Hei,
Olemme molemmat kohtalaisesti tienaavia, bruttotulot n. 50 k€ vuodessa. Lapset (4 ja 6 vuotta) ovat minulla vuoroviikoin 2 pv ja vuoroviikoin 3 pv. Sitten tähän tuttuun tarinaan - en halua elättää exääni vaan lapsiani. Minkä suuruiseksi elatusmaksu muodostuu?
Mieluummin faktoja kuin spekulointia, pyydän.
t. A
Olemme molemmat kohtalaisesti tienaavia, bruttotulot n. 50 k€ vuodessa. Lapset (4 ja 6 vuotta) ovat minulla vuoroviikoin 2 pv ja vuoroviikoin 3 pv. Sitten tähän tuttuun tarinaan - en halua elättää exääni vaan lapsiani. Minkä suuruiseksi elatusmaksu muodostuu?
Mieluummin faktoja kuin spekulointia, pyydän.
t. A
Vastaukset 19
Vanhimmat
Itse maksan 150/lapsi ja kahdesta lapsesta, ymmärsin tuomarin sepustuksesta että olisin joutunut maksamaan enemmän jos asumiskustannukseni olisi olleet pienemmät.
Maksukykysi lasketaan vain sinun tulojen perusteella.
Mutta aikuisten oikeasti, oikeus voi päättää mitä tahansa 0 - 400 euron väliltä. Riippuu niin paljon tuomareista (despooteista) ja siitä millä tuulella he ovat. Erityisesti ei kannata saada oikeuskäsittelyä juuri ennen tuomareiden lomia, siloin he vain äkkiä hutiloivat jotain ratkaisuja.
Ja naisen sanomaa tuomarit uskovat, eivät sinun.
Kuinka suuri elatusapu?
Lapsen elatuslain mukaan vanhemmat vastaavat lapsen huollosta aiheutuneista kustannuksista elatuskykynsä mukaisesti. Vanhemmilla on sopimusvapaus eli vanhemmat voivat keskenään melko vapaasti sopia kuinka suuri elatusapu on. Lastenvalvoja vahvistaa sopimuksen ja hänen tulee kuitenkin virkansa puolesta huolehtia, ettei sopimus ole kohtuuton ketään osapuolta kohtaan.
Oikeusministeriö laati Lapsen elatusavun suuruuden arvioinnista suositusluonteisen ohjeen vuonna 2007 kts. http://www.om.fi/omju20072.htm. Tässä laskentamallissa määritellään ensin lapsen elatuksen tarve, joka jaetaan vanhempien elatuskyvyn mukaisessa suhteessa.
Elatusapu = lapsen tarve * etävanhemman elatuskyky - luonapitovähennys
-------------------------
etä + lähivanhemman elatuskyky
Ensimmäiseksi määritellään lapsen elatuksen tarve, joka koostuu yleisistä kustannuksista sekä erityisistä kustannuksista. Yleiset kustannukset perustuvat tilastokeskuksen tutkimuksiin suomalaisen lapsen kulutuksesta. Erityiskustannuksina huomioidaan lapsen osuus lähivanhemman todellisista nettoasumiskuluista, päivähoitokulut, erityiset koulutus-, harrastus-, -terveydenhoitokulut ja vakuutusmaksut. Näin saadusta summasta vähennetään lapsilisä ilman yksinhuoltajakorotusta, sekä mahdolliset lapsen omat tulot.
I LAPSEN TARVE =YLEISET JA ERITYISET KUSTANNUKSET YHTEENSÄ - VÄHENNYKSET
Yleiset kustannukset:
joko 0-6-vuotiaalle 250 euroa/kk
tai 7-12 290
tai 13-17 390
Erityiskustannukset
Osuus lähivanhemman nettoasumiskuluista (=vuokra tai vastikkeet,asuntolainan lyhennykset ja korot - asumistuki tms.) 1 lapsi 23 %, 2 lasta 19 %/lapsi, 3 lasta 16 %/lapsi ja 7 lasta 10 %/lapsi
Päivähoitokulut sellaisenaan (mikäli kulut suurempia kuin julkisen päivähoidon, pitää molempien vanhempien olla yksimielisiä erikoispäivähoidon käytöstä tai se muuten katsotaan kohtuulliseksi)
Koululaisen iltapäivä- ja aamupäivätoimintakulut sellaisenaan (-"-)
Koulutuskustannukset (esim. erikielisen koulun lukukausimaksut) (- " -)
Erityisen harrastuksen (jota molemmat vanhemmat pitävät lapselle tärkeänä tai jota muutoin pidetään kohtuullisena) kustannukset
Vakuutusmaksut (jonka vanhemmat ovat ottaneet yhdessä tai kumpikin pitää tärkeänä tai jota muutoin pidetään kohtuullisena)
Erityiset terveyshoitokustannukset - sairaanlapsen hoitotuki
Muut erityiskustannukset
Vähennykset
Lapsilisä (ilman yksinhuoltajakorotusta, kaikkien vanhemman saamien lapsilisien keskiarvo)
Lapsen ansiotulot (ainoastaan, jos kokonaan siirtyy työelämään, ei pelkät kesäansiot tms.)
