Ero tais tulla kun vaimo ilmoitti illalla että sillä on toinen MIES!!!!!
Ja saman tien pakkas tavarat ja lapsen matkaan ja häippäs.
Ja Mikä pahinta luulin et kaikki on meillä hyvin, mut ei vissiin ollukkaan.
Nyt on pää tyhjä ja koko yön oon nyyhkytelly et kuis tästä eteenpäin ja sillee???
Kertokaas kuin pääsee jaloilleen nopsaa, meinaa et oon ihan pihalla nyt, ja takas en ota vaikka tulis joskus kyselee....
Kuin salama kirkkaalta taivaalta??????
Edwa
25
5090
Vastaukset
- niin sinä
otat kuitenkin takaisin hänet.Menee ainakin 100 kertaa ennen kuin tulee viimeinen loppu.
- pommi vaimoltasi
Huh, huh. Olet kyllä kokenut melko dramaattisen "eron", josko tuota nyt voi vielä eroksi kutsua. Olen itse eronnut puolisostani vajaa kolme vuotta sitten. Taustalla oli myös uskottomuus, mutta kylläasioista puhuttiin pitkään, kunnes haimme yhdessä eroa. Ero oli silti vaikea ja tuskallinen. Joten.... Sinuna en pyrkisi vain siihen päämäärään, että pääset nopsaan jaloilleen. Ota mieluummin päämäärä, että pääset jaloillesi tästä oppineena.
Kannattaa hakea sitä paljon puhuttua apua. Puhu paljon tunteistasi esim. ystävillesi tai esim. eroryhmässä. Käy läpi koko tunnekirjosi, muuten katkeroidut vaimollesi, siitä kärsii niin lapsi kuin sinäkin. Turtumisen ja vihan jälkeen opi tarkastelemaan myös omia virheitäsi, opi tästä suhteesta, mutta älä kiirehdi uuteen, vaikka moneen eroon liittyykin eron jälkeinen menovaihe.
Ero myös monesti kaduttaa. Sinun vaimoasikin tulee kaduttamaan ja sinua myös. Vaikka nyt tuntuu pahalta, ei ole ollenkaan mahdotonta että tämä kriisi tulee vahvistamaan suhdettanne. Joskus käy näin, ei ollenkaan aina. Se edellyttää kummaltakin hyvää itsetuntoa, ettei ajattele muiden ihmisten mielipiteitä. Se vaatii myös anteeksiantoa, vaarana piilee katkeroituminen.
Vaimollasi on suhde toiseen mieheen. Todennäköisesti hyvin, hyvin tuore, koska sait tietää siitä näin ja vaimosi lähti noin dramaattisesti. Se vain on niin, että naisella ja miehellä voi olla kivaa, kun ollaan poissa arjesta. Mutta esim. vaimosi lähti lapsen kera, niin hyvin pian voi romantiikka uudesta suhteesta rapista.
Voimia sinulle! Kannattaisi puhua esim. työterveyslääkärin kanssa, josko tietäisi jonkun eroryhmän tms. Perheasiain neuvottelukeskuksesta saat myös nopeasti asiantuntevaa ja maksutonta keskusteluapua. Oikeasti kannattaa mennä heti eikä hetken päästä. - periaatteessa
sama kokemus. Sain tietää n. 3 viikkoa sitten, että vaimollani on "toinen" mies; ainakin henkisesti on suhde kehittynyt. Terapiassa kerran käytiin ja näyttää vahvasti siltä että ero tulee. Henkisesti on kova paikka, vaikkakin suhteemme on ollut aika ongelmallinen ja asioista ei erinäköisistä syistä ole pystytty puhumaan eli tavallaan asiat ovat olleet tiedossa. Lapsia on 2. Luultavasti teillä on samoja ongelmia, koska asia on jo vaimosi puolelta päätetty. Yritetään jatkaa ja tsempata, ei siinä muukaan auta.
- paitsi mies
Lähti toisen naisen takia.Jäin lapsen kanssa kaksistaan,kaikki tuntuu mustalta.Olen itkenyt niin,että tuntuu.Minulle tuli kanssa täytenä yllätyksenä,luuli,että kaikki on hyvin ja äkkiä onkin ero edessä.Kyllä elämä voi olla paskaa.Koita jaksella ei muutakaan voi.
- Naimisiinmeni p.........stä...
menneenä ja vuosikymmenet onnellisesti ja pysyvästi aviossa pysyneenä ihmettelen, että onko nykyisin nuorille avioliitto jonkinlainen rooli kuten teatterissa ja sitten vaihdetaan taas toiseen rooliin.
Nykyihmiset eivät tiedä rakkaudesta yhtään mitään, vain oma napa ja se on siinä.
Ei kannata mennä naimisiin, mitäs menit? - naimisiin mentiin
Naimisiinmeni p.........stä... kirjoitti:
menneenä ja vuosikymmenet onnellisesti ja pysyvästi aviossa pysyneenä ihmettelen, että onko nykyisin nuorille avioliitto jonkinlainen rooli kuten teatterissa ja sitten vaihdetaan taas toiseen rooliin.
Nykyihmiset eivät tiedä rakkaudesta yhtään mitään, vain oma napa ja se on siinä.
