ajaudutaan jonnekin rannalle, kun ei enääjakseta edes paikannuksia tehdä, mutta onko tälläinen seikkailu enää hauskaa/mukava elämys kun taistellaan henkensä kaupalla. Olen edelleen sitä mieltä, että veneessä pitää olla vähintään neljä aikuista purjehdustaitoista henkilöä kun lähdetään tälläiselle matkalle. Siellä välimerellä pärjää kyllä kahdella aikuisella, sieltäkin on muutamien kuukausien kokemus.
...jotenkin ristiriitaiselta tuo väitteesi neljästä aikuisesta sen kanssa, että maailman meriä kiertää nytkin tuhansia pariskuntia eri maista ja yksinpurjehtijoitakin lienee jokunen kappale. Miten ihmeessä ne kaikki pärjäävät?
Miksi ruorivuorossa tarvitaan kaksi henkeä?
Perhepurjehduksessa tuskin on tarkoitus purjehtia välimerelle yhtä soittoa, jos aikaakin on 3 kk.
Ja moni 16 vuotias on jo "mies", ja aina voi sisältä huutaa sen isän apuun.
Yöksihän on tapana perhematkalla pienentää purjeita jo valmiiksi.
Meillä on vahtivuorot yleensä niin että yöllä aikuiset hoitaa ne, ja huutaa apuun sisältä jos tarvii, ja nuoriso ajelee päivällä.
Miksi välimerelle mentäessä ei 2 aikuista pärjää, mutta siellä kyllä pärjää?
Olet oikeassa, että maailmalla purjehtii ykin ja kaksistaan väkeä vaikka kuinka paljon. Mutta tässä on kyse ihan eri asiasta. Tällöin henkilö ottaa riskin itselleen aivan kuin vuorikiipeilijä, kalliolta hyppääjä yms lajit. Jos käy huono tuuri ja rahtilaiva ajaa päälle niin se siitä. Mutta nyt olikin puhe alaikäisten lasten kanssa purjehtimisesta, pitää ottaa vastuu heistä eikä pelkästään itsestä. Tuota miehistöä tarvitaan kun/jos tuuli yltyy myrskylukuihin siellä merellä. Tällöin tarvitaan kaksi henkilöä kannelle jo pelkästään turvallisuudenkin vuoksi, myös niiden lepovuoroisten turvallisuuden vuoksi. Eli ajetaan 4/4 - vahtia (neljä työtä ja neljä lepoa)
Välimerellä ei tarvitse enää pelätä paleltumista ja tuulet ovat tasaisempia (purjehdus on kuin kotosuomen saaristossa ja pääsee rantaan lepäämään kun alkaa väsyttämään)Mutta ne kaksi kertaa kun olen ylittänyt tuon Biskajan niin siellä ainakin silloin tarvittiin ne neljä aikuista mukana. Tyynessä en ole ko matkaa tehnyt, muuta kuin laivalla.
Kaikki aina ylittävät biskajan?
Miksi ei voisi mennä rannikkoa pitkin päiväreissuja, käydä normandiassa jne paikoissa?
Mikäs kiire sen biskajan yli on että pitää vauhdilla mennä?
...edelleenkään valkene syy siihen, miksi pitäisi olla kaksi kansivahdissa kerralla. Yrittäisitkö selittää niin, että tällainen moottoriveneilijäkin sen ymmärtää? Nukkuuko myrskyssä kukaan muutenkaan?
toimintakykyään, ellei välillä nuku. Kyllä myrskyssäkin nukutaaan siksi purjeveneissä (avomeriluokka) on myrskypunkat joissa voi myrskyssäkin nukkua. Siksi on vähintään kaksi kannella (työvuorossa) että he kykenevät hoitamaan ohjauksen, navigoinnin, purjetrimmin, tähystyksen, pienten vaurioiden korjaukset, ravinnon ja juoman itselleen ja on heti toinen käsipari käytössä kun jotain arvaamatonta tapahtuu. Pitää myös muistaa, että purjeveneitä ohjataan pääsääntöisesti avotilasta joten toisinaan kun aaltoja tulee paljon sisään tarvitaan toinen avustamaan ruorimiestä varmistajana. Tämä kaikki sen takia että ne jotka ovat lepovuorossa voivat tosiaan levätä ja vuorostaan ovat valmiina hitamaan oman aikansa kansihommia. Miksi moottoriveneilijä siten seikkailee täällä kun on omakin palsta missä kirjoitella muille hengenheimolaisilleen.
on ihan mukava, jos on samanaikaisesti 2 vahdissa (kun miehistöä 4 tai enemmän). Ongelmat tulee aika äkisti, skuutti tai nostin poikki tms.
