Turun sanomissa törmättiin taas taas yhteen Turun perusongelmaan, joka on keskustan ruutukaava-alueen kutistuva väestö suhteessa muuhun Turkuun.
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2007-11-27,104:2:501113,1:0:0:0:0:0:
Syitä on suht helppo luetella. Keskustan asunnot ovat pieniä ja kalliita. Uusia ja uudenaikaisia asuntoja on vähän tarjolla. Kaupunkilainen löytää helpommin itselleen kodin lähiöstä tai jostain muusta kaupungista.
Jos liikuskelet Turun keskustassa, kiinnitä joskus huomiosi kerrostalojen ylimpien kerrosten parvekeratkaisuihin. Monista taloista löytyy parvekkeista purettuja väliseiniä. Tämä siksi, että asukas omistaa yhden sijasta kaksi tai jopa kolme huoneistoa.
Onhan se sanomattakin selvää, että suuret perheet eivät mahdu yksiöön tai kaksioon asumaan. Heitä varten tarvitaan suuria huoneistoja, niitä ei keskustasta kovin halvalla löydy.
Mitä tehdä? Kaupungin pitäisi pian laittaa vauhtia keskustan kehittämiseen. Tyhjiä tontteja on. Paljon purettavia tilanviejiä löytyy. Korkeautta pitäisi uskaltaa myös lisätä. Kaikki matalat liikerakennukset tulisi korvata korkealla liike-ja asuinrakennuksella. Näitä löytyy aivan ydinkeskustasta.
Kakolan mäelle pitää saada rakentaa asuntoja ja paljon! Autio kakola ei palvele ketään. Unohdettu vankilamuseo, josta ihmiset tietävät yhtä paljon ellei vähemmän kuin sen toiminassa olo aikana on täysin turha. Kun mäki täytetään elämällä, muistaa joku vanhan vankilankin. Ja mitä jos vankila ei entiseen malliin näykään mäen laelta? No harvapa sitä on tainnut huomata ennenkään.
Nykyisen ruutukaavan hiomisen lisäksi tulisi alkaa laajentamaan sitä. Tämä voisi tapahtua ketjuttamalla korkeaa ja tiheää rakennuskantaa kohti kehyskuntia ja aluekeskuksia pääteiden varsia pitkin. Kaupungin tulisi myös aktiivisesti etsiä tilaa keskustan reunoilta laajentamista silmällä pitäen.
Toivotaan myös, että Skanssi on Turun viimeinen lähiö ja vastaisuuudessa Turun kerrostalokanta kehittyisi lähinnä vain kaupungista lähtien tai vanhoja alueita laajentaen. Tarvitaan tilavempia uudempia asuntoja halvemmalla keskustasta.
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2007-11-27,104:2:501113,1:0:0:0:0:0:
Syitä on suht helppo luetella. Keskustan asunnot ovat pieniä ja kalliita. Uusia ja uudenaikaisia asuntoja on vähän tarjolla. Kaupunkilainen löytää helpommin itselleen kodin lähiöstä tai jostain muusta kaupungista.
Jos liikuskelet Turun keskustassa, kiinnitä joskus huomiosi kerrostalojen ylimpien kerrosten parvekeratkaisuihin. Monista taloista löytyy parvekkeista purettuja väliseiniä. Tämä siksi, että asukas omistaa yhden sijasta kaksi tai jopa kolme huoneistoa.
Onhan se sanomattakin selvää, että suuret perheet eivät mahdu yksiöön tai kaksioon asumaan. Heitä varten tarvitaan suuria huoneistoja, niitä ei keskustasta kovin halvalla löydy.
Mitä tehdä? Kaupungin pitäisi pian laittaa vauhtia keskustan kehittämiseen. Tyhjiä tontteja on. Paljon purettavia tilanviejiä löytyy. Korkeautta pitäisi uskaltaa myös lisätä. Kaikki matalat liikerakennukset tulisi korvata korkealla liike-ja asuinrakennuksella. Näitä löytyy aivan ydinkeskustasta.
