karjalaisten kahvi

Voi se olla myös teetäkin, satuin vaan kerran kuulemaan jonkun vanhan karjalalaisen puhuvan saikasta tai tsaikasta ja jotenkin yhdistin sen kahviin. Tsaikka kuulostaa venäläislähtöiseltä nimeltä..

savolaine kirjoitti:

Voi se olla myös teetäkin, satuin vaan kerran kuulemaan jonkun vanhan karjalalaisen puhuvan saikasta tai tsaikasta ja jotenkin yhdistin sen kahviin. Tsaikka kuulostaa venäläislähtöiseltä nimeltä..

Lue lisää

Tee on muistaakseni venäjäksi tsai, joka on sitten karjalaisille vääntynyt tsaikaksi.

savolaine kirjoitti:

Voi se olla myös teetäkin, satuin vaan kerran kuulemaan jonkun vanhan karjalalaisen puhuvan saikasta tai tsaikasta ja jotenkin yhdistin sen kahviin. Tsaikka kuulostaa venäläislähtöiseltä nimeltä..

Lue lisää

(T)saikka on kuin onkin teetä. Suomeen sana sisältöineen on tullut venäjän kielestä, jolla puolestaan on yhteys kreikan kieleen.

Kahvia olen kuullut sanottavan mm. sumpiksi.

Soropiks sanotaa vanhoihi kahviporoloihi päälle lisättyy uutta kahvijauhoo ja siit keitettyy kahvii, myös sellasta joho on sikuria lisätty kahvi sekkaa.
Pelkkä kahvi on kohvii.

syntyperäne kirjoitti:

Soropiks sanotaa vanhoihi kahviporoloihi päälle lisättyy uutta kahvijauhoo ja siit keitettyy kahvii, myös sellasta joho on sikuria lisätty kahvi sekkaa.
Pelkkä kahvi on kohvii.

Lue lisää

Legendaarista keskustelua!

syntyperäne kirjoitti:

Soropiks sanotaa vanhoihi kahviporoloihi päälle lisättyy uutta kahvijauhoo ja siit keitettyy kahvii, myös sellasta joho on sikuria lisätty kahvi sekkaa.
Pelkkä kahvi on kohvii.

Lue lisää

Isä taas kutsui sitä vanhojen porojen päälle tehtyä sumpiksi..

sumpiksi kirjoitti:

Isä taas kutsui sitä vanhojen porojen päälle tehtyä sumpiksi..

Kyl sie oot siin oikias, sumpikskii sitä sanottii.

Ei sovan loppuvaihee aikan kukkaa keitelt kohvii rintamal. Kohvii ei tuotu Suomee monnee vuotee, joillakkii rikkail saatto olla vanhoi kätköi, tai toivat Ruotsist matkoiltaa, mut tavallisel kansal ei olt monnee vuotee ees sovan jälkeekää oikiaa kohvii.
Korviketta juotii nii armeijas ko kotirintamalkii.
Jotkut joivat teetä. Sekkää ei olt aina oikeist teelehist tehtyy, vaa koivulehist, mustikavarvuist, mesiangervoist ja semmosist luonnoyrteist tehtyy juomaa.
Hyvält maistu sekkii.

syntyperäne kirjoitti:

Ei sovan loppuvaihee aikan kukkaa keitelt kohvii rintamal. Kohvii ei tuotu Suomee monnee vuotee, joillakkii rikkail saatto olla vanhoi kätköi, tai toivat Ruotsist matkoiltaa, mut tavallisel kansal ei olt monnee vuotee ees sovan jälkeekää oikiaa kohvii.
Korviketta juotii nii armeijas ko kotirintamalkii.
Jotkut joivat teetä. Sekkää ei olt aina oikeist teelehist tehtyy, vaa koivulehist, mustikavarvuist, mesiangervoist ja semmosist luonnoyrteist tehtyy juomaa.
Hyvält maistu sekkii.