Huonolla kelillä kaipaa myös pikkutaukoja ruorivuoron aikana, kuumaa juotavaa, jotain syömistä, suunnan tarkistamista, purjeen trimmausta... Noissa kaverista on apua.
Ollaan yleensä käytetty systeemiä, että vuoron aluksi 2 h ruorissa, sitten tulee uusi kaveri ruoriin ja edellinen jää "taustalle", ts. varalle hoitelemaan pikkujuttuja ja rauhoittumaan nukkumista varten. Taas 2 h kuluttua tulee uusi kaveri ruoriin, se ensimmäinen pääsee nukkumaan, toinen varavahdiksi jne. Siis aina 2 h välein tulee 1 uusi kaveri 2 2 h vuoroon.
Helpoilla keleillä voi mennä suoraan nukkumaan heti sen 2 h ruorivuoron jälkeen, siis ollaan yksin, ei varavahtia.
Illalla ruokailun aikaan pidetään oikeastaan päivän ainut yhteinen hetki, 2 h "happy hour", jolloin hoidetaan hommat yhdessä. Tämän avulla ruorivuoro saadaan kiertämään.
Tyypillistä, kertovat muiden juttuja ominaan, ja kun joku heittää tiukan kyssärin, ei vastausta löydykkään.
eikä tässäkään tapauksessa ketjun aloittajan veneessä taida olla neljän tai useamman miehistöä.
Omassa veneessäni taitaa olla minimi miehistö (nykyisin hoitelen kaiken yksin), joten homma on ihan toisenlainen. Ohjauksesta huolehtii avomerellä tuuliperäsin myös huonolla kelillä, autopilotti kevyessä myötiksessä. Nukkuminen öisin jää aika vähäiseksi, pitemmät tirsat päivisin. Tutkasta on iso apu, mutta radomin täytyy olla tarpeeksi korkealla ettei aaltovälke haittaa. Isoilla vesillä olen laittanut hälytysrajan tavallisesti renkaaksi 3-8 mpk välille, koska 1-3 mpk sisäpuolelle tulee tiheästi virhehälytyksiä aalloista.
Ennen pitkää reissua (isojen merten retket) kannattaisi vaihtaa nostimet uusiin, dyneema/sptectra mieluiten. Vaijerinostimissa on enemmän ongelmia. Aika harvoin mitään äkillisiä ongelmia sittenkään tulee, jos kaikki on käyty läpi ennen starttia.
ja katso sitä rannikkoa. Ei saaria suojana, jyrkkiä kalliorantoja ja matalikkoja. Voimakkaat vuorovesivirrat ja -vaihtelut. Pienvenesatamia kovin harvassa ja stamiin sisäänajot vain korkean veden aikana. Länsituulet vallitsevat joten on aika riski purjehtia siellä rannikon lähellä kun ei ola suojaavaa saaristoa. Joten helpommalla pääsee kun painelee vaan suoraan yli.
Eikös se portugalin rannikko ole melko samanlainen?
Paras painella kai siitäkin ohi vaan. Mutta luulisi aallonmurtajan olevan Ranskassakin tuttu keksintö.
jos oikeasti suunnittelee purjehduksia sinnepäin. Voit silmäillä niitä kirjakaupoissa (esim. Akateemisessä). Kyllä hyviä suojasatamia löytyy niin Englannin, Ranskan, Espanjan kuin Portugalinkin rannikoilta. Kovissa keleissä voi yleensä viisainta pysytellä kaukana rannikosta - ellei tuuli satu olemaan maalta poispäin.