Kakolan mäelle pitää saada rakentaa asuntoja ja paljon! Autio kakola ei palvele ketään. Unohdettu vankilamuseo, josta ihmiset tietävät yhtä paljon ellei vähemmän kuin sen toiminassa olo aikana on täysin turha. Kun mäki täytetään elämällä, muistaa joku vanhan vankilankin. Ja mitä jos vankila ei entiseen malliin näykään mäen laelta? No harvapa sitä on tainnut huomata ennenkään.
Nykyisen ruutukaavan hiomisen lisäksi tulisi alkaa laajentamaan sitä. Tämä voisi tapahtua ketjuttamalla korkeaa ja tiheää rakennuskantaa kohti kehyskuntia ja aluekeskuksia pääteiden varsia pitkin. Kaupungin tulisi myös aktiivisesti etsiä tilaa keskustan reunoilta laajentamista silmällä pitäen.
Toivotaan myös, että Skanssi on Turun viimeinen lähiö ja vastaisuuudessa Turun kerrostalokanta kehittyisi lähinnä vain kaupungista lähtien tai vanhoja alueita laajentaen. Tarvitaan tilavempia uudempia asuntoja halvemmalla keskustasta.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Olet taas lisäämssä noilla toimilla kaupungin tyhjentymistä. 1960 luvulla asui ruutukaavaalueella 60 tuhatta ihmistä. Esim puretuissa puutaloalueissa asui enemmän kuin tilalle rakennetuissa kerrostaloalueissa. Ongelma on se, että asukkaat haluaavat viihtyisän pihaympäristön eikä asfaltti / betoniviidakkoa, tämä on perussyy miksei muuteta keskustaalueelle. Ei auta vaikka kuinka kasvattaisit asutojen korkeutta. Ihmiset haluavat turvallisen ja viihtyisän elinympäristön. Rakennetaan harvemmin ja lisätään viihtyvyyttä, muutetaan asunnoiksi vanhat puutaloyhtiöt perheille joissa on viihtyisät piha-alueet. Kerrostalojen pihat vihersuunnitellaan ja lisätään viihtyisyyttä. Autot pihoilta pois ja asfaltti pois pihaalueilta. Rakennuskanta muutetaan niin, että rakennetaan kerrostalojen ohella pienpuutalo alueita. Tarjotaan ruutukaava-alueelle kaikki asumisvaihtoehdot, eli tehdään houkuttelevaksi muuttaa lähiöistä takaisin kaupunkin tuntumaan.
Juuri kuvaamallasi tavalla saataisiin Turusta upea ja viihtyisä kaupunki. Pidetäänpä keskustelua yllä, jospa se edes pikkasen vaikuttaisi päättäjien asenteisiin.
Turku on upea kaupunki ja minä ainakin viihdyn täällä hyvin.
Kuten tälläkin palstalla on usein käynyt ilmi, Turku on aivan pilattu.
Pahin rikos on ollut kauppatorin hävittäminen ja kaupungin sielun vanhojen puutalojen hävittäminen. Ajatuksena oli luoda "uusi Turku", joka olisi amerikkalainen autokaupunki.Halvoista materiaaleista tehdyt elementtilaatikot ovat kuitenkin vuosien myötä osoittautuneet virheiksi ja Turun keskusta on enemmän tai vähemmän slummiutunut, autoistuminen Turun seudulla on myös ollut valtavaa. Jos nyt katsoo kauppatoria ja vertaa sitä vaikka Helsingin kauppatoriin, Senaatintoriin niin voi todeta eron: Turun kauppatori on täynnä ihme haisevia kioskeja, siellä on outo esiintymislava pyörillä ja karmea rasvan käry. Kun tähän "kaupunkisuunnitteluun" yhdistetään joukkoliikenteen alasajo, autoistuminen, yhdyskuntarakenteen hajautuminen ja silmitön vanhan hävittäminen sekä Turun taloudellinen taantuma, on soppa valmis. Turkua hallitsee pari "paronia", ja Turku on tunnettu siitä, että täällä ei muita suvaita ja muut pysykööt poissa, niin moni on asian todennut. Kaupungin ilmapiiri ei ole kutsuva (vrt Tampere/Hki), vaan enemmänkin pysähtynyt ja sisäänpäin kääntynyt. Turkua ei voida pelastaa tältä rappiolta, 2011-hanke on hyvä yritys viedä huomio pois kaupungin "rakenteellisista" ongelmista (=korruptio jne), ei auta 2011-hankekaan.Yhdistämällä ympäristökunnat slummiutuneeseen ja pysähtyneeseen Turkuun, voidaan koko alueen taloustilannetta helpottaa pistämällä muut maksamaan liitoksen yhteydessä Turun velkoja, luvut ainakin näyttävät paremmalta. Tampereen tai Oulun kaltaista elävää ja dynaamista kaupunkia tästä ei tule koskaan, puhumattakaan Helsingistä, joka sitkeästi on satsannut joukkoliikenteeseen ja yrittänyt kehittää kaupunkiaan vastoinkäymisistä huolimatta sellaiseksi, jolla oikeasti on vetovoimaa kansainvälisestikin.
