Kadoksissa

Sinä muistat tämän hiljaisen rantatien
rantojen rosoiset kivet ja raidat
jotka tänään
ovat pukeutuneet hentoon vaippaan.

Pihalyhtyni loistavat Sinun tulla
kunhan vain olet valmis
mutta minä jaksan
saapumistasi odottaa.
*
*
*

Miksi Sinulla on tuo taito ääpeen kanssa, että
te saatte aina minusta irti jotain - jotain mitä
en muuten edes kelpuuttaisi julkaistavaksi ja jo-
ka tässä ja nyt syntyy ?

No, tärkeintä on kuitenkin antaa k i i t o s.

En tiedä maiseman heräämisestä, mutta olen taas
kerran sanoistasi otettu.

Paljonhan täällä varmaan taas on tullut sen jäl-
keen kun aamulla olin, mutta paljon oli
silloinkin kauniita, myös Sinun omasi.

Tuota, tuota. Ilmaisut puhkevat jostain aivojen
sopukoista ja sellaisia luettuja tekstejä pulpah-
telee aika ajoittain mieleen, mitä on joskus
lukenut oikeiden runoilijoiden kirjoittamia siis.

Sana sieltä, toinen täältä ja sitten alkaa sovit-
telu, miten niistä saisi lauseita ja säkeitä ai-
kaiseksi. Mutta tämä runo syntyi melkoisen hel-
polla - niin ettei sanoja tarvinnut kovinkaan
paljoa pyöritellä eikä gummata paperilla.

Ei se aina ole yhtä simppeliä, riippuu varmaan
hyvin paljon omista fiiliksistäkin, millä
kirjoittaa.

Kiitän Sinua lämpimästä palautteestasi - sehän
kuuluu aina kommentoijalle.

taidokkain sanoin * ihmettelee *
kun ei ne tietenkään omaan silmään näytä millään
muotoa taidokkailta.

Kun asun täällä luonnon keskellä, missä koski
pauhaa, valkorungot ja raidat plus kaikki muut
puut humisevat ympärillä, niin luulenpa että ei
ole kovinkaan vaikeaa löytää sanoja tuota kaikkea
kuvaamaan. Ja jäisiähän ne ovat, niin valkorungot
kuin muutkin jykevät ja sorjemmatkin.

Noh, noh - Marin nyt puhkuu ylisanoilla
toisinaan, en ota tuollaista titteliä kyllä kan-
tavakseni, koska en tunne olevani sen arvoinen.

Kiittäen Sinuakin Pad, ainahan palaute on mieltä
lämmittävää ( pääosin, muutamia poikkeuksia lu-
kuunottamatta, kuten eilen )

Hyvää talvisen päivän jatkoa toivoen,
linda

Prkl:n virkailijat soittaa ja tenttaa, pysty mil-
lään puhumaan ja kirjottamaan yhtä aikaa.

Asiaan.

Nyt alkaa mennä jo äärimmäisyyksiin tuo kehu nai-
nen, samoin kuin tuo proffa - oikeesti. En ole
yhtään Sinua kummempi " runoilija " joten voitai-
siinko ihan sovussa unohtaa se nimitys ?

Ja Sinulla ei ole mitään aihetta häpeään, todel-
lakaan.

Enhän minä osaa sanoa, mistä kopan uumenista sa-
nani tulee - et varmaan osaa itsekkään omistasi
sanoa.

Ja minä kun en anna edes mahdollisuutta sille,
että saisit minut mielestästi pois, rakas ystävä-
ni.

Iso, iso kiitos ja palaillaan.

lindalinda1 kirjoitti:

Prkl:n virkailijat soittaa ja tenttaa, pysty mil-
lään puhumaan ja kirjottamaan yhtä aikaa.

Asiaan.

Nyt alkaa mennä jo äärimmäisyyksiin tuo kehu nai-
nen, samoin kuin tuo proffa - oikeesti. En ole
yhtään Sinua kummempi " runoilija " joten voitai-
siinko ihan sovussa unohtaa se nimitys ?

Ja Sinulla ei ole mitään aihetta häpeään, todel-
lakaan.

Enhän minä osaa sanoa, mistä kopan uumenista sa-
nani tulee - et varmaan osaa itsekkään omistasi
sanoa.

Ja minä kun en anna edes mahdollisuutta sille,
että saisit minut mielestästi pois, rakas ystävä-
ni.

Iso, iso kiitos ja palaillaan.

Lue lisää

Se on otettava se mitä annataan ja jos on saanut hatun jossa lukee RUNOPROFFA, niin ei auta kiukuttelut, kyllähän sinä sen jo tiedät, etten minä anna periksi, etkä varmana uskalla ruveta tappelemaan minun kanssani, kun minä menen kuitenkin kovemmin karkuun:)

Marin Frist kirjoitti:

Se on otettava se mitä annataan ja jos on saanut hatun jossa lukee RUNOPROFFA, niin ei auta kiukuttelut, kyllähän sinä sen jo tiedät, etten minä anna periksi, etkä varmana uskalla ruveta tappelemaan minun kanssani, kun minä menen kuitenkin kovemmin karkuun:)

Lue lisää

Joo, tiedänhän minä ettet anna periksi, Sinä sit-
keä sissi.

Pitänee sitten " tyytyä osaansa " ja ottaa kunnia
vastaan, joka tarjottu on pokaten tahi sitten
niiaten.

Ja mistäköhän muuten mahdatkaan vetää
johtopäätöksen, että muka juoksisit kovempaa,
höh.

Mutta kiittäen arvonimestä ja lisäkommentista.

Toivottavasti pakotus helpottaa jo.

mitä minä edes osaan Sinulle sanoa ?

Et tiedäkkään, kuinka palautteesi kosketti
minua !

Sinä, joka itse kirjoitat aina yhtä koskettavia
runoja ja sanot nyt minulle noin.

Olen sanaton kommentistasi ja kiitän mitä nöyrim-
min.

missä kaukana sitten oletkaan, ja onko siellä
edes lunta.

Kyllähän hyvin paljon puhut totuuden sanoja,
jäätapeiksi kai tässä tosiaan itsensä välillä
tuntee talven sylissä.

Ja kun tunne-elämä heittelee sinne tänne, niin
sitten syntyy tällaisia kaihoisia säkeitä, tal-
vestakin kertovia.

Kuvia, kuvia ja lämpöä sydämeesi.

Palaan myöhemmin lukaisemaan Sinun ja muiden ru-
noja. Ajattelin pikaisesti poiketa hommien välis-
sä, mutta tässä menikin nyt yllättävän kauan.

Suurkiitos Sinullekkin EC, ja mitä parhainta päi-
vän jatkoa,
t. linda

saavat minut ymmälleen, niin ylenpalttinen on
kommentointisi Tomtom.

Kiitos kuuluu Sinulle, ehdottomasti !

Lempeää illan jatkoa toivotellen,
linda

niin enpä osaa muuta sanoa Sinulle, kuin
kiittää - palautteesi lämmitti.

Mukavaa illan jatkoa Sinullekkin.

Niinpä, kyllä nuo kylmän kasvot katsovat ikkunas-
ta sisään ja ottavat otetta rinnan altakin toisi-
naan. Tämä elämä ei ole ollut viime aikoina
kovinkaan oikeudenmukainen minua kohtaan, tai ai-
nakin itsestä tuntuu siltä.

Siksi kai runoissani on jonkinlaisena ytimenä
ollut haikeus ja kaipuu - mihin ?
Kaiketi elämään, en tiedä.

Ja varmaan nuo viimeiset lauseeni runossa kertoo
siitä kaipauksesta.

Aamun lämmin tervehdys silti Sinulle ja kiitos.