Kävin tänään lääkärissä. Tuijotti minua jostain ylempää ja ilmoitti että olen huolestuttanut monta ihmistä voinnillani. Mutta silti en saanut osakseni mitään ymmärtämystä, en tippaakaan sympatiaa.
Onko mun vika, jos voin pahoin ja stressaan sairauksista, joita mulla ei testien mukaan olekaan? Olin varma, että oon raskaana, olin varma että mulla on klamydia tai hiv, olin varma että mun veriarvot ei oo kohdillaan.
Mutta mulla on oireita! En siis koe olevani terve. Ehkä lääkärit pitää mua hulluna, ja muutkin ihmiset. Mutta kun en vaan tunne olevani terve... ehkä veriarvot ovat kohdallaan, mutta kai itse tiedän milloin kaikki ei ole kunnossa kehossani.
Onko mun vika, jos voin pahoin ja stressaan sairauksista, joita mulla ei testien mukaan olekaan? Olin varma, että oon raskaana, olin varma että mulla on klamydia tai hiv, olin varma että mun veriarvot ei oo kohdillaan.
Mutta mulla on oireita! En siis koe olevani terve. Ehkä lääkärit pitää mua hulluna, ja muutkin ihmiset. Mutta kun en vaan tunne olevani terve... ehkä veriarvot ovat kohdallaan, mutta kai itse tiedän milloin kaikki ei ole kunnossa kehossani.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Harrastatko mitään kuntoilua? Syötkö ja nukutko oikein?
Ruumis ja mieli alkavat oireilla monella tavalla jos niitä ei pidä hyvänä.
Opiskelen alaa, jossa päivittäin 6-8 tuntia fyysistä liikuntaa. Siitä johtuen myös syön riittävästi ja hyvin, jotta jaksan. Nukkuminen on paniikkioireiden ja pelkojen takia usein vaikeaa..
Niilä on kuule niin kiire, jottei mittää jouda. Saatpa rampata useemman turhan kerran, enneku ottavat tosissaan. (Säästöäkö siitä tulee, no ei tasan tarkkaan.)
On menny ihmeelliseksi tää maailman touhu, kun ei ihmistä, joka menee sanomaa, että kaikki ei ole ok. oteta tosissaan.
Ymmärtäisbän sen, jos sinä kävisit siel joka viikko kertomassa haavasta, joka tuli siit tai täst. Muttaku ois siihenki olemas joku syy.
Harvempi meist kuiteskaa viittii joka viikko rampat sellasen syyn takia, vaan siihen on aina joku syy. Syy se on tietty pelkän empatian hakeminenkin. Syy on aina ku lääkäriin mennään!
Ite en viitti mennä kohta enää polvivamman takia lääkäriin ku oon käyny ny kolme kertaa ja viel ei oo mitää ikinä tutkittu sen paremmin, mut muljahtaa sit ain välil taas aika inhottavasti ja aattelinki, et ei tuu enää tervettä polvee tästä, mut ku tää yksityislääkäri, jolle viimeksi käskettii mennä otti likemmäs 200 euroo vartin kattelusta, ni en tosiaankaa mee...
Menny ihan pimeeks tää terveydenhoito!
Itselläni on kokemusta sitä ku lääkäri lähetti minut ainaki 6 kertaa kotiin hänen mielestään minulla ei ollut kuin ripuli ja määräsi minulle ripuli lääkettä. Lopuöta äitini pyysi että saisi toisen lääkärin. Hän tajusi että minulla oli umpisuolentulehdus, joka puhkesi leikkauksessa.
Tapahtuneen jälkeen olen pyrkinnyt käymään lääkärissä, jos esim minulla on jatkunnut pitkään "hevos" yskä ettei syy olsi tuberkuloosi. Kerran menin juuri lääkärin pitkään jatkuneen yskän takia. Lääkäri totesi törkeällä äänen sävyl, että "yleensä nämä hoidetaan kotona" minulla oli kurkunpään tulehdus. Sain kuitenkin vahvempaa yskänlääketä.Apteekin yskän lääkettä saa nimittäin
juoda koko pullon eikä silti auta
ei ole pakko käydä sellaisen luona jonka kanssa kemiat eivät toimi