Kannattaa lukea:
http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:9:0:0:0;4:8:0:0:0;4:139:0:0:0;4:140:0:1:2007-08-22,104:140:480281,1:0:0:0:0:0:
http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:9:0:0:0;4:8:0:0:0;4:139:0:0:0;4:140:0:1:2007-08-22,104:140:480281,1:0:0:0:0:0:
Tämä toinen linkki:
http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:9:0:0:0;4:8:0:0:0;4:139:0:0:0;4:140:0:1:2007-10-18,104:140:492854,1:0:0:0:0:0:
Toki kerrostaloista on tehtävä viihtyisiä, eikä pelkästään viihtyisiä, vaan myös idealistisia. Vika useissa kerrostaloissa on, että niitä rakennettessa on ajateltu ihmisiä pelkästään lukuina.
Autot tulee saattaa talon alle ja sisäpihat jättää arvoiseensa käyttöön.
Linnanfältti on tietääkseni alue keskustassa, jonne rakennettaisiin lisää niitä mainitsemiasi puutaloja. Ja kyllä niitäkin mahtuu, mutta asukastiheyden tulee pysyä korkeana, jotta joukkoliikenne ja palvelut voidaan järjestää.
Mutta yksi sääntö kuitenkin, ei pidä tuoda maaseutua kaupunkiin. Muuten tästä seuraa, ettei kaupunkiin muuta sen koommin maalaiset kuin kaupunkilaisetkaan. Kaupungin pitää näyttää kaupungilta! Se on se vetovoima tekijä.
Idealistiset puutalokokonaisuudet ja muut yhteinäiset kaupungin kehitys suunnitelmat ovat oikein mieluisia :)
Toivottavasti vastaavia toteutuisi Turussa paljon.
Ai että jokaiselle talolle ikioma parkkiluola? Muuten hyvä, mutta maksaa liikaa, tuollaisen jälkeen asuntojen neliöhinnat tulisivat niin korkeaksi, ettei normaalilla ihmisella olisi siihen varaa. Pilvenpiirtäjä on eri asia, parkkiluolan kustannukset pienenisivät huomattavasti/asunto.
Turkuun onkin mielestäni rakennettava ns. pilvenpiirtäjiä, tyylikkäästi toteutettuna ne olisivat uusi maamerkki, ja helpottaisivat asuntopaineita. Puutalo-alue keskustaan on mielenkiintoinen ajatus, mutta ei toimi maan kalleuden vuoksi. Jos Turun keskustaa halutaan kehittää, on myös ihmisten määrää neliömetrillä lisättävä. Puutalot eivät sovi tähän yhtälöön. Nykyisten suhteenkin on jo purkupaineita, ja vapaita tontteja ei keskustassa ole liiaksi asti enää missään Turun kokoisessa kaupungissa.
