lähden aamulla terveydenhoitajalle. sain ajan vähän aikaa sitten enkä varannut sitä itse. eräät ihmiset suorastaan jyräsivät mielipiteensä läpi ja näin minä joudun hoidattamaan masennustani. mutta enpäs aiokaan,vaan suhtaudun kaikkeen pessimistisesti ja psyykkaan itseäni koko yön etten vain sorru kertomaan hoitsulle mitään. itse asiassa jos voimat riittävät voisin jopa kiistää masennuksen ja täytellä masennus testit valheellisesti. tiedän kuitenkin kuinka sitkeitä jotkut ovat masennus saarnoissaan,että katsotaan nyt. en kuitenkaan aio koskaan parantua tai kertoa olostani läheisille. olen käytännössä jo sinetöinyt kohtaloni,vain se viimeinen työntö reunan yli puuttuu ja tämänkin tottakai suoritan itse itselleni ennemmin tai myöhemmin. joku ehkä ihmettelee miksi en vain jätä aikaa väliin jos en siitä aio hyötyä...no pääseehän siinä käymään ulkona ja näkee ihmisiä ja kaikkee ja kun oikein suhtautuu on myös hiukka jänskää tavata se uusi "ihminen"...no,mutta edessä on pitkä yö ja voin hyvinkin päätyä jättämään väliin. kirjoitukseni tänne on lähinnä haistatus...no melkeenpä kaikille! kenelläkään ei ole syytä elää ja kaikki kuolevat ja elävät turhaan! kukaan ei ansaitse yhtään mitään ja jos joku menettää kaiken on se hänelle aivan oikein!!!...tässä siis minun näkemykseni "elämästä".
haistakaa..
toivoton tapaus
13579
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
...noin minäkin ajattelin aikoinani. Juuri noin. Huomaan, että olet tosi vihainen. Vaatii todella miestä nöyrtyä tähän juttuun. Mennä niin sanotusti itseensä ja ottaa apua vastaan. Tietysti voit aivan vapaasti valita tämän vihan tien. Uhota kaikille ja kaikkialla. Vihata itsesi hengiltä. Se on sun oma valinta. Tai sitten voit kohdata tämän tilanteen. Kasvaa miehenä. Kasvaa ihmisenä. Nöyrtyä. Nousta ja mennä eteenpäin. Luehan minun stoorini tuolta ylempää. Olen nimimerkki "pelataan taas"...
t. "nainen, joka kasvoi ulos lepositeistä"
no ei nyt sentään..valinta oli kyllä vaikea,mutta kallistuin tälle "vihan tielle" jo kauan sitten. en aio nousta,vaan vajoan tietoisesti alaspäin jos se vain on mahdollista...niin ja tämä on minun oma valinta,jota en anna yhdenkään hoitsun tai muun auttaja pellen muuttaa.
Oisko meillä sitten syytä elää jos me ei ikinä kuoltaiskaan?
EI OLISI!!!! syytä elämälle ei ole eikä tule! jokainen ihminen on luotu kuolemaan! ikuinen elämä on utopistinen ajatus,jonka sivuutan kylmästi!!! ettei tule epäselvyyksiä...jokainen voi tietysti keksiä syitä elämälleen ja uskotella vaikka mitä paskaa,mutta kun olet kuollut olet poissa!
noin yltiöpositiivinen?! Et kuules tiedäkään mitä on todellinen masennus ja negatiivisuus, mut kyllä säkin vielä joskus törmäät niihin elämän kylmiin faktoihin.
odotan innolla..mitä sitten tarkoitatkaan niillä faktoillasi.