Lue lisää

Oliko vuosi 1952 ko kahvi vapautui. Kaiken kansan ostettavaksi.
Muistini mukaan korttiannoksen lisäksi sai ensin ostaa, olikose pelestakaa lapset kahvia.
Viimeinen kortilla ostettavva ravintoaine oli margariini. Pettääkö muisti elettiin vuotta 1954.

Korviketta, sekoitus; viljaa, voikukan juurta ym lisuketta.
Teen lisukkeena yleinen "rentunruusun lehti"
Jo aikoinaan Hartman vei kyseisiä lehtiä tsaarin venäjälle. Venäjän armeijan käyttöön teen lisukkeeksi.

Niin kuin näistä oivallisista kirjoituksistakin voi todeta, rakkaalla lapsella on monta nimeä.
Eri puolella Karjalaa käytetään kahvista ja kahvintapaisesta juomasta kansanomaisia nimityksiä.
Kahvin korvikkeet ja korvikeaineiden, kuten esim. sikurin lisäys kahviin on antanut aiheen keksiä kahville muitakin nimityksiä.
Vaikka korvikkeita ei nykyisin enää käytetäkkään, niin nimitykset ovat jääneet elämään omaa elämäänsä ja siirtyvät näin sukupolvilta toiselle.
Kiitos myös murteen taitajille heidän tekstistään.
Murteella kirjoittaminen on huomattavasti vaikeampaa tavanomaiseen tekstiin verrattuna.
Hyvä huomio nuo Joensuun alueen kaksoiskonsonantit
oikein korvissani kuulen esimerkkilauseen aksentin.

kahvittelija kirjoitti:

Niin kuin näistä oivallisista kirjoituksistakin voi todeta, rakkaalla lapsella on monta nimeä.
Eri puolella Karjalaa käytetään kahvista ja kahvintapaisesta juomasta kansanomaisia nimityksiä.
Kahvin korvikkeet ja korvikeaineiden, kuten esim. sikurin lisäys kahviin on antanut aiheen keksiä kahville muitakin nimityksiä.
Vaikka korvikkeita ei nykyisin enää käytetäkkään, niin nimitykset ovat jääneet elämään omaa elämäänsä ja siirtyvät näin sukupolvilta toiselle.
Kiitos myös murteen taitajille heidän tekstistään.
Murteella kirjoittaminen on huomattavasti vaikeampaa tavanomaiseen tekstiin verrattuna.
Hyvä huomio nuo Joensuun alueen kaksoiskonsonantit
oikein korvissani kuulen esimerkkilauseen aksentin.

Lue lisää

Mainintani Joensuun alueen kaksoiskonsonanteista kuuluukin henkinen Karjala keskusteluun nimim. Sala Setä. Kyllä murteen osaaminen on hieno asia!

kahvittelija kirjoitti:

Mainintani Joensuun alueen kaksoiskonsonanteista kuuluukin henkinen Karjala keskusteluun nimim. Sala Setä. Kyllä murteen osaaminen on hieno asia!

Kasakan kullista palpankilli se sai kohvihin korviketta et sil viisii.

soroppi kirjoitti:

Kasakan kullista palpankilli se sai kohvihin korviketta et sil viisii.

tänäki päivän,menkää maistamaa ABC Lappeenranta.muistakaa palauttaa astiat.

Minun mammani puhui aina tsaikasta lun teki meille lapsille teetä..

Et varmaan tunne paljoa ihmisiä. Täällä on vielä tosi paljon vanhuksia, jotka ovat syntyneet Karjalan puolella entistä Suomea. Ja nykyään kun puhutaan karjalaisista, ei tietenkään tarkoiteta Venäjän Karjalaa, vaan Kaakkois- tai Itä-Suomen karjalaisia.
Tietääkös moni muuten, mitä tarkoittaa "kahveli"? ; )

Anonyymi kirjoitti:

Et varmaan tunne paljoa ihmisiä. Täällä on vielä tosi paljon vanhuksia, jotka ovat syntyneet Karjalan puolella entistä Suomea. Ja nykyään kun puhutaan karjalaisista, ei tietenkään tarkoiteta Venäjän Karjalaa, vaan Kaakkois- tai Itä-Suomen karjalaisia.
Tietääkös moni muuten, mitä tarkoittaa "kahveli"? ; )

Lue lisää

Kahvel o haarukka!!