Kyllä keskustan tuntumaan sopii pienasutusta eli pienrivipuutaloja portsan malliin jolloin saadaan viihtyisä suljettu piha-alue, joka innostaa lapsiperheitä muuttamaan ruutukaava-alueelle. Lapsiperheet haluavat viihtyisyyttä ja turvallisuutta, silloin tämä täytyy kaavoituksella hoitaa. Haluammeko keskustan näivettyvän vanhainkodiksi jos niin on rakennetaan vaan lisää betonilähiöitä ilman vihersuunnittelua. 70 luvun elementtirakentaminen täytyy jo haudata lähiöineen, nyt ttäytyy alkaa keksimään luovia ratkaisuja keskustan viihtyvyyden parantamiseksi, tämä tarkoittaa, että kaikki rakennusmuodot on otettava käyttöön. On tarjottava ruutukaava-alueelle pientalorakentamista ja korkearvoista kerrostalorakentamista ei elemettiroskaa, viihtyisän pihaalueen kera. Jos tämä syö rakennusneliöitä niin mitä siitä, kyllä laatu korvaa määrän. Keskustan ei ole tarkoitus olla vain lähiö ilman palveluita.
Kyllä tulee liian kalliita asuntoja pienperheille. Omakoti, ja rivitaloalueet tulee olla ihan jossain muualla kuin kaupungin keskustassa. Jollain pienellä paikkakunnalla ideasi voisi toimia, mutta Turun keskusta on pientaloasumiseen väärä paikka.
Milloinkahan ulkopaikkakuntalaiset ymmärtävät, että Turun kauppatori ja Helsingin kauppatori tai senaatintori eivät ole vertailukelpoisia. Jos Turusta halutaan jotakin verrata senaatintoriin, on otettava vertailukohdaksi Turun vanha suurtori, joka kestää vertailun.
Olen samaa mieltä, että Turun kauppatorin ympäristöä on pilattu rankalla kädellä, mutta jos sitä verrataan johonkin helsinkiläiseen toriin, se ei ole senaatintori.
Jokaiselle korttelille oma parkkiluola asukkaille. Juuri niin kaupungissa kuuluu tehdä! Jos korttelissa talojen korkeus olisi edes se vaatimattomat 6 kerrosta alkaa Turun kokoisille jättikortteleilla olemaan jo asukaskantaa.
Tosin minun mielestäni kaupungissa pitäisi saada olla 10 kerroksisia taloja ja Turun nykyisen keskustan ulkopuolella mielellään jopa aina Suomen suurimpaan tornitaloon saakka.
Hyväksyn Portsamaisen rakentamisen, mutta pienellä erolla. Niiden tulisi olla pieniä puukerrostaloja, joissa voisi mahdollisesti olla myös liiketiloja enemmän kuin portsassa. Sen lisäksi tulisi tällaisessa puutalo korttelissa olla muuta hieman suurempi puukerrostalo, jossa olisi halvempaa asua ja mahtuisi enemmän ihmisiä.
Mitään ns. keskusomakotitaloja en hyväksy! Se olisi hukkaan heitettyä rahaa, koska sellainen asuinalu ei omaa tarpeeksi asukaskapasiteettia. Ja Turun keskusta tarvitsee paljon uusia asukkaita.
Yksi mahdollisuus saada uusia asukkaita keskustaan, olisi se, jos taloyhtiöt saneeraisivat tyhjäksi jääneitä yksiöitä ja liittäisivät niitä toisiinsa.
Ja jos Turun kauppatoria halutaan vertailla johonkin, niin sitten vaikka Hakaniementoriin tai Helsingin paikallisbussi-asemaan :D
Turun kauppatori on tori, bussiasema, läpikävelypaikka jne. Siinä ei ole mitään ihmeellistä. Se on todella arkinen tori, enkä voi edelleenkään nähdä sitä Turun sydämenä.
Jos Turun sydäntä halutaan etsiä kaupallisesta ydinkeskustasta, se olisi Hansakortteli tai kävelykatu, koska painopiste on selvästi torin sillä laidalla.
Näen Turun sydämen edelleen sijaitsevan ennemminkin vanhalla suurtorilla ja aurajoen rannoilla, kuin kauppakeskuksia erottavassa pulunpaskassa.
En tarkoita omakotitaloja keskustaan, vaan juuri näitä puupienkerrostaloja / rivitaloja. Esim raunistulaan voisi näitä rakentaa nykyisten ylimitoitetun elementtimoskan sijaan
Olisin minäkin mielelläni ostanut Turun keskustasta asunnon, mutta kun ei ole varaa laittaa keskustakolmioon 150 000-200 000 euroa. Tästä syystä ostin asuntoni 4 kilometrin päästä keskustasta lähiöstä, josta sai kolmion alle sadan tonnin.
En käsitä miten kyseisessä artikkelissa oli vaiettu täysin keskusta-asumisen suurimmasta ongelmasta. Totta kai raha vaikuttaa ja paljon!
Tuo hintakin voi johtua tarjonnan vähyydestä. Jos kolmiot on kortilla keskustassa, jossa muutenkin tulee keskustalisää hintaan, niin tottakai käy näin.
Toivon mukaan keskustaan rakennettaisiin lisää nimen omaan näitä kolmiota ja isompia!
http://www.rhk.fi/?x31161=1863143
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Helsinki uusii raitiovaunureittejään/1135232156081
Helsinki on pelastanut itsensä kehittämällä julkista liikennettä.
Pajunen on tässä oikeilla jäljillä.
Juttu Hesarissa:
Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja ydinkeskustan yrittäjät ottivat poikkeuksellisen voimakkaasti kantaa Helsingin keskustan yksityisautoilun puolesta torstaina.
"Autoilevat ihmiset käyttävät merkittävästi rahaa", Pajunen arvioi.
Hän tyrmää ajatuksen ruuhkamaksuista kantakaupungin rajoilla.
Se johtaisi keskustan autioitumiseen ja asioinnin siirtymistä entistä enemmän isoihin kauppakeskuksiin.
"Ruuhkamaksuja ei pidä tuoda tänne missään nimessä. Se merkitsee kaupunkirakenteen räjäyttämistä amerikkalaistyyliseksi satelliittikaupungiksi", kaupunginjohtaja Pajunen pohti.
Pajunen ja yrittäjät esittelivät näkemyksiään hotelli Kämpin Peilisalissa.
Yhteinen näkemys oli, että autoilun helpottaminen on pääasia, jos keskustaan halutaan lisää eloa.
"Ydinkeskustan suurin ongelma on, että täällä on liian vähän ihmisiä", Stockmannin varatoimitusjohtaja Heikki Väänänen sanoi.
Hänen mukaansa joukkoliikenteen eteen on jo tehty paljon: metro, raitiovaunut ja bussilinjat toimivat. Nyt on yksityisautoilun vuoro.
Heikki Väänänen vetää Helsingin seudun kauppakamarin, yrittäjien ja kaupunkisuunnitteluviraston työryhmää, joka on miettinyt joukon ehdotuksia keskusta-alueen elävöittämiseksi.
Yrittäjät ehdottavat, että pysäköintimaksuja alennetaan keskustassa iltaisin ja viikonloppuisin.
Lisäksi pääväylien liikennettä pitää tehdä sujuvammaksi liikennevalojen "vihreiden aaltojen" avulla.
Kävelykatu on tervetullut, mutta vain Aleksanterinkadun alueelle. Sen sijaan Rautatieaseman tienoo ja Esplanadit halutaan pitää avoinna yksityisautoille.
Moottoritie kuntoon ja sassiin.
On ainoastaan rahan haaskausta rakentaa vierekkäin kahta nopeaa kuljetusväylää rautatietä ja moottoritietä. On valittava jompikumpi ja kehitettävä sitä viimeisen päälle.
Rata Turusta helsinkiin palvelee erinomaisesti tällaisenaan tavaraliikennettä, jossa nopeutta tarvitaan ainoastaan 85 km/h. Hitaampi nopeus taas korvataan pidemmillä junilla.
Turun ja helsingin väli on sellaista savikkoa, että nopean ratayhteyden pitäminen yllä on todella kallista ja talven routiminen tekee vielä omat tepposensa.
Moottoritietä hoituu kätevästi ja tehokkaasti henkilöliikenne linja-autoilla ja henkilöautoilla.