Sieltä normandian rannikolta, se olis mielenkiintoinen paikka myös.
Paljon siellä on ainakin hiekkarantoja.
aiotko jättä veneen talveksi Välimerelle ja mihin siellä?
Espanjaan mummolaan talvehtimaan.
Aurinkorannikon tienoille.
Moi
Jostainhan sitä on aloitettava moinen matkan suunnittelu, mutta tämä palsta ei siihen ole paras paikka, kun asiallisia vastauksia ei mihinkään kysymykseen saa.
Kannattaa lukea muiden matkakertomuksia mitä on netti täynnä. Sieltä saa kuvan muiden varustautumisesta sekä mahdollisista ongelmista mitä on tullut. Kun suhteuttaa muiden ongelmat omaan veneeseen niin rupeaa hahmottumaan mitä eteen voi tulla ja missä on parannettavaa.
Jos muut kielet kuin suomi taipuu, niin netistä löytyy asiallisiakin keskustelupalstoja joissa ensimmäistä pitkää matkaa harkitseva saa asiallisia neuvoja.
ensiksi pitää vaihtaa vantit ja juokseva riki, jos vene yli 20 v. vanha. purjeet vaihtoon myös, jos ne yli 8 v.vanhat.sitten kone uusiksi,jos jo yli 15 v. vanha.isommat polttoaine ja vesitankit tulee teettää.lisää akkukapasiteetia ja paneelit.kunnon jääboksi pitää rakentaa (siis sellainen,johon laitetaan hirveesti jäitä pitämään se kylmänä). meripunkat. pelastuslautta. tutka ei välttämätön,mutta hyvä jos osaa käyttää. parit pinna/ruoripilotit ja tuuliperäisin. elämänlanka. tehokasta myrkkyväriä. epirb. vhf. gps plotteri. karttoja. paljon kirjoja. ruokaa.työkaluja ja varaosia. siniristilippu. loput yksityiskohdista lukemalla p.gunckerin kootut selitykset...kyllä niitä lukiessa hoksaa mitä itsekin mukaansa tarvitsee. virvelin voi jättää välimerelle mentäessä kotiin.
...ei pitäisi tulla ikäviä yllätyksiä veneen suhteen. Moottorin jättäisin uusimatta, jos se toimii OK, eikä ole 2000-sarjan V-P ja kiinteät lisäpolttoainesäiliöt voisi korvata kanistereilla. Matkaan varaamasi aika tuntuu riittävältä. Oman etelässä seilanneen veneeni varusteista päätellen tarvitset perillä lisäksi hyvän ankkurin ja paljon ketjua, aurinkokatoksia, tuuletuspropelleja ja laatikkokaupalla hyönteismyrkkyä.
eikö Suomessa myytävät myrkyt sovi välimerelle. heh heh. mikä sen sitten pitää olla ja mistä sitä saa? Onko värillä väliä? Onko veneen pohjan levääntyminen tehokkaampaa välimerellä?
Itse olen käynyt ostamassa myrkyt maailmalle lähtiessäni Norjasta. Siellä ei ole voimassa EU-alueen myrkkydirektiivit,vaan saat ostettua oikeaa ammattikäyttöön tarkoitettua myrkkyväriä,joka tapaa pienimmät silakatkin metrin etäisyydeltä. Suosittelen. Levääntyminen on ulkomailla aika pahaa varsinkinjos vene on pidempään vedessä kuin suomen kesän ajan.
tolla listalla pärjää. Mutta ehdottomasti pitää olla bimini muuten nahka palaa. Storan skuutti sitten sellainen että voi ajaa bimini ylhäällä...
"kunnon jääboksi pitää rakentaa (siis sellainen,johon laitetaan hirveesti jäitä pitämään se kylmänä)"
10 v. sitten jäitä sai Välimerellä lähes joka satamasta. Sellaisia isoja jäälohkareita. Ei nykyään. Ja jos jäätä saa niin sellaisia pieniä törkyhintaisia jääkuutiopusseja, joissa on lähinnä drinkkeihin sopivia jääpaloja.
