keikka

Mun piti päästä 3.7 Helsingin keikalle .. mutta koska mun kamu ei päässy niin päätti äippä että en minäkään meen.Ei se olis ollu niin kaamee paikka,mutta olin jo lippu jonossa ja olisin ollut SEURAAVA!Mä melkee porasin ku mut vedettiin pois jonosta!Mutta,onneksi kuulin vähän liveä ku yks tuttu joka pääs sinne soitti mulle ja käski kuunnella keikkaa puhelimen kautta..Kylläh ... :D

Ja 3.7 oli viel mun syntymäpäivä!

Joten kertokaas mullekki vähä tunnelmii!! ;)

Olin keikalla 3.7. se sitten tais olla.
Itteäni ärsytti jo etukäteen se että en saanu seisomapaikkaa, vaan olin katsomossa ihan liian kaukana.
Kiikarit olin varannu mukaan mut silti en nähny tarpeeks tarkkaan bändin jäseniä, varsinkin Gerardia suurimman osan ajasta tiirailin.
Ekaks alko ihan sairas kirkuminen ja huutaminen, olin ostanu korvatulpat, mut unohdin sit keikan alkaessa laittaa ne korviin, kyllä vähän särisi korvissa keikan jälkeen. Sit kun bändi tuli lavalle niin tuntu kun paikka ois räjähtäny. Muistan vieläkin et ne alotti biisillä "This is how i disappear" mikä sopi mun mielestä tosi hyvin just siihen. Oli aivan mahtava keikka kyllä. Paras keikka millä ikinä oon ollu. Olin tosi tyytyväinen et ne soitti melkein kaikki biisit Three Cheers for Sweet Revenge ja The Black Parade-albumeilta.
Vähän jäin kaipaamaan ekan levyn biisejä, esim. Demolition Lovers ois ollu ihana kuulla. Sit keikan loppupuolella joku soitti sellasen soolon pianolla, ja siit lähti "Cancer", Gerard laulo sen lavalla yksin. Siinä vaiheessa tuli itku, tai oli se tainnu tirahtaa jo aikasemminkin, mut Cancerin aikana tuli ihan kunnolla.
Aivan todella supermahtava keikka!Olen aivan varmasti seuraavalla keikalla toivon mukaan seisomapaikalla lähellä lavaa.
Keikan jälkeen tuli kauheet henkiset laskut. Kun se oli ohi. Ja tosi haikee olo.
Mut... seuraavaa kertaa odotellessa.

se oli aivan mielettömän ihana

Olin kyseisellä keikalla 3.7. Sitä edelsi kuuden tunnin hikinen ja tukahduttava automatka Helsinkiin, ajatusten häthätäinen kasaaminen ja laittautuminen ja sitten matkaan. Liput ostin muistaakseni samana päivänä (illalla) kun ne tulivat myyntiin ja sain valitettavasti istumapaikat itselleni ja poikaystävälleni (vaikka tietenkin siis toivoin lavan edestä parhaita paikkoja :D). Vanhempia piti kyllä koko päivä suostutella kun "on niin kalliit" ja erinäisiä käytännön suunittelu ongelmia oli kun olen täältä korvesta.

Ilta oli mieletön! Kyyneleet alkoi valua silmistä ekan sävelen kajahtaessa ilmoille yleisön mylvittyä varmaan viisi minuuttia ennen sitä. Upean tunnelman teki yleisö, joka hukutti välistä bändin alleen, ja se miten keikkaa oli odottanut puoli vuotta ja sitä edeltänyt intensiivinen reilun vuoden pituinen "fanitus". Lauloin kaikki kappaleet kahta lukuun ottammatta (b-puolen raidat). Poikaystävälleni Billy Talentin esiintyminen oli suurempi juttu kuin MCR:n, koska hän pitää enemmän siitä. Siltäkin osin onnistunut. Helena oli aivan nappi lopetus. Illan uskomattomuudesta huolimatta jäin kaipaamaan ekan levyn kappaleita kuten our lady of sorrowsia. Ei voi sanoa muuta kuin, että keikka oli onnistunut ja yleisö mitä ihanin ja niin hyvin mukana ja lauloi kuin enkelikuoro :)

Paras keikka ikinä, tulen varmasti aina sen muistamaan. Täytyy kiittää kaikkia keikalla olleita siitä :>