Kyllä huomaa taas ihmisten historian tuntemuksen.
Karjala jaettiin Ruotsin ja Novgorodin kesken 1323. Esimerkiksi Savon keskuspaikka Savilahti nykyisen Mikkelin lähellä oli täysin karjalainen. Raja 'Hämeen rannan' (nyk. Uusimaa) ja Karjalan välillä meni Kymijoessa.
Ruotsin raja meni tämän jälkeen Kannaksen halki ja siitä Suomen halki Pohjanlahteen. Ruotsin puolen karjalaiset käännytettiin katolilaisuuteen ja myöhemmin 1500-l. Luterilaisuuteen. 1617 rauhan jälkeen 'ruotsinkarjalaiet' eli läntisen Karjalan kannaksen asukkaat ja savolaiset asuttivat Käkisalmen läänin.
Karjalaisia on siis kahta ryhmää historiasta johtuen. Olen huomannut että 1970-luvulta lähtuen on pyritty käsite 'karjalaisuus' monopolisoimaan vain itäkarjalaisille ortodokseille. Tämähän ei ole totta. Suomessa vanhaa karjalaista(luterilaista) aluetta on Lappeenrannan ja Imatran seutu. Länsikarjalan murre on yksi suomenkielen murteista. Itäkarjalan kielimuoto kehitettiin omaksi kielekseen 1980-luvulta lähtien lähinnä poliittisista syistä. Tosin 'viena' on aivan puhdasta suomea...
On sääli että monet eivät tunnista tai tunnusta länsikarjalaisuutta joka on iso osa suomalaista identiteettiä.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä huomaa taas ihmisten historian tuntemuksen.
Karjala jaettiin Ruotsin ja Novgorodin kesken 1323. Esimerkiksi Savon keskuspaikka Savilahti nykyisen Mikkelin lähellä oli täysin karjalainen. Raja 'Hämeen rannan' (nyk. Uusimaa) ja Karjalan välillä meni Kymijoessa.
Ruotsin raja meni tämän jälkeen Kannaksen halki ja siitä Suomen halki Pohjanlahteen. Ruotsin puolen karjalaiset käännytettiin katolilaisuuteen ja myöhemmin 1500-l. Luterilaisuuteen. 1617 rauhan jälkeen 'ruotsinkarjalaiet' eli läntisen Karjalan kannaksen asukkaat ja savolaiset asuttivat Käkisalmen läänin.
Karjalaisia on siis kahta ryhmää historiasta johtuen. Olen huomannut että 1970-luvulta lähtuen on pyritty käsite 'karjalaisuus' monopolisoimaan vain itäkarjalaisille ortodokseille. Tämähän ei ole totta. Suomessa vanhaa karjalaista(luterilaista) aluetta on Lappeenrannan ja Imatran seutu. Länsikarjalan murre on yksi suomenkielen murteista. Itäkarjalan kielimuoto kehitettiin omaksi kielekseen 1980-luvulta lähtien lähinnä poliittisista syistä. Tosin 'viena' on aivan puhdasta suomea...
On sääli että monet eivät tunnista tai tunnusta länsikarjalaisuutta joka on iso osa suomalaista identiteettiä.

Lue lisää

Lappeenrannan ja Imatran palstahan tää Etelä-Karjala-palsta onkii. Millo mie oon käynt Joensuus, nii kyl se heiä puhe miu korvissai enemp savolt kuulostaa.
Kahvist ol muute puhe...