Nykyään jääkaappi toimii sähköllä, kuten kotonakin. Välimerellä on kesällä aika lämmintä ja sen vuoksi kaappi käy lähes jatkuvasti, sähköä kuluu. Kannattaa vuorata/eristää jääkaappi kunnolla ja lisätä akkukapasiteettia, sitä ei ole koskaan liikaa.
Ohjausjärjestelmien määrää ei Välimeren reissua varten kannata liioitella, 1 kunnollinen autopilotti riittää (varalaitteet tai tuuliperäsin ovat hyviä ja tarpeen lähinnä pallonkiertoa harkitessa).
meillä oli veneessä jääboksi, mutta kun tottui säilykeruokaan, vihanneksiin, riisiin ja pastaan niin todettiin että jääboksia ei tarvita. Siis eihän sitä oikeesti tarvi mitään kylmässä säilytettäviä ruokia kun hiukan muuttaa elintapoja.
vessaa kun rantapuskissakin voi käydä ja suihku on ihan turha kun meressä voi pestä ja suolan pyyhkiä pois.ja kyllä veneissä on nykyää paljon muutakin turhaa kun ennen pärjättii volkkareissa iso perhe
ei mikään niin ehdotonta ole! Hyvin olen pärjännyt muutaman vuoden tropiikissa ilman "biminiä". Lierihattu on aina hyvä auringon suoja. Satamissa/ankkurissa ollessa levitän pressun mastosta ja sivuvanteista takastaagiin asti. Purjehtiessa kevyessä kelissä tai pläkä-koneajossa olen tarvittaessa virittänyt pienemmän pressunpalan narukiinnityksillä antamaan varjoa. Eipä se ison skuuttikaan ole pahemmin haitannut.... Eri mieltä saat ja saan minäkin olla siitä, mikä on "ehdotonta"!
Tulee välimerelle esim helsingistä, about?
on reilut 2200 nm. Käytännössä veneen lokiin tulee 2500 nm, voi mennä ylikin.
Välimeri on aika iso, Gibraltarilta on sitten esim. Ateenaan vielä yli 1500 nm ja Marmarikseen lähes 2000 nm. Eli lähes sama matka kuin täältä sinne Gibraltarille.
Mikä mahtaisi olla tuollaista suunnitellessa realistinen arvio vuorokaudessa (ympärivuorokautisessa etenemisessä, satamapäivät tulevat sitten tietysti laskuun lisäksi) edettävästä matkasta? 100 mpk? 50?
Että perheen kanssa menee, purjehtii päivät ja nukkuu yöt, niin tuollainen 50 mailia päivä lienee maksimi. Siis purjehduspäivänä.
Tuohan tekee sellaisen kuukauden verran purjehtimista.
viikkomatka avomeripurjehduksissa on ollut yllättävän tarkkaan aina noin 1.000 nm. Siis keskimäärin hiukan alle 150 nm / vrk. Paras vuorokausimatka 196 nm / vrk.
Tuo perustuu noin 20 viikon avomeripurjehduksiin v. 2002-2006, tosin selvästi Helsinki - Gibraltar väliä avoimemmilta vesiltä. Vene on 40 ft, ihan tavallinen cruiseri, yleinen merkki.
edes tuommoiseen matkavuhtiin, tuo vuorovesi teki tenää. Mutta se oli kyllä meidän kokemattomuuttamme vuorovesinavigoinnissa, emme osanneet käyttää veden virtusta riittävästi hyväksemme vaan se oli lähinnä meitä vastaan. Ja Biskajan ylitykseen meni aikaa peräti 6 vrk:tta, jouduimme luovimaan miltein koko matkan, mutta loppumatka menikin sitten mukavammin.
kertoilit? Siihen luvut viittasivat. Lähempänä päiväntasaajaa tuulet ovat melko vakaita, samoin veneen vauhti.
Pohjanmeren-Eng.kanaalin-Biskajan alueella tuulet kuitenkin ovat sen vaihtelevia sekä suunnaltaan että voimaltaan, joten vrk-matkakin vaihtelee aika tavalla.