kävin just terveydenhoitajalla ja se oli odotetun perseestä! tutut testailut ja taivastelut höystettynä paskanjauhanta lässytyksillä..ei uponnut! onneksi pystyin kohtuullisesti pitämään linjani joka siis oli kaikkiin kysymyksiin-en tiedä! terkkari ämmä jankutti ja poras minkä kerkes ja heittäyty sentin päähän naamasta katsekontaktiensa kanssa voi saatana!! ois pitäny laittaa keksi sen ämmän suuhun! no..sovittiin kuitenki vähä niinku jatko suunnitelmat,jotka sovitaan vielä tarkemmin lähitulevaisuudessa. on ikävä tunnustaa mut,jollain tavalla jopa nautin siitä ku ei oo aikomustakaan ottaa hoitoja/lääkityksiä vastaan ja saa pelata jonkinlaisia pelejä näillä vastaan otoilla,vaikka se näytteleminen ei onnistunukaan niin hyvin ku toivoin ehkä ens kerralla menee paremmin...ja tiedän myös varsin hyvin ,että sympaattisuudesta ja empaattisuudesta huolimatta ei näitä hoito ihmisiä oikeesti mun asiat tai kuolemat kiinnosta paskan vertaa!!! mutta silti...
Eikö tehnytkin aamuinen liikkeellelähtö hyvää?
Viis siitä mitä terkkari sanoi tai sinä olit sanomatta,niinku itse taisit mainitakin et näkee vähä muita ihmisiä ym.Jospa nyt tekisit itsellesi etukäteen uudenvuodenlupauksen että käyt siellä niin ja niin monta kertaa vaikka kuinka paskaa olisi.Ja jos jonakin päivänä ei huvitakaan mennä,varaa silti uusi aika,ei sen siihen tarvii loppua vaix joskus väliin jääkin.Sovit itsesi kanssa vaikka vihan voimalla että katsot sen tien loppuun.Toisia terapia auttaa,joitain ei.Ei sitten ainakaan kukaan voi väittää ettetkö olisi yrittänyt.Täällä kun kerran eletään vaan niin kannattaa kokeilla ennen ku antaa periksi.Ei sun täl hetkel tarvii ketään rakastaakaan jos ei huvita,mut asia jota ehkä kantsis miettiä on sun oma arvo,olet loppupeleissä kuitenkin ainoa johon voit luottaa.Elä tämäkin päivä niinkuin itsellesi parhaiten sopii.
no..niinpä taidan. taidanpa jopa puolen päivän aikaan lähteä isoon kauppakeskukseen palloilemaan,kun kuitenkin pidän ihmisten tarkkailemisesta ja haamuilemisesta ihmis massojen keskellä. terapia hommat on kyllä loppuun asti kuljettu ja todettu hyödyttömiksi. entinen kamppailu masennuksen ja muiden hommien kanssa teki minut onnettomaksi ja yrittäminen oli hyödytöntä ja turhauttavaa,koska ympäristöä en voi muuttaa enkä varsinkaan itseäni tarpeeksi. nykyään tämä onnettomuus ja turhat yritykset sopeutua ovat vaihtuneet mielikuvitus maailmoihin,rooleihin ja elämään kohti varmaa kuolemaa,mikä on tehnyt tästä kaikesta huomattavasti siedettävämpää. päätökseni olen tehnyt enkä ota apua enää vastaan.en ole tilivelvollinen kenellekkään ja päätän elämäni milloin haluan. aion tosiaan elää loppu elämäni juuri niin kuin itse parhaaksi näen...enkä muuten tunne enää varsinaista vihaa,olen välinpitämätön.
No,koita nyt kuitenkin jaksella.En ole mikään maailmanparantajatäti,ymmärrän sua ainakin joiltain osin ja jotenkin vaan kosketit mua noin voimakkailla tunteenilmaisuilla.Toivon sulle kovasti voimia.
Kuulostat aika nuorelta, mutta vähän siinä on tuttuakin....
Mitä haluaisit elämältä? Mikä on mennyt vikaan? Mikä olisi unelmasi?
vittuako sulle kuuluu? liika avautuminen tekee haavoittuvaksi eikä puhuminen auta!!!
eilen terveydenhoitaja soitti ja yritti järkätä aikaa psykiatriselle sairaanhoitajalle,mutta ei onnistunu ku en vastannu puhelimeen...ha ha haa!! ei oo soitellu uudestaan,joten taidan olla jälleen kerran vapaa!!!! vapaa toteuttamaan itseäni ja tällä kertaa loppuun asti!!!!!