Miken kylkiluut olivat murtua Sarahin onnitellessa häntä onnistuneesta ottelusta. Hänhän oli hävinnyt Mistylle, mutta viisi vesikiveä ’lohdutuspalkinnoksi’… huhhuh… sekin oli loistava palkinto. Ainakin Miken mielestä. Nythän saisi muutettua Poliwirhlin Poliwrathiksi, jos se vain suostuisi, ja hänelle jäisi vielä neljä kiveä jäljellekin. Ne olivat haluttua tavaraa, joten hän ajatteli viedä kivet turvaan kassakaappiin. Hyvästeltyään Sarahin Mike suunnisti kotia kohti pysähtyen aina välillä katsomaan kojujen sisältöjä ja kuunnellen tuttujen onnitteluja. Lopulta hän päätti ostaa Suicunen näköisen pehmolelun, se sopisi hänen huoneeseen kuin nakutettu.
Vihdoin ja viimein Mike tuli kotiin rannan kautta. He asuivat Tonin kanssa rannalla olevassa rinnetalossa ja Miken huone oli alakerrassa aivan ulko-oven vieressä. Hän meni sisään oman huoneensa ovesta, jossa oli lasimaalaus Suicunesta. Mike oli ihastunut Suicuneen, kun Toni oli kerran valmistellut luentoaan ja kertonut Mikelle legendaarisista pokémoneista siinä samalla. Mike jätti uuden pehmolelunsa vaaleansiniselle päiväpeitolle ja suunnisti kohti kassakaappia, joka oli kylpyhuoneessa. Mike käveli kylpyhuoneessa keskelle lattiaa olevan maton luo ja heitti sen sivuun. Maton alta paljastui samanlaista kaakelilattiaa, mutta Mike painoi yhtä kuviota ja pari laattaa liukui sivuun ja kassakaappi paljastui. Mike näppäili tunnusluvun ja kaappi avautui. Siellä oli rahaa, Tonin saama unijauhe (mitäköhän se teki täällä) ja muutamia Tonin papereita mukaan lukien kirjekuoren, jonka Toni oli saanut Giovannilta edellisen päivänä. Mike laittoi vesikivet kaappiin, sulki kaapin ja laatat liukuivat saman tien takaisin paikoilleen ja Mike laittoi maton paikalleen, vaikkei siihen olisi tarvetta koska kukaan ei olisi arvannut kassakaapin olevan kylpyhuoneessa tai että heillä olisi sellainen.
Laitettuaan maton paikoilleen Mike suuntasi yläkertaan kohti keittiötä. Miken yllätykseksi Toni oli siellä juomassa teetä samalla kuin tutki edessään olevia papereita otsa rypyssä. ”Miten kävi?” Toni kysyi nostamatta katsettaan papereistaan. ”Ihan hyvin, paitsi hävisin Mistylle. Mutta sain sentään viisi vesikiveä ja vein ne kassakaappiin.” Mike totesi tutkiessaan jääkaapin sisältöä etsiessään syötävää. ”Hävisit jonnekin ennen otteluani sen Olivine Cityn tytön kanssa” Mike muistutti avatessaan jogurttipurkkia. ”Niin… oppilaista oli vaikea päästä eroon ja kun viimein pääsin ’pakoon’ olin lähempänä kotia, joten päätin tulla valmistelemaan Cerulean Cityn luentoa.” Toni vastasi nousten samalla ylös viedäkseen teekuppinsa pesuun. Mike käytti tilaisuutta hyväkseen ja vilkaisi Tonin tutkimia papereita. Ne näyttivät lähinnä joltakin pohjapiirrokselta kuin luentopapereilta. ”Toni nämä eivät ole luentopapereita…” Mike huomautti nostaen päällimmäistä. ”Eivät niin, mutta ne kuuluvat Cerulean Cityssä käymiseen yhtälailla.” Toni sanoi napaten paperin Miken kädestä jatkaen ”Giovanni sanoi, että saan voisin kertoa sinulle jos vain haluat, mutta ymmärräthän tämän jälkeen et voi perääntyä…” ”Vannon kautta kiven ja kannon” Mike sanoi nopeasti. ”Siinä tapauksessa hae Giovannin eilen antama kirjekuoren kassakaapista.” Toni sanoi istuessaan alas ja rupesi tutkimaan pohjapiirroksia ja tekemään muistiinpanoja. Mike melkein juoksi alakertaan ja kylpyhuoneeseen hakemaan kirjekuorta. Hänellä oli niin kiire, että oli näppäilemässä väärän tunnusluvun. Onneksi hän huomasi sen ajoissa ennen kuin hälytyslaitteet olisivat sulkeneet kaapin lopullisesti. Hän nappasi kirjekuoren, sulki kaapin nopeasti ja lähti juoksemaan takaisin keittiöön.