Käytännössä purjehdus täältä Gibraltarille on ainakin itselläni ollut sitä, että satamassa odotellaan sopivaa säätilaa. Kun ´sääikkuna avautuu´, sitten mennään pysähtymättä niin pitkälle kuin sopivaa keliä riittää. Hyvin se 2 h miehistöllä on sujunut.
33-jalkaisen keskivauhti sopivalla kulkutuulella saattaa olla 100-120 nm/vrk. Pohjanmeren ja Kanaalin alueella on syytä varautua sään odotteluun ja reittisuunnitelmien vaihtoehtoihin. Sääennusteet netistä helpottavat päätöksen tekoa ja kovien kelien välttämistä.
Tarkoitin sellaista tilannetta, että yöksi ei pysähdytä satamaan vaan vene on koko ajan kulussa. Itse ajattelin, että n. 100 mpk olisi todennäköisen tuntuinen ja muiden vastaukset näyttävät tukevan tätä.
Oikaiskoot käsitystäni ne, jotka ovat itse tehneet, mutta esim. Hki-Gibraltar -välille kuvittelisin itse olevan järkevää varata 35-40 päivää. Enemmänkin, jos haluaa tutustua välisatamien ympäristöön eikä käyttää satama-aikaa vain lepoon ja tarviketäydennyksiin.
Kun itse lähdettiin juhannuksen alla ja katseltiin nähtävyyksiä siellä sun täällä, oltiin Gibraltarilla heinäkuun lopulla. Ei pidetty mitään kiirettä, koska oltiin menossa Atlantin yli. Atlantin ylitykseen paras lähtöaika Kanarialta on vasta marras-joulukuun vaiheilla. Biskajan ylityksen paras aika on toukokuusta elokuun puoliväliin.
Nopeammin ehtii ehtii, jos pysähdyksiä on vähemmän. Vertailuksi vaikkapa kotimatka (vaimon kanssa kahden niinkuin muutenkin): Azoreilta lähdettiin 28.toukokuuta ja 22.kesäkuuta lämmitettiin sauna Tammisaaren saaristossa.
olette kuitenkin menneet? kerro lisää.
pysähdyksiä: Helgoland 4vrk Hollannissa peräti 10 vrk (Terschelling, Harlingen, Den Helder) kovien tuulten takia, Ramsgatessa ja Doverissa yht 5 vrk, Southamptonissa 1 vrk, Falmouthissa 3 vrk. Biskajan yli joutuisasti n. 12 m/s myötäisessä Espanjan rannikolle Bayona, Leixoes,sitten Portugalissa Caicais, Lissabon jne rannikkopurjehdusta pääosin myötäisissä tuulissa.
..mitä muuta halusit tietää?
juuri ajattelin, millaisia legej olette vetäneet. Itsekkin tässä suunnitellaan Välimeren suuntaan lähtemistä ja toisaalta on tuttavapariskunta siellä jo. He menivät melko rauhallisesti, eli Turusta Costa de Solille kesti melkein 3 kuukautta. He vetivät melko pitkiä legejä, mutta viihtyivät satamissa pitkään. Paljonhan riippuu, miten matkaa tekee ja kauanko satamissa viihtyy. Tuo Yrjö Jokisen vaimonsa kanssa tekemä matka Helsigistä Algarveen näyttää kiinnostavalta. Aikaa siihenkin tarvitaan, Jokisilta meni noin 3 kuukautta.
http://www.rccpf.org.uk/Passage/Routing Guide home.htm
Luulisin, että kenties useimmissa pitkänmatkan veneissä on mukana "World Cruising Routes"/Cornell. Se kannattaa hankkia, jos aikoo laajentaa purjehdusreviiriä.
..linkkiä, kun satamissa poikkean internetiin:
http://expert.weatheronline.co.uk/pslv_frame.htm
Kokonaismatka-aikaa ei lyhennä, jos toistuvasti joutuu vastatuuliin. Sääfaksien seuraaminen vähentää sitä riskiä. Jos "sääikkuna" otollinen, satamaturismi saa jäädä. Silloin on mentävä eteenpäin! Vuorovesi ei ole ongelma muuta kuin joissakin satamissa ja kapeikoissa. Merellä pitkällä legillä virta ehtii kääntyä moneen kertaan.
kuten tuo edellinenkin, kiitos. Kerran olen ollut tuolla Englannin kanaalissa saakka, toistaiseksi.
Meikäläiselle tuollainen sääkartta ei sano yhtään mitään.
Löytyykö netistä joku näppärä sivu jossa neuvotaan noiden tulkitsemista?
sen verran sääoppia, että sääfaksien hyöty valkenee. Muistelen, että purjehtijalle sopivaa helppolukuista perustietoa on julkaistu suomeksi.
Ehkä löydät nettiä surfaamallakin jotain, ellet halua käydä kirjastossa tai kirjakaupassa.
Pitkille purjehduksille on perus-metereologian ymmärtäminen jokseenkin välttämätöntä, vähintäinkin suositeltavaa!
Sääfakseilla kannattaa seurata Atlantin matalapaineita. Sieltähän ne Euroopan rannikoille yleensä tulevat. Tuulen suunnat ja voimakkuudet voi arvioida isobaarien suunnista ja tiheyksistä.
Mennä täältä kreikkaan kesän aikana, vai toisin päin?
Siellä kun on noita halpoja veneitä, jos ostais sieltä seuraavan veneen ja purjehtis sen sieltä kotia kesän aikana?
Vinkkiä, kumpi suunta on mielyttävämpi?
Huh....huh...
Jos ei "syytetä" -niin haukutaan / ehdotetaan kysyjälle ettei lähtis. Hyvät ihmiset, veneenomistaja kun on päättänyt lähteä, niin kunnioitetaan sitä, ja yritetään auttaa. Luulo että ihmisillä on oikeus ilmaista mielipiteensä oli sitten asia mikä tahansa aiheuttaa sen että nämä keskustelut menee ihan päin seinää.....
Extra myrskypurje, suosittelen. Yleensä se "3" reivi ei auta koska neulomo on tehnyt kevyemmän purjen, suomessa ei niin tavallista käyttää normi-isoa joka olis suunniteltu kokoajan kestävään rasitukseen.....
yhteyttä saa ottaa jos haluaa kysyä lisää, tämä foorumi taitaa olla väärä paikka :)
purjehdusterveisin.
Eikö ole itsestään selvä, että varsinkin Itämeren ulkopuolelle avomeriretkiä tekevässä purressa on myrskyfokka staagi? Useimmissa pitkänmatkan veneissä lienee irroitettava välistaagi, joka voidaan laittaa paikalleen vaikkapa Biskajan ylitykseen lähtiessä ja myrskyfokka nostovalmiiksi siihen.
Myrskyfokka on tavallisesti valmistettu sen verran tukevasti, ettei extra-myrskyfokkaa tarvita.
Vai ajattelitko extra-myrskypurjeella trysailia eli myrskyisoa? Jos sellaisen hankkii, on suositeltavaa asentaa sille oma mastokiskonsa. Muussa tapauksessa trysailin käyttö tositilanteessa voi jäädä liian vaikeasti toteutettavaksi haaveeksi.
Siis se lisästaagi kiinnitetään, onko se mastoon meno ja kiinnitys?
Vaatinee kannenkin alle jotain vahvistusta kun sen laittaa?
syyttelyä/haukkumista. Muutamat ovat neuvoneet tarkistamaan varustusta, takilaa, purjeita yms ja muutama on kehoittanut huomioimaan veneen miehityksen. Onko se riittävä esimerkiksi 6 vrk:n yhtämittaiseen luovimiseen kovassa tuulessa. Tosin kysyjä ei tuonut esille mikä on muun venekunnan taito toimia veneessä. Kykeneekö "mamma" purjehtimaan poikien kanssa keskenään jos vaikka hän on saanut puomista päähänsä ja makaa tajuttomana veneessä. Näitä vaan on neuvottu huomioimaan, ei estämään matkaa.
Onhan se mastoon menon paikka, jos meinaat tehdä mastohelan asennuksen maston ollessa pystyssä. Varmasti fiksumpi tehdä se talvitelakoinnin aikana, jos/kun mastosi on alhaalla.
Tarvitset välistaagia varten mastohelan, kansihelan, vantinkiristimen sekä nostimen. Jos asennat mastohelan melko lähelle toppia, välistaagia varten ei tarvita barduunoita. Kannen vahvistaminen välistaagin kansihelaa varten riippuu veneestä. Monessa tapauksessa riittävän tukeva kiinnityskohta on etummaisen laipion kohta (esim. ankkuri/ketjuboksin laipio). Kun välistaagi ei ole käytössä, se säilytetään maston viereen tai vaikka röstiin kiristettynä. Yläpää on tietysti koko ajan kiinni mastossa. Välistaagin alapäässä voi olla irroitettava pikasakkeli tms staagin kiristäjä (samanlainen kuin takastaageissa käytetään).
matkalla venerantaan! Mitä, jos "mamma" ajaakin kolarin moottoritiellä.....ja perhe makaa tajuttomana tien poskessa?
Tietenkin piruja voi maalata seinille, mutta aika harvoin matkapurjehtijoille sittenkin sattuu isompia ongelmia.
Lähirantojen veneilijöillä erilaisia pulmia tuntuu olevan sitäkin runsaammin. Sen huomaa meripelastuksen tilastoista!
Ylensä ei satu mitään ongelmia. Mutta ehkä tähän kotirantaan lähdetään huonommin varustettuna. Mikä sinällään ei ole puolustettavissa. Pitkää matkaa varten varusteet ja taidot harkitaan tarkemmin.
http://koti.tnnet.fi/tuulenkyla/Pinta/lokikirja9.htm
http://mikaeli.mikkeliamk.fi/teostk/paivakirja/index.asp?pid=all&sivu=pk
http://www.elisanet.fi/aruru/tarinoita3.htm
Netistä löytyy kyllä monenmoisia matkapäiväkirjoja.
Tässä yhden kokeneen purjehtijan sivut:
http://www.josset.fi/yjokinen/lokikirja/
yhdessäkin kuvassa joku hirveä kotka hyökännyt miehen päähän! Eikyllä lasten kanssa tuone kannata lähteä!
http://www.sci.fi/~timoj/sail/matka4.htm
http://www.kolumbus.fi/ville-pekka.veijola/lokikirja36.htm
Nämä jutut kun näitä lukee.
Parasta kun laitat mamman ja lapset veneeseen ja menette sinne välimerelle kavavia pitkin.
1,5 vuotta sitten keväällä. Palstalta tuttu "Home Skandi" 35 jalkaa. Perus ruotsalainen Scanmar, mutta oikeasti ei kyllä homeessa. Osti sellainen pariskunta (mies ei puhunut suomea kun oli euroopan WNW kolkssa olevalla saarella syntynyt), ei enää mukana kulkevia lapsia. Myin, kun ajattelin, että pitäitselle hankkia kunnon vene. No, nyt oon tässä saanut seurata pariskunnan purjehdusta. On meilaitu ja lähetetty sähköpostia aina kun heillä ollut mahdollista. Viimeisin viesti tuli Almerimarista (Costa de Sol, kuukausi sitten), olivat lähdössä länteen kun sää suotuisa. Kauluskumin olivat Volvoon vaihtaneet ennen reissua, ainiin ja uudet verhot veneeseen tietenkin. Että näin.
http://www.medelhav.se/index.cfm
Kesän tai parinkaan vietto Välimerellä ei ihmeitä vaadi. Tietysti paikkojen pitää olla kunnossa, mutta melkein siinä se sitten onkin. Nyt ehdottelevat varustusta, jota kaipaa pidempään veneessä tropiikissa asuessa.
Se kolmas reivi isoon on tarpeen isolle merelle lähtiessä ja aurinkosuoja satamaoloihin. Noiden lisäksi isohko pino karttoja ja menoksi. Melkoisen moni on jo reissun tehnyt, myös samanlaisella perhemiehityksellä kuin teillä siellä on käyty.