Ei kannata mennä naimisiin, mitäs menit?2 kk sitten.. Vähän on huuli pyöreenä. Ja fiilis vastapuolella vaihtuu jatkuvasti. Aamulla erotaan, illalla ei. Ei oikein tiedä enää itkeäkö vai nauraa..
- kyllä jotku on
Olipa se temppu vaimoltasi. Lapsenne on varmaan ihmeessään.Että osaakin olla itsekeskeisiä naisia. Toivotan sulle voimia! Varmasti jonain päivänä elämääsi astuu ihana herttainen nainen ja huomaat mikä idiootti entises oli. Tsemppiä!
- Surutyön Puurtaja
Kyllä se elämä siitä alkaa palailla kunhan suret surusi niin sitten ne jäävät taakse. Sisääsi jos surua patoat niin et siitä ikinä eroon pääse.
Voi tulla hieman yksinäinen joulu mutta muista että 22.12. lähtien päivät alkavat taas valjeta. Seuraa niitä elämäsi eheytymisen ja uudelleenheräämisen merkkinä. Ensi kesänä olet jo rääkistä läpi. - rikastyttörukka
Aika paskan tempun teki kyllä.
Olikohan sitä pettämistä sitten jatkunut kuinka kauan ?
Vei lapsenkin, oletko ajatellut kysellä saatko tulevaisuudessa tavata normaalisti lastasi?
Hyvänä neuvona, kliseenä tietenkin, aika parantaa haavat. Anna tilaa ja aikaa ajatuksillesi, ja muista PUHUA ihmisille pahasta olostasi.
Älä patoa paskaa fiilistä kuoren alle sillä siitä ei koidu kun pelkkää haittaa.
Koita pärjätä.- Edwa
Kuulemma pari viikkoo vasta on jatkunut, tosin soitti ja katu kuulemma kauheesti mutta tiedäppä tuota? arpi on jo tullut.
Tosin olisihan tuo pitänyt arvata kun itse olen ollut kotiäitin saappaissa n.1 vuoden lapsen kans ja vaimo rellestää misä millonki. No täyttynee vaan jatkaa eteen päin. Edwa kirjoitti:
Kuulemma pari viikkoo vasta on jatkunut, tosin soitti ja katu kuulemma kauheesti mutta tiedäppä tuota? arpi on jo tullut.
Tosin olisihan tuo pitänyt arvata kun itse olen ollut kotiäitin saappaissa n.1 vuoden lapsen kans ja vaimo rellestää misä millonki. No täyttynee vaan jatkaa eteen päin.Ota rauhallisesti tai mieluummin painu lenkille tai kavereiden kanssa pois kotiympyröistä (ei ryyppäämään) - saat hetken ajatukset mieluusti pois muualle - siis "jäähylle" vaikket sitä ansainne.
Muista- muista - muista, ettet jää vatuloimaan asiaa ominpäin, vaan keskustelet asiasta muidenkin kanssa. Sisääsi jos surua patoat niin et siitä ikinä eroon pääse (omalla kohdalla "elinkautinen" - 15 v ennen kuin irti pääsin).
Kyllä se elämä siitä alkaa palailla kevään tullen viimeistään. Paljon riippuu tietysti siitä millaisen uuden suhteen löydät mutta älä tämän anna vaikutta uusiin valintoihin.
Ja muista että et lapsia pidä välikäsinä eli lapset vain toisen hoidossa (lyhyesti sanottuna).
PS. Turha yrittää paluuta, nykyajan ihmisille se ei ole mahdollista, koska sitoutuminen toiseen ihmiseen on yleisestikin ottaen tosi vähäistä, oma etu on keskeisellä sijalla (siis tässäkin mm. lasten etu on täysi nolla = 0000..., ainakin vaimosi puolelta)- elämää kokenut mummo
ekovalo kirjoitti:
Ota rauhallisesti tai mieluummin painu lenkille tai kavereiden kanssa pois kotiympyröistä (ei ryyppäämään) - saat hetken ajatukset mieluusti pois muualle - siis "jäähylle" vaikket sitä ansainne.
Muista- muista - muista, ettet jää vatuloimaan asiaa ominpäin, vaan keskustelet asiasta muidenkin kanssa. Sisääsi jos surua patoat niin et siitä ikinä eroon pääse (omalla kohdalla "elinkautinen" - 15 v ennen kuin irti pääsin).
Kyllä se elämä siitä alkaa palailla kevään tullen viimeistään. Paljon riippuu tietysti siitä millaisen uuden suhteen löydät mutta älä tämän anna vaikutta uusiin valintoihin.
Ja muista että et lapsia pidä välikäsinä eli lapset vain toisen hoidossa (lyhyesti sanottuna).
PS. Turha yrittää paluuta, nykyajan ihmisille se ei ole mahdollista, koska sitoutuminen toiseen ihmiseen on yleisestikin ottaen tosi vähäistä, oma etu on keskeisellä sijalla (siis tässäkin mm. lasten etu on täysi nolla = 0000..., ainakin vaimosi puolelta)Vaimosi kuulostaa sellaiselta, että jos otat takaisin, niin kuin varmasti kovasti tekisi mieli, niin tuo rääkki toistuu sitten myöhemmin. Säästä itseäsi ja etsi parempi nainen. Kyllä nämