Lämpöä jota ei kannata olla hyödyntämättä
Maalämmön idea on lämmön talteenotossa. Maalämpöä on ollut niin kauan, kun aurinko on paistanut ja varastoinut lämpöä luonnon omiin lämmönvaraajiin: maaperään, kallioon ja vesistöihin.
Maalämpöpumpun toimintaperiaate on jääkaapeista tuttu, kylmän asemasta laite pumppaa lämpöä. Lämpö kerätään maasta putkiston avulla. Putkisto voidaan sijoittaa maahan joko kaivamalla horisontaalisesti maaperään tai poraamalla kaivo kallioon. Putkisto voidaan vetää myös tontin lähellä sijaitsevaan vesistöön.
Maalämpö on käyttökustannuksiltaan edullinen ja ympäristöystävällinen lämmitysvaihtoehto. Energiaa kuluu vain lämmön siirtoon maaperästä rakennukseen.
Maalämpöpumpun lämpökerroin eli COP-arvo (Coefficient Of Performance)
Lämpökerroin ilmoittaa kuinka moninkertaisesti saat käytetyn sähköenergian takaisin. Yleinen lämpöpumpun lämpökerroinarvo on noin 3-3,5 eli yhdellä ostetulla sähkökilowattitunnilla saat 3-3,5 kilowattituntia lämpöenergiaa.
Lämpökertoimeen vaikuttavat rakennuksen lämmitysjärjestelmä, käyttöveden kulutus ja lämmönlähde.
Maalämmön idea on lämmön talteenotossa. Maalämpöä on ollut niin kauan, kun aurinko on paistanut ja varastoinut lämpöä luonnon omiin lämmönvaraajiin: maaperään, kallioon ja vesistöihin.
Maalämpöpumpun toimintaperiaate on jääkaapeista tuttu, kylmän asemasta laite pumppaa lämpöä. Lämpö kerätään maasta putkiston avulla. Putkisto voidaan sijoittaa maahan joko kaivamalla horisontaalisesti maaperään tai poraamalla kaivo kallioon. Putkisto voidaan vetää myös tontin lähellä sijaitsevaan vesistöön.
Maalämpö on käyttökustannuksiltaan edullinen ja ympäristöystävällinen lämmitysvaihtoehto. Energiaa kuluu vain lämmön siirtoon maaperästä rakennukseen.
Maalämpöpumpun lämpökerroin eli COP-arvo (Coefficient Of Performance)
Lämpökerroin ilmoittaa kuinka moninkertaisesti saat käytetyn sähköenergian takaisin. Yleinen lämpöpumpun lämpökerroinarvo on noin 3-3,5 eli yhdellä ostetulla sähkökilowattitunnilla saat 3-3,5 kilowattituntia lämpöenergiaa.
Lämpökertoimeen vaikuttavat rakennuksen lämmitysjärjestelmä, käyttöveden kulutus ja lämmönlähde.
Vastaukset 49
Vanhimmat
Arvio 185 m² uuden asunnon lämmityskustannuksista:
Sähkölämmitys Maalämpö
1748.25 euroa/vuosi 582.75 euroa/vuosi
Säästöä maalämmöllä lämmitettäessä 1165.5 euroa/vuosi.
Vertailussa käytetyt vakioarvot (keskiarvot):
Vuosittainen sähkönkulutus (lämmitys) 50 kWh/m³
Huonekorkeus 2,7 m
Sähkönhinta 0,07 euroa/kWh
ennemminkin kuin tulee?
Annappa koko investoinnin hinta ja laitteiston huolto ja korjauskulut vuosittain.
meillä MLP tarjouksessa säästettiin aivan urakalla.
Sen mukaan lämpöenergiaa tarvitaan 27 000kWh/a, nyt on neljäs talvi menossa ja tähän asti on keksimäärin kulutettu lämpöenergiaa noin 12000kWh/a ja talossa on kuutioita 650m3 ja lämmintä pinta-alaa 212m2.
Eli maalämmöllä olisi voitu säästää reilu puolet tuosta 12MWh:sta eli noin 420€/a.
Omassa sähkölämmitteisessä talossa on 200 lämmintä neliötä ja kaikkine maksuineen sähkölaskut jää alle 1900€:n, jos ei viitsi lämmittää takkaa. Takkaa lämmittämällä säästää pari satkua.
Tässä ei tule arviota, vaan todellisuutta.
Ulkoseinien sisäpinnan mukaan laskettuna lämmitettäviä neliöitä ~187 m2, mistä yli 160 cm korkeaa tilaa 180 m2. Pihalla lämmin varasto, ulkoseinien sisäpinnan mukaan laskettuna 18 m2.
Viimeisen 12 kk:n sähkölasku ilman perusmaksuja 1680,71 € (6,93 c/kWh ja 8,38 c/kWh perusmaksuineen). Siis siinä on mukana tilojen lämmitys, käyttöveden lämmitys JA taloussähkö (kahvinkeitto, kylmälaitteet, saunominen, iv-kojeen puhaltimet, pyykkääminen, autojen lohkarit, pihavalot etc.). Lisäksi takassa paloi pinomotti koivuklapeja, mutta sehän ei juuri hetkauta, koska ml-talossa ei takkaa tarvitse polttaa. Ja kuten valistunut lukija saattoi arvata, niin lämmitysmuotona suorasähkö.
Noin yleisesti, nielevätkö taloa suunnittelevat matitjamaijat tosiaan ml-kauppiaiden tilastot sellaisenaan?
sehän on jo todettu.
Ja sulta jäi mainitsematta pleikkari, tietsikka x2 x 24 h, ja saunotaan joka päivä, ja muuten lorotetaan lämmintä vettä ihan huvikseen.
Noi kuuluu perussettiin :)
- -
Eli omat luvut saa pitää ihan omina tietoina. Nyt tarvittaisiin KUNNON tutkimustietoa. Pilipali vertailujakin on nähty riittävästi.
Muuten, on yhtä fiksua väitellä kumpi sopii olohuoneeseen paremmin tapetit vai paneelikatto vai olisko klinkkerilattia sittenkin paras noista kolmesta. Vai lasitiilet?
Löytyy toki kompuutteri, 2xDVD, XBox, pari taulutöllöä, kotiteatteri jnejne.
Kuitenkin käsittääkseni juuri erilaisista luvuista (=rahasummista) on kyse, kun lämmityssysteemiä valitaan. Tärkeimpinä ilmeisesti a) investointikulut ja b) käyttökulut. Ml-kauppiaat tuntuvat pääsääntöisesti esittävän rakennuksille poskettomia lämmityskulutusarvioita, jolloin heidän edustamansa tuotteet saadaan vaikuttamaan edullisilta. Oma lukunsa on luonnollisesti valloillaan rehottava vihreä hypetys, jonka varjolla yritetään myydä melkein mitä vain.
Mitä tulee tutkimustietoon ja sen tarpeeseen, olen samaa mieltä. Valitettavasti mitään tahoa (VTT, Motiva, ympäristöministeriö...) ei asia tunnu kiinnostavan. Aivan kuten useimpia talopakettivalmistaja ei kiinnosta laittaa seinään enempää villaa kuin 200 mm.
PS. Klinkkerikatto saattaisi olla mielenkiintoinen.
millä noita höyrysulullisia koirankoppeja lämmitetään.
Talot on jo asia erikseen.
on kuultu.
Koirankopeista ei ole kokemuksia, mutta miten höyrysulku liittyy asiaan? Näillä "taloilla" viitannet muihin kuin puurunkoisiin taloihin, ilmeisesti lähinnä kivirakenteisiin sellaisiin. Käsittääkseni useissa ns. kivitaloissa on höyrysulku: Leca, Luja, Lammi, Rudus-Kivitalo... Mutta nehän eivät ole koirankoppeja, vai miten...
Maalämpöfirman mainospuhettahan tuo oli.
"Maalämmön idea on lämmön talteenotossa."
Maalämmön idea on kompressorissa joka sähkön avulla nostaa kaasun painetta ja sitä kautta lämpötilaa --> sähkölämmitys.
"Maalämpö on käyttökustannuksiltaan edullinen ja ympäristöystävällinen lämmitysvaihtoehto. Energiaa kuluu vain lämmön siirtoon maaperästä rakennukseen."
Suurin vale, suurin osa energiasta kuluu kompressorin pyörittämiseen!
"Lämpökerroin ilmoittaa kuinka moninkertaisesti saat käytetyn sähköenergian takaisin."
Ilmoittaa kuinka moninkertaisesti kompressori tuottaa lämpöenergiaa käyttämäänsä sähköön nähden optimaalisissa olosuhteissa.
"Yleinen lämpöpumpun lämpökerroinarvo on noin 3-3,5 eli yhdellä ostetulla sähkökilowattitunnilla saat 3-3,5 kilowattituntia lämpöenergiaa."
Näin monen kompressorin kohdalla optimaalisissa olosuhteissa, mutta ei sisällä esim. pumppaukseen tarvittavaa sähköä.
Lämpökertoimeen vaikuttavat rakennuksen lämmitysjärjestelmä, käyttöveden kulutus ja lämmönlähde.
...faktat kohilleen ;)
"Maalämmön idea on kompressorissa joka sähkön avulla nostaa kaasun painetta ja sitä kautta lämpötilaa --> sähkölämmitys."
Lämpöpumppujen idea perustuu kylmäaineen faasimuutokseen, faktastasi saa käsityksen että idea perustuu kompressorin tekemään työhön, juuri tuota ominaisuutta lämpöpumppujen kehittelijät välttävät koska se on erittäin tuhoisaa COP:lle
"Suurin vale, suurin osa energiasta kuluu kompressorin pyörittämiseen!"
Näin todellakin on, ja silloin kun kompressori pyörii se tuottaa lämpöä hyvällä COP:lla häviöiksi sitten jää nuo mitättömät oheistilpehöörit
"Näin monen kompressorin kohdalla optimaalisissa olosuhteissa, mutta ei sisällä esim. pumppaukseen tarvittavaa sähköä."
Maapiirin/lämpökaivon pumppu on yhtä tyhjän kanssa kokonaisuutta mietittäessä, COP putoaa alas aivan eri syistä
Nyt kun tuo COP on jatkuva kiistelyn aihe niin miksi on niin vaikea hyväksyä sitä että se vusitasolla on vaikka vain reilu 2, johan silläkin energiamaksu puolittuu, itse näen asian niin että väärään kiinteistöön asennettu MLP-sydeemi aiheuttaa COP:n korotuspaineita yhtälailla kuin se suomalainen perikateus sitä painaa alemmas, ilman että osattaisi esittää kummoisiakaan perusteita väitteille.
(Maa)Lämpöpumpun mielekkyys perustuu siihen että on suuri kulutus josta kymmenien prosenttien säästö tuottaa merkittävän säästön euroina per/vuosi,tyhjästä on paha nyhjäistä
Voi KorppiReetta poloista,miksi sinun piti osallistua keskusteluun ja pilata naisten maine tyhmillä kommenteillasi, miksi ? Tällä keskustelufoorumilla puhutaan lämmityksestä,pitäisikö sinun ystävällisesti siirtyä vaikka puutarhafoorumille keskustelemaan niityn pienistä kukkasista.Se voisi olla oikeampi paikka rasittaa pieniä aivojasi.
Tuossa on taas koko viikonlopun yksi maalämmittäjä tehnyt puita varastoon!
Mikähän on COP kun siinä puita tarttee tehdä!
Siinä COP 2 pinnassahan nuo taitavat pyöriä.
Taas pistää huvittamaan. Suomi24 'lämmitysasiantuntijat' tulevat halkoliiteristä peruskateellinen virne naamallaan ja väittävät ml-pumpun COPin olevan 2, kun Motiva ja muut johtavat tahot ovat asiaa tutkineet vuosikausia ja todenneet sen olevan keskimäärin 3 tai enemmän.
olen sitä mieltä, että cop >= 3, jos tuotetaan 35 asteista vettä lattialämmitykseen. Jos tuotetaankin 65 asteista käyttövettä ilman lämmitystarvetta, on cop enintään 2. Kun tuotetaan molempia voidaan kokonais cop laskea ikäänkuin olisi kaksi lämpöpumppua, joista toinen tuottaa lämmitysvettä korkealla cop arvolla ja se toinen käyttövettä sillä matalalla cop arvolla. Tekniikka kyllä kehittyy, mutta termodynamiikan lait säilyvät, mikä seikka estää isot parannukset näihin cop arvoihin.
Puhuu vuosihyötysuhteesta, eikä Cop:ista.
Kompressorin Cop on varmaan luokkaa 3-3,5, mutta lämmitysjärjestelmän vuosihyötysuhde on aivan jotain muuta. Lisäksi tulee vielä kokonaissähkönkulutukseen maalämmöllä osansa apuleitteiden sähkönkulutuksesta, joka ei ole ihan pieni määrä. Eli vähän kuluttavassa rakennuksessa maalämmön vuosihyötysuhde ja kustannustehokkuus on hintaansa verrattuna sangen surkea.
Kts: https://www.amk.fi/opintojaksot/0505015/1119948180490/1119952720312/1119957895471/1119957951965.html.stx
(Taulukko 6.2)
ja muut (harhaan)johtavat tahot olisi ehkä oikeampi ilmaus?
"Lisäksi tulee vielä kokonaissähkönkulutukseen maalämmöllä osansa apuleitteiden sähkönkulutuksesta, joka ei ole ihan pieni määrä."
Joo yksi kiertovesipumppu, joka vie täysillä ollessaan 3kk 60W ja lopun aikaa ykkösnopeudella 18W sähköä. Ainiin ja sekin teho lämmittää tietysti taloa. Tietysti moottorishunttikin rapsahtaa silloin tällöin, jolloin saattaa askelmoottori viedä kokonaiset 5 wattia.
Arvaa puristeleeko kaltaistesi maalämmön mollaus kun koko sähkönkulutus yli 200m2 talossa on alle 13500 kWh. Sisälämmöt 22-23, ei tarvi puita polttaa ja taloudessa 4 henkeä.
"Joo yksi kiertovesipumppu, joka vie täysillä ollessaan 3kk 60W ja lopun aikaa ykkösnopeudella 18W sähköä. Ainiin ja sekin teho lämmittää tietysti taloa. Tietysti moottorishunttikin rapsahtaa silloin tällöin, jolloin saattaa askelmoottori viedä kokonaiset 5 wattia. "
Juu, liuos- ja lauhdepumppua niissä ei varmaan ole lainkaan, vai miten lienee asia hoidettu?
Vai oravatko niitä pyörittää?
Vastuksiakaan ei varmaan tarvittu yhtään?
"Arvaa puristeleeko kaltaistesi maalämmön mollaus kun koko sähkönkulutus yli 200m2 talossa on alle 13500 kWh. Sisälämmöt 22-23, ei tarvi puita polttaa ja taloudessa 4 henkeä. "
Elä hermostu. En minä sitä taulukkoa ole laatinut. Tuollaisen ovat viisaat laatineet, en minä sille mitään voi. Pyydän anteeksi, jos pahoitin sen esittelemällä mieliä. Yritän jatkossa välttää keskusteluissa vastaavaa.
Hyvä jos menee vähällä.
Meillä pärjätään myös ihmeen pienellä kulutuksella, vaikka onkin suorasähkölämmitys.
Ollaan vaan kukin tyytyväisiä, jos asiat on hyvin.
Mun laitteistossa näin silmällä katseltuna näyttäisi olevan yksi pumppu liukselle ja molemmille lämmityspiireille yhteensä kaksi, sitten on erilaisia säätömoottoreita ainakin kaksi.
"Arvaa puristeleeko kaltaistesi maalämmön mollaus kun koko sähkönkulutus yli 200m2 talossa on alle 13500 kWh. Sisälämmöt 22-23, ei tarvi puita polttaa ja taloudessa 4 henkeä. "
Sähkölämmitteisenä kulutus olisi suunnilleen tuplat ja rahassa alle tuplat.
3 kw -1 kw = 2 kw = cop 2. ???
"3 kw -1 kw = 2 kw = cop 2. ???"
COP 3
Yhdellä kilowatilla saa kaksi ilmaiseksi.
Eli 1 2 = 3
Eli MLP kuluttaa 5000 kWh niin lämpöä saadaan yhtä paljon kuin käyttämällä 15000kWh suoraa sähköä.
maalämmön vuotuinen hyötysuhde on 2,2 joka kyllä pitää paikkansa koska se on ruotsissa 2000 maalämpökäyttäjien antamia todellisia kulutuksia,
Höpö,höpö keksitty juttu. COP on keskimäärin 3 tai enemmän Sulpun ja Motivam tutkimusten mukaan.
Siis jos sää annat mlp:lle 5000 kw sähköä
vuodessa se antaa sulle takaisin 10000 kw
vai 15000 kw. Eli rahana sama esimerkki.
Jos ostat sähköä 500 eurolla sähköyhtiöiltä
niin saatko mlp:ta takaisin 1000 euroa vai 1500
euroa.
Kyllä sen rahan sieltä saa. Tulee kuulemma ruskeass kuoressa kerran kuukaudessa, sanoi naapuri.
Ei tässä kannata enää epäillä. Onhan se investointikin tarkalleen saman hintainen, kuten tuossa eräässä viestissä jo mainittiin.
Porakaivoa ja vesiputkia lattiaan ei voi ottaa laskuihin mukaan, koska ne on otettu auton pesua varten. Ja vesikiertoinen on ainoa oikea lämmönjakotapa. Pitäähän kaikilla olla valmius vaihtaa lämmitysmuotoa. Kuten hommaa markkinoidaan.
Mulla on kaapelit lattiassa, enkä löydä lämmitysmuotoa jota en saisi värkättyä talooni mikäli tarpeita muutokseen tulisi. Ei todellakaan tarvita vesikiertoa.
"COP on keskimäärin 3"
Siis kun talossa A on vaikkapa 3,5,niin talossa B on 2,5 niin saadaan keskimäärin 3,meneekö oikein?
Mistä sen nyt sitten erottaa,missä on nuo 2,5-3 COPin talot?Ei kai voi olla,että kaikilla on 3,5 ja keskimäärin kuitenkin 3?????????????
Se lasketaan oikeasti jakamalla ei ynnäämällä eikä vähentämällä.
antoteho/ottoteho=COP
eli vaikka näin
7kW / 2kW = 3,5
Kysymys oli että jos sijoittaa 500 euroa
sähköön niin paljonko siitä saa hyötynä takaisin.
Se cop ei kiinosta paskankaan vertaa koska aika
moni myyjä ja ostaja ei todellisuudessa tajua sitä itsekään.Okei tehdään helppo alakoulun laskutehtävä: jos Ville antaa sähköyhtiölle
rahaa ja ostaa 1000 kw sähköä ja laittaa sen
maalämpöpumppuun. Niin montako kw Ville saa
takaisin a.cop arvolla 1,b.cop arvolla 2,c.cop arvolla 3.
Kaik män pumpusta sisään eikä taskuun jääny yhtään kilowatteja.
Tais tulla paska kauppa.
ei noin vaikeita kukaan osaa laskea.
Pumppukauppiaalta kuullaan kohta oikea vastaus.
Oikean vastauksen jälkeen on enää yksi totuus.
Maalämpöpumpun sijoittaminen rakennukseen aiheuttaa karmeaa energia häviämistä rakenteiden seinien lävitse, mitä ei muilla lämmitystavoilla tapahdu. Tämän on pakko olla näin, koska pirttiin tuodaan kolminkertainen määrä energiaa, mutta kulutus ei sitä näytä.
"myyjä ja ostaja ei todellisuudessa tajua sitä itsekään."
Allekirjoitan tuon täysin. :)
Joskus toinen hieman tajuaa, mutta ei kerro toiselle osapuolelle.
Tässä peruskoulun toinen tehtävä:
Arvaa miksi ei kerro?
mutta sanotaan vielä uudestaan.
"Mistä sen nyt sitten erottaa,missä on nuo 2,5-3 COPin talot? "
Siitä montako prosenttia kokonais lämmöntuotosta menee käyttöveden lämmitykseen ja paljonko taas kämpän lämmitykseen. Jos iso huononsti eristetty kämppä ja lämmintä vettä ei juurikaan kuluteta niin COP=3.5 ja jos toisinpäin niin COP=2.5
Eli ei sitä kämpästä pelkiästään tiedä, vaan riippuu ketkä siinä kämpässä asuu, eli paljonko käyttävät lämmintä vettä. Joko utelias savolainen nyt ymmärsi ?
tehtyyn lämpöpumppuun menee 1000kW teho, niin silloin on kyseessä sähköjohtoon iskenyt salama, jonka seurauksena se pumppu hajoaa. Mikäli ukkossuojaus olisi ollut kunnossa olisi tuollaiselta teholta vältytty ja pumppu olisi vielä ehjä. Ville ei siis saa takaisin muuta kuin sen mitä vakuutus korvaa. Kaikki annetut vaihtoehdot olivat siis vääriä.
Nyt alko kiinnostaa.
Voiko siis ihan sijoittaa 500€ tohon sähköön. Sehän tarkottas aivan älytöntä tuottoa.
Pumppukauppias sano että hinta tulee nouseen 50% melkein heti.
Tuolla hinnannousulla kannattais jo pumpata sähköllä merestä vettä patoon ja laskea sitä sitten hinnan noustua hirveellä voitolla.
Täytyykin äkkiä lyödä vastukset maareikään ja ladata se kuumaksi.
Nähtävästi noin yksinkertaiseen perusasiaan ei
saa vastausta; näköjään ei saa edes kysyä.