Lapsen pääomatulot ja varallisuus (erittäin harvoin ja tiukin ehdoin, huom! holhouslainsäädäntö))
Vanhempien elatuskyky
Kummankin vanhemman elatuskyky lasketaan melkein samalla lailla. Ainoana erona on se, että lähivanhemman asumiskuluista vähennetään lapsen osuus pois. Vanhemman elatuskyky perustuu hänen saamiinsa tuloihin tai mahdollisuuteen saada tuloja. Tavallisimmin huomioidaan nettoansio- tai elinkeinotulot, eläketulot, opintoraha, aikuisopintoraha ja työttömyyspäiväraha. Päivärahoja ja km-korvauksia ei huomioida, mutta luontaisetujen (esimerkiksi, asunto-, ravinto- ja autoetu) verotusarvo huomioidaan. Avioliittolain nojalla maksettu puolison elatusapu lasketaan myös tuloksi. Toimeentulotukea, asumistukea (huomioidaan asumiskuluissa), opintolainaa, työttömyyskorvauksen ylläpitokorvausta eikä vammaistukea (huomioidaan erityisissä terveydenhoitomenoissa) ei lasketa tuloina.
Tuloista vähennetään vanhemman yleiset elinkustannukset (500 euroa, 420 euroa mikäli asuu uudessa parisuhteessa), nettoasumiskustannukset, erityiset terveydenhoitomenot, työmatkakustannukset, opintolainan lyhennykset sekä muusta elatusvastuusta aiheutuvat kustannukset (muut omat alle 18-vuotiaat lapset, joissakin tilanteissa myös puoliso) sekä tapaamiskustannukset
II LÄHIVANHEMMAN ELATUSKYKY = TULOT - VÄHENNYKSET
(Huom! tietyin edellytyksin elatuskyky on lapsikorotuksen suuruinen)
Tulot ja varallisuus
Ansiotulot nettona
Tulot elinkeinotoiminnasta nettona
Eläketulot nettona
Sosiaaliset etuudet (ei toimeentulotukea)
Lapsilisän yh-korotus 36.60 euroa
Pääoma- ja osinkotulot
Muut tulot
Vanhemman muu kuin perusturvaan (=oma asunto, auto, joka työn kannalta välttämätön tms.) kuuluva varallisuus.
Vähennykset
1) Yleiset elinkustannukset 500 euroa (tai 420 euroa avo/avioliitossa oleva)
2) Asumiskustannukset sellaisenaan (mm. lainan lyhennykset ja korot, vastike, vuokra, sähkö ja vesimaksu, muu asumiskulu)
- näistä vähennetään asumistuki yms., jolloin saadaan nettoasumiskulut
- Mikäli vanhempi asuu avo/avioliitossa, asumiskulut puolitetaan
- Vähennetään vielä lapsen osuus asumiskustannuksista
3) Erityiset terveydenhoitomenot nettona (=todelliset kulut vähennettynä vammaisetuuksilla)
4) Työmatkakustannukset (julkisten kulkuneuvojen mukaan, jos niitä ei ole tai työ muuten edellyttää oman auton käyttöä huomioidaan 0.21 euroa/km 21,5 päivältä kuukaudessa. Mikäli työmatkojen veroetu on huomattava, se pitää ensin vähentää.)
5) Velanhoitomenot (lähinnä opintolainan, asuntolaina huomioidaan asumiskustannusten kohdalla)
6) Vanhemman muu elatusvastuu
- muiden omien alle 18-vuotiaiden lasten kuluina huomioidaan vain yleiskustannukset (250, 290 tai 390) eikä siitä vähennetä lapsilisää. Sen sijaan yleiskustannuksista vähennetään lapsen saama elatustuki/-apu tai puoliorvon eläke. Jos vanhempi elää lapsen toisen vanhemman kanssa, kulut puolitetaan. Mikäli lapsi on puolison aikaisemmasta suhteesta syntynyt, häntä ei huomioida.
-mikäli puoliso on sairautensa tai vammansa vuoksi työkyvytön, hoitaa pariskunnan yhteistä lasta, hänestä voi saada puolisovähennyksen 420 euroa ja puolet nettoasumiskuluista, avopuolisosta voi vähentää vastaavasti enintään 210 euroa, mikäli hän hoitaa pariskunnan yhteisiä lapsia kotona.
7) Lapsen tapaamiskustannukset
(ei huomioida alle 100 euroa/kk/lapsi suuruisia kustannuksia eikä 200 euroa ylittäviä kustannuksia. Esimerkiksi, jos tapaamiskulut ovat 120 euroa kuukaudessa, huomioidaan vähennyksenä 20 euroa.)
III ETÄVANHEMMAN ELATUSKYKY
Etävanhemman elatuskyky arvioidaan samoin kuin lähivanhemmankin, ainoastaan asumiskulut vähennetään sellaisenaan ilman, että lapsen osuutta vähennettäisiin. Avo/avioliitossa olevan asumiskulut puolitetaan.
Kunkin lapsen elatustarve arvioidaan yksilöllisesti, mutta saadut elatusavut lasketaan yhteen ja jaetaan lasten lukumäärällä, jotta lapsille saadaan samansuuruinen elatusapu. Joskus on kuitenkin perusteltua, että sisaruksilla on eri suuruiset elatusavut.
IV LUONAPITOVÄHENNYS
Elatusavusta voidaan vähentää luonapitovähennys, jos tapaamisia vähintään seuraavasti:
alle 7-v 7-12-v yli 13 v
1. keskimäärin 7-9 yötä/kk = 26 28 31 euroa
2. keskimäärin 10-12 yötä/kk= 35 38 43 euroa
3. keskimäärin 13-15 yötä/kk= 45 49 54 euroa
Mikäli näin laskettu elatusapumaksu on suurempi kuin maksajan elatuskyky, lopulliseksi elatusavuksi vahvistetaan maksajan elatuskyky.
Pitkään oli käytäntönä prosenttisääntö: muualla asuva vanhempi maksoi 10-15 % bruttoansioistaan ensimmäisestä lapsesta, 9 % seuraavasta ja 8 % sitä seuraavasta. Joissain tapauksissa elatukseksi laskettiin 20 % nettoansioista. Tämä malli korostaa käytössä olevien varojen ratkaisevaa osuutta kulutuksessa ja elatusapuakin määrättäessä ratkaisevassa asemassa on maksajan maksukyky. Useimmissa maissa tämä on vallitseva käytäntö.
Elatusapu on verotonta tuloa lapselle, jonka käytöstä päättää hänen lähihuoltajansa harkintansa mukaan. Maksaja saa pienen elatusvelvollisuusvähennyksen verotuksessa.
Lapsen elatusavusta ei lähihuoltaja voi luopua etukäteen. Jos tällaisen sopimuksen on allekirjoittanut, niin se on suoraan lain nojalla pätemätön. Sen sijaan jälkikäteen lähihuoltaja voi lapsen puolesta luopua elatusapusaatavista, jos hän katsoo sen olevan lapsen edun mukaista.
MaijaMaija kirjoittaa niinkuin pykälät asian sanovat. Jostain näitä numeroita on kaiketi pakko kaivella, kun vanhemmat ei pääse keskenään sopuun. Mutta kuten mainittua, vanhemmat sopii asian keskenään, jos suinkin jotenkin kykenevät... jotain alarajoja on kaiketi laskettu samalla menetelmällä ja jos elättäjä ei jaksa maksaa yli alarajan niin yhteiskunta tukee.
MUTTA: mikä on se oikea määrä? Itse ihmettelen sitä kuinka paljon lasten oikeasti kuvitellaan kuluttavan. Esimerkki: Kaksi lasta 10-15v (samaa sukupuolta molemmat). Vanhemmat asuvat suunnilleen yhtä "kalliisti", velkaa on jokseenkin samat määrät. Nykyiset perhesuhteet ja jopa tulotkin jokseenkin samat - laskennallisesti jotain keskitason luokkaa á 25-30000 vuodessa brutto. Näille lapsille sitten lasketaan yht n. 10000 euron vuosimenot NETTO (elatus puoliksi á MIN 300 eur/vanhempi/kk ja lapsilisät jotain 200 eur/kk sille, jolla lapset on). Eli 300+300+200 eur/kk => 9600 eur/vuosi. Ei helkkari voi mennä rahaa tuohon tahtiin!?!?! Ainakaan maakunnissa. Siis normaalielämässä, ilman laskuvarjo-, hainmetsästys- yms. superharrastuksia.
Jos joku voi vakavalla naamalla sanoa 100% uskovansa, että rahat menevät vain ja ainoastaan lasten hyväksi niin kaipa se on uskottava, vaikka kipeää tekee... etenkn kun päältä näkee heti, että rahoilla maksellaan X:n omia kuluja, kuten joku ketjussa epäilikin.
Mistähän saisi elättäjä oikeasti totuutta ja etenkin (henkistä) apua, neuvoja ja tukea näissä asioissa? Kohtuuhintaan ;)
Kiitoksia hyvistä vastauksista!
Tuota omien asumismenojen vaikutusta en olekaan ajatellut. Exälle jäi iso talo ja iso laina. Itse olen lähes velaton, mutta en ole vielä saanut tasinkoa asunnosta. Asun suht. edullisesti väliaikaisesti vuokralla, mutta ilmeisesti minunkin kannattaa ottaa asuntolainaa ennen elatusmaksuista sopimista?
Myös vuokra on asumiskulu. Pakkohan sun asunnossa on tilaa olla, jotta lapset mahtuvat siellä olemaan. Jos hankit asunnon ja maksat kuukausittain asuntolainan lyhennyksiä, niin sekin on asumiskulu. Ei siellä sossussa varmaan kuitenkaan ihan älyttömiä lyhennyksiä oteta huomioon, kai niissäkin joku kohtuus on.
Ex vaimosi jäi siis asumaan teidän entiseen yhteiseen kotiinne ja maksaa sinut ulos siitä ja joutuu varmaan lisäämään lainaosuuttaan huomattavasti.
Myös jäljellä olevan velan määrää ne kysyy siellä sossussa.
Yleiset elinkustannukset:
* 0-6 -vuotiaalle 250€/kk (vuodessa 3000€)
*7-12 -vuotiaalle 290€/kk (vuodessa 3480€)
*13-17-vuotiaalle 390€/kk (vuodessa 4680€)
Tuohon lisätään ne päivähoitomaksut, erityiset harrastukset, erityiset terveydenhoitomenot ja asumiskulut. Sitten siitä vähennetään lapsilisä (1. lapsilisään oikeutetusta lapsesta
100,00€, 2. lapsesta 110,50€, 3. lapsesta 131,00€, 4. lapsesta 151,50€, jokaisesta seuraavasta lapsesta 172,00€)
ja loppu puolitetaan, jos molemmat vanhemmat tienaavat jokseenkin samanverran. Lähivanhemman tuloksi lasketaan lapsilisän yh-korotus, joka tällä hetkellä vielä on 36,60€, mutta nousee vuoden alusta 46,60€/kk.
Tästä sitten tehdään se luonapitovähennys etävanhemman eduksi, joka on ikäryhmittäin ENIMMILLÄÄN 13 – 15 yötä/kk lapsi 0-6v 31€, lapsi 7-12v 43€, ja lapsi 12-18v 54€.
Tämä nyt ei ole mitenkään "virallisesti" laskettu, mutta jokseenkin näin se menee.
Noinhan se menee lastenvalvojan toimistossa.... Kysymys kuuluukin, että KENEN 25-30 tonnia vuodessa tienaavan lapsi OIKEASTI kuluttaa liki 5000 euroa puhdasta rahaa vuodessa???
Oma vaatimaton veikkaukseni on, että toimeen tullaan keskimäärin lapsilisä 100-200 euroa kk:ssa. Eli ihan kuin sattumalta (lisän päälle) juuri sillä summalla millä etä osallistuu yhteiseen pottiin.
Olettaen, kuten aiemmin oli tehty, että molemmilla vanhemmilla on jotakuinkin samanlainen elämäntilanne....
Ainakin mun lapset selviävät (paljonkin) halvemmalla. Varsinkin sisaruksilta voi pyörät, sukset, luistimet ja vaatteet kierrättää toinen toisilleen. Mutta näin sen on oikeusministeriölle joku "viisas" taho laskenut, jotta lapsi kuluttaa tuonverran ja siihen päälle tulee vielä asumiset/päivähoidot/sun muut. Ehkä jollain hiukan varakkaammalla kuluu lapsiin noin paljon.
= etä maksaa muutakin kuin lapsen kuluja....
Maksat kuukausittain jonkin verran asumisesta ruoasta (=kymppejä). Loput sitten kuittien mukaan, eli todellisen kulutuksen mukaan. Tietenkin vaadit kohtuullisuutta esim. vaateostoksiin. Ja valvot, että kuittien tavarat myös päätyvät lapselle.
...ei vain taida toimia useimmissa tapauksissa. Koitapas ehdottaa noin, niin "mitäs se sulle kuuluu" vastauksen saat melko varmasti.
Saattaa tosin olla, että joissain iltasaduissa lähivanhempi on noin fiksu/ymmärtäväinen...
Nyt en ymmärrä. Miten repliikki "mitäs se sulle kuuluu" voisi olla mahdollinen? Silloinhan ei mitään rahan tarvetta edes ole. Jäljelle jää nuo kympi aumisesta ja syömisestä.
Ei missään pykälissä tms. sanota, että kenenkään pitäisi makasaa jonnekin "pohjattomaan kassaan" ja ummistaa silmät sen jälkeen.
Olipa se lähivanhempi fiksu tai ääliö, niin asia ei hänelle kuulu.
Niin että jos se etä ehdottaa lähivanhemmalle, että josko laitettaisiin todelliset kulut kuittien mukaan puoliksi, saattaa tulla käsirysy.
Se kun on paljon houkuttelevampaa saada 200 euroa kuin sata/jälkeläinen, mikä kenties olisi todellisten kulujen mukainen.
Katsele vaikka MaijaMaijan toteamus lakipykälien ja todellisuuden suhteesta - eli sossun laskelmat 5000 e/vuosi/lapsi kulutus on "aavistuksen" keskivertoperheelle yläkanttiin.
Mutta kun et maksa vaadittua ("kun se kerran näin lasketaan sos.tston kaavalla"), olet sosiaalitoimistossa neuvottelussa ja hetikohta sen perään lakituvassa jos et myönny.
Ja jos se saava osapuoli ei ole fiksu ymmärtääkseen, että homman tulisi toimia todellisuuden mukaan eikä fiktiivisiin kaavoihin perustuen, on maksava vähän heikoilla sopimusta sorvatessa. Ellei satu olemaan lakiMIES.
No jos lähivanhempi haluaa toimia lapsen edun vastaisesti, niin sille ei kait sitten voi mitään? Varsinkin, jos asia on varmistettu pykälin. Sääli sinällään.
"Lapselle tuleva elatusapu maksetaan tilille, johon lähihuoltajalla on käyttöoikeus. Lähihuoltaja päättää rahan käytöstä itsenäisesti; laki ei esimerkiksi velvoita häntä tekemään tiliä rahan käytöstä elatusapua maksavalle vanhemmalle."
Joten... Lähihuoltaja ei ole lainkaan tilivelvollinen etävanhemmalle siitä, mihin rahat käyttää. Meni ne sitten omaan kosmetologiin tai kampaajaan, tai lasten harrastuksiin. Etävanhempi voi siis totutella kuulemaan usein tuon edellä mainitun "mitä se sulle kuuluu?" repliikin.
:-) Hyvä sketsi. Juristi mukaan ja tuo potaska kumoutuu. Ja jos ei kumoudu, ei tarvitse maksaa elatusmaksua :-) Lähi voi valita ihan vapaasti.
Elatusapu on verotonta tuloa lapselle, jonka käytöstä päättää hänen lähihuoltajansa harkintansa mukaan. Maksajalla ei ole oikeutta kontrolloida elatusavun käyttöä.
http://www.eroperhe.net/?core=elatus
Jos kyseessä on ns. normitapaus; 2 viikonloppua etävanhemmalla kuukaudessa.
Niin jonkinmoinen laskukaava on: lapsi "kuluttaa" noin 500 euroa kuukaudessa; päältä vähennetään lapsilisä ja jäljelle jäävä summa jaetaan suhteessa vanhempien NETTOtulojen mukaan. Toki isompi velkoja esim. asunto, otettanee huomioon. Harrastuksissa taasen voitte "harrastaa kissanhännän vetoa" mikä on kummankin kustannettava ( ennen eroa alkanut harrastus, mielsetäni kulut puoliksi). Ns. ylimääräistä menoita kannattaa sopia erikseen, lääkkeet, isommat hankinnat etc.
VAikuttaako äidin saama vammaistuki elatusmaksuun?
Kiitos etukäteen!