elikkä ostin sunnuntaina 5 viikkoiset marsut, tyttö ja poika peruaanit, oikein nätit ja aivan ihanat(huom. ekat). lemmikkejä on kyllä ollut muttei marsuja, ja nyt kysynki että onko ihan normaalia että marsut pelkäävät mua? kai luulevat saalistajaksi kun koitan ottaa jompaakumpaa omasta häkistään pois ja koitan pitää sylissä. sylissä ollaan ihan nätistijne. mutta kun tulen häkin lähellä niin juostaan karkuun. Onko mulla joku väärä tapa tai jotain? vai onko iah normaalia näin nuorilta marsuilta? inhottaa toisaalta jos kesta toiset pelkää, mutta pakkohan käsittelyyn on totuteltava. jos joku viisaampi viittii vastata.
ongelmia marsujen kanssa
sarix
7377
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tuon olisit kyllä voinut ottaa aiemmin selville. Sinä et tee mitään väärin marsuillesi, hyvä kun välität niistä. Marsut voivat olla kauankin arkoja riippuu tapauksesta. Nyt vaan käsittelet niitä paljon ja voit kokeilla jos jompikumpi uskaltaa tulla herkkua hakemaan.
Et kai vaan aio pitää niitä samassa häkissä? Sinulle on tiedossa poikaisia , eikä noin nuori selviä synnytyksestä. Minusta vasta 2kk voi tulla kantavaksi , mutta se ei selviä synnytyksestä kuin tuurilla silloin. En pitäisi enää missään tapauksessa samassa häkissä. Pojan vi sitten myöhemmin kastroida kun tulee ikää lisää;)
ei syytä huolen kyllä tiedän että tämä neiti on vielä turhan nuori saamaan pentuja, siksi olenkin laittanut taikakuutioiden avulla häkin "poikki", ja pahvin vielä eräästä seinästä esteeksi.
enkä halua muutenkaan mitään sukurutsauksia kun nämä ovat sisaruksi.
Huolissani olen vain että olenko ollut huono "keinoemo" ;).
olisiko jotain vinkkejä näiden veijareiden kanssa että miten saisin ne hellemmin kiinni, kun en halua olla heidän "saalistajansa".
päivä kerrallaa ja useita päiviä! Eli lähesty rauhallisesti puhumalla. Laskeudu rauhallisesti alas häki viereen, jatka jutustelua! Käsi hitaasti häkkiin ja makupala mukana. Anna käden olla rauhallisesti pidemmän aikaa.Jonain päivänä uteliaisuus voittaa pelon ja syövät kädestä! Siittä se alkaa! Onnea ja pikää pinnaa!
kiitoksia kauheesti, kyllä nyt jo söydään sylissä kurkkun palaa ja jutellaan. mutta tuo häkistä pois ottaminen on vielä työn alla ;)
Mullakin kun sain ekan marsun niin oli kyllä hankalaa se kiinniottaminen, marsu juoksi aina ihan kauhuissaan ympäri häkkiä, mutta rauhoittui sitten vähitellen kun tarjosin kädestä aina porkkanaa. Nyt kun meillä on ollut marsut jo vuoden, niin ei juokse enää ollenkaan karkuun ja nauttivat todella kun rapsutetaan ja paijaillaan. :)
eli ihan normaaiia.
niinpä kyllä meistä 3 vielä kaverit tulee tarvii vaan aina koittaa tarjota jotain ja olla pitkät hermot ;)