Vihdoin ja viimein Mike tuli kotiin rannan kautta. He asuivat Tonin kanssa rannalla olevassa rinnetalossa ja Miken huone oli alakerrassa aivan ulko-oven vieressä. Hän meni sisään oman huoneensa ovesta, jossa oli lasimaalaus Suicunesta. Mike oli ihastunut Suicuneen, kun Toni oli kerran valmistellut luentoaan ja kertonut Mikelle legendaarisista pokémoneista siinä samalla. Mike jätti uuden pehmolelunsa vaaleansiniselle päiväpeitolle ja suunnisti kohti kassakaappia, joka oli kylpyhuoneessa. Mike käveli kylpyhuoneessa keskelle lattiaa olevan maton luo ja heitti sen sivuun. Maton alta paljastui samanlaista kaakelilattiaa, mutta Mike painoi yhtä kuviota ja pari laattaa liukui sivuun ja kassakaappi paljastui. Mike näppäili tunnusluvun ja kaappi avautui. Siellä oli rahaa, Tonin saama unijauhe (mitäköhän se teki täällä) ja muutamia Tonin papereita mukaan lukien kirjekuoren, jonka Toni oli saanut Giovannilta edellisen päivänä. Mike laittoi vesikivet kaappiin, sulki kaapin ja laatat liukuivat saman tien takaisin paikoilleen ja Mike laittoi maton paikalleen, vaikkei siihen olisi tarvetta koska kukaan ei olisi arvannut kassakaapin olevan kylpyhuoneessa tai että heillä olisi sellainen.
Laitettuaan maton paikoilleen Mike suuntasi yläkertaan kohti keittiötä. Miken yllätykseksi Toni oli siellä juomassa teetä samalla kuin tutki edessään olevia papereita otsa rypyssä. ”Miten kävi?” Toni kysyi nostamatta katsettaan papereistaan. ”Ihan hyvin, paitsi hävisin Mistylle. Mutta sain sentään viisi vesikiveä ja vein ne kassakaappiin.” Mike totesi tutkiessaan jääkaapin sisältöä etsiessään syötävää. ”Hävisit jonnekin ennen otteluani sen Olivine Cityn tytön kanssa” Mike muistutti avatessaan jogurttipurkkia. ”Niin… oppilaista oli vaikea päästä eroon ja kun viimein pääsin ’pakoon’ olin lähempänä kotia, joten päätin tulla valmistelemaan Cerulean Cityn luentoa.” Toni vastasi nousten samalla ylös viedäkseen teekuppinsa pesuun. Mike käytti tilaisuutta hyväkseen ja vilkaisi Tonin tutkimia papereita. Ne näyttivät lähinnä joltakin pohjapiirrokselta kuin luentopapereilta. ”Toni nämä eivät ole luentopapereita…” Mike huomautti nostaen päällimmäistä. ”Eivät niin, mutta ne kuuluvat Cerulean Cityssä käymiseen yhtälailla.” Toni sanoi napaten paperin Miken kädestä jatkaen ”Giovanni sanoi, että saan voisin kertoa sinulle jos vain haluat, mutta ymmärräthän tämän jälkeen et voi perääntyä…” ”Vannon kautta kiven ja kannon” Mike sanoi nopeasti. ”Siinä tapauksessa hae Giovannin eilen antama kirjekuoren kassakaapista.” Toni sanoi istuessaan alas ja rupesi tutkimaan pohjapiirroksia ja tekemään muistiinpanoja. Mike melkein juoksi alakertaan ja kylpyhuoneeseen hakemaan kirjekuorta. Hänellä oli niin kiire, että oli näppäilemässä väärän tunnusluvun. Onneksi hän huomasi sen ajoissa ennen kuin hälytyslaitteet olisivat sulkeneet kaapin lopullisesti. Hän nappasi kirjekuoren, sulki kaapin nopeasti ja lähti juoksemaan takaisin keittiöön.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.