Tavarankuljetus myrkkyineen ym. taas olisi järkevää kanavoida enemmän rautatielle. Henkilöliikkenteen sekoittaminen tavaraliikenteen sekaan aiheuttaa ongelmia rautatiellä ja myös maantiellä.
Todellakin tulee ottaa yksi kehityskäytävä, eikä tunkea rahaa joka paikkaan. Tämä olisi pitänyt tajuta jo ajat sitten.
Sama koskee Turun joukkoliikennettä, on laitettava linja-autoliikenne toimivaksi, sekä annettava mahdollisuus yksityisautoilulle ja unohdettava kalliit pikaraitiotie hankkeet.
Kannattaa myös huomioida, että yhtä 10 vuotta vanhaa bussia kohden pitää olla lähemmäs 50 uutta linja-autoa, jotta päästöt olisivat yhtä suuria.
Moottoriteknologia on muutamassa vuodessa kehittynyt aivan yllättävän paljon.
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Helsinki uusii raitiovaunureittejään/1135232156081
Kuules rata Turusta Helsinkiin on rantarata ja sillä ei kuljeteta mitään, ennen kuin sen tonnikestävyys on nostettu ja rata kaksirataistettu.
Turusta tavara menee junalla toijalan kautta.
Vaikka rantarataan saataisiin kestävyyttä lisää, yhdellä raiteella 85/h puksuttava tavarajuna häiritsisi pahasti muuta liikennettä :D
Rantarata kyllä kestää liikennettä ja tonneja, mutta ei vauhtia. Tavaraliikenne menee Toijalan kautta, koska radalle ei mahdu, kun matkustajaliikenne on tiellä. Tämä juuri on varsin typerää kierrättää Toijalan kautta.
Jos huomasin opastin henkilöliikennettä siirtymään linja-autoille moottoritielle.
Tavaraliikenne olisi myös VR:lle paljon kannattavampaa. Lisäksi olisi myös turvallisempaa, kun hitaita rekkoja saataisiin pois edes jonkinverran moottoritieltä, varsinkin vaaralliset aineet.
Tavaraliikenteelle 85 km/h riittää mainiosti, eikä todellakaan tarvitse kaksiraiteistaa.
Tuntuu niinkuin Citydiggarilla ei olisi minkäänlaista kustannusälyä. Voisit vähän laskeskella mitä kaksiraiteistaminen kustantaa ja silti ihmisiä kuitenkin kulkee Turun ja Helsingin välillä junassa kovin vähän. Et saisi kuoletettua pääomia edes sadassa vuodessa.
Näin pienessä maassa yksi kunnollinen väylä riittää mainiosti ja se on moottoritie Turun ja Helsingin välillä.
Se ei ole Turulta pois ratakustannukset. Valtion tehtävä on taata Suomelle kunnolliset ratayhteydet. Ja sinun tulisi myös ymmärtää se, että tulevaisuudessa Turku tarvitsee ratoja myös seutuliikenteeseen.
Me elämme nyt Turussa, joka joten kuten pärjää liikenteensä kanssa, mutta 20 vuotta eteenpäin muuttaa asioita aivan varmasti. Ratahankeiden toteuttaminen taas kestää puolivuosikymmentä.
Nämä ovat sellaisia hankkeita, ettei niitä voida toteuttaa sitten kun niitä tarvitaan, vaan ne pitää toteuttaa jo ennen sitä, muuten tullaan koko ajan askeleen jäljessä.
Ja jos minulla ei ole mitään kustannusälyä, niin ei sinulla ole sitten kyllä mitään ymmärrystä realiteeteista. Ei tule junat korvautumaan busseilla, ei ainakaan tavaraliikenteen takia.
Ja jos rahasta puhutaan, niin Helsingin vuosaaren synnyttämiseen on uponnut aikamoinen valtion rahasumma. Niin kuin myös Lahden oikorataan. Nyt on Turun vuoro!
Edelleen sinulla ei ole kustannusälyä, mutta sinähän oletkin Turkulainen, joilla ei tunnetusti tuota aivolohkon osaa ole ollut koskaan.
Tavaraliikennevirrat ovat varmasti 100 kertaiset, verrattuna henkilöliikennemääriin.
Tavaraliikenne on se joka rasittaa maantieverkkoa varmaankin juuri sen satakertaa enemmän.
Tavaraliikenne on siksi myös useammin mukana onnettomuuksissa.
Valtion rahat ovat myös veronmaksajien ja niitä tulee käyttää harkitusti. Näin pienessä maassa pitää tehdä valintoja, rahat ei yksinkertaisesti riitä pitämään joka kaupungin välillä maantie-, raide- ja lentoliikennettä henkilöiden kuljetusta varten.
Vaikka rata olisi kaksiraiteinen on tehtävä valinta henkilö- ja tavaraliikenteen välillä, molemmat eivät sinne mahdu. Mutta tavaraliikenne tulisi toimeen ilman suuria investointeja rantarataan, koska tavaralla ei ole kiire.
Älyttömät nopeudet vaativat radan paaluttamista koko matkalla, silti pysähdykset ja siirtokuljetukset rautatiekalustolla vievät niin paljon aikaa, että linja-autolla pääsee pisteestä A pisteeseen B yhtä nopeasti.
Turun ratapihaa ei ole mahdollista myöskään laajentaa, vaan henkilöliikenteeltä tulisi saada tilaa tavaraliikenteelle. Venäläiset tappajarekat tulisi todellakin saada pois maantieltä ja siirtää autojen ym. kuljetus rautatielle.
Henkilöliikenne kuuluu Pariisin ja Lionin välille, siellä riittää ihmisiä kuljetettavaksi.
Valtion rahoilla tulee myös ajatella VR:n kannattavuutta ja Turulekkin vilkas tavaraliikenne satamineen olisi paljon tuottavampaa.
Onko 160km/h älytön nopeus junalle?
Ja anteeksi vain, minä asun Turussa, mutta olen syntynyt muualla. Eli syytä vain kehyskaupunkeja pienistä aivolohkoistani.
Haluaisimpa nähdä, koska valtion rahoja aletaan käyttää harkitusti. Pk-seudulle ne menee kaikki kehitysrahat, jos muut ei mitään vaadi. Minusta harkitsevuus on juurikin sitä, että hyvinvointia levitetään hieman laajemmallekin kuin vain pääkaupungin kainaloihin.
Turun oikorataa on muuten jo harkittu 40 vuotta. Kuinka syvällisesti sitä oikein pitää harkita?
Ja puhut "joka kaupungista"... Turun kaupunkiseutu on Suomen kolmanneksi suurin urbaani keskittymä, logistisesti toiseksi tärkein piste ja sijaitsee vain 160km päässä Helsingistä. Eikä edes siihen riitä raha, niin jossain mättää.
Sitä paitsi! Turkulaiset eivät lennä Helsinkiin, he vain syöttävät Finnairin liikennettä ulkomaille. Kyllä lähes poikkeuksetta turkulainen käyttää junaa tai bussia Helsinkiin menessään.
Onkohan sinulla mitään ajatusta kuinka laaja Turun ratapihan ja satamien rata-alueiden koko on kaiken kaikkiaan? Kyllä siellä sataman puolella on tilaa rahtiliikenteen seisottamiselle tai laajentamiselle.
Venäjän tappajarekoista olen samaa mieltä kanssasi ja niitäkin voitaisiin vähentää, kun Turun ja Helsingin välille saataisiin moderni rautatie. Se on hintansa väärti ja erittäin yleishyödyllinen niin kansainvälisesti, valtakunnallisesti kuin seudullisestikin.
VR:n kannattavuudet eivät minua paljon kiinnosta, minusta se monopoli tulisi purkaa, pääsisi vihdoin Turku ja Tamperekin kehittymään.
http://lotta.yle.fi/rsweb2.nsf/sivut/uutisaihe?opendocument&pageid=Content3311F
eli puolet keskustasta. En ymmärrä kuka niitä savijaloilla olevia remonttikuntoisia 60-luvun asuntoja haluaa ostaa. Ei mitään halua keskustaan asumaan.