Maailman vanhin keino peittää tietämättömyys ja
valkoinen valhe on kýsyjän mollaus ja aliarvionti
Vittuilu näköjään hallitaan, faktatieto hukassa.
Antaa paskan olla, huuhaata mikä huuhaata MOT.
Eihän tuohon kysymykseen voinut vastata muuten, koska se oli aseteltu johdattelevasti ja vailla faktatietoa.
Tuolla esimerkillä kun pumppuja myy, niin tulee vääriä odotuksia asiakaskunnalle. Tämän seurauksena joutuvat nokkimisen kohteeksi esimerkiksi täällä tiedon valtatiellä.
Kai se nyt on selvää, että jos tuo pumpun toiminta olisi kiistatonta, niin epäilyjä sitä kohtaan ei täällä esiintyisi.
Eiköhän se nyt vaan ole parempi että nostetaan kissa pöydälle ja puhutaan ääneen oikeista asioista. Saattais vaikka pumputkin kehittyä tulevaisuudessa, jolloin tällainenkin jarrumies vois sellaisen asentaa nurkkaan jytiseen.
"ei noin vaikeita kukaan osaa laskea.
Pumppukauppiaalta kuullaan kohta oikea vastaus.
Oikean vastauksen jälkeen on enää yksi totuus.
Maalämpöpumpun sijoittaminen rakennukseen aiheuttaa karmeaa energia häviämistä rakenteiden seinien lävitse, mitä ei muilla lämmitystavoilla tapahdu. Tämän on pakko olla näin, koska pirttiin tuodaan kolminkertainen määrä energiaa, mutta kulutus ei sitä näytä."
Täällä odotellaan mikä on oikea vastaus??
?
?
Kanada??
Koska vastausta emme saaneet, niin tässä on se ainoa totuus, minkä asiasta pumppukauppias väänsi.
"Se cop ei kiinosta paskankaan vertaa koska aika
moni myyjä ja ostaja ei todellisuudessa tajua sitä itsekään"
siinä vastaus, tämä normaali 80 !!
Eli tasoa impesilli.
Silläkin tasolla hiffaa ettei kaikki kotkotukset kannata.
Pelottaa ihan kuinka matala itselläsi on, kun et kannattavuustasoja ymmärrä.
..heti myydä älypumppu jonka COP on 3,5
Otat sen mikä kiinnostaa ja maksat sen mitä maksaa, näin se on, Käyttölaskut tulee aikanaan mitä niitä se enempää mietikelemään.
MEillä 100-vuotias hirsitalo, jossa tilaa noin 160m2, mutta kuutioita reilusti 3.2m huonekorkeudesta johtuen. Taloa ei ole myöskään lisäeristetty lukuunottamatta seinien kuitulevyjä ja yläpohjan selluvillan lisäystä. Ikkunat alkuperäiset.
Arviokulutus (lämmitetty puulla, tarkkaa tietoa ei saatu) liikkui 29-40 000kWh:n välillä, jolloin maalämpö alkoi houkuttaa. Nyt maalämpö 700 metrin maapiirillä toimii mukisematta. Talon lukuisilla uuneilla leikataan kylmimpien aikojen mahdollista sähkövastuksen lisäapua pois, ja muuten tunnelmantuojana. Pumppu ollut kesästä asti oman mittarin takana, ja kilowatteja mennyt reilut 1800, eli piheyskilpailuihin ei vuositasolla asiaa, mutta näin lämmityskustannukset eivät ole kohde silmällä pitäen kohtuuttomia. Maalämmössä miellyttää helppous, kun useiden uunien kanssa saa jumpata, mikäli sitä haluaa.
Investointiero suoraan sähköön tms. verrattuna ei ollut kynnyskysymys, koska talotekniikka uusittiin kokonaan jolloin koko suunnittelussa otettiin huomioon maalämpö (hake, pelletti yms. varteenotettavat jäivät pois sijoituspaikan puutteen takia).
Tässä onkin hyvä esimerkki tapauksesta jossa maalämpö voi olla hyvinkin kannattava vaihtoehto. Talo kuitenkin kuluttaa kahden nykyisten normien mukaan tehdyn pientalon verran. Varmasti itsekin harkitsisin maalämpöä tuossa tapauksessa.
Nyt on tarpeet ja pumppu kohdannut.
Olisin itsekkin pitänyt hyvänä vaihtoehtona tuohon taloon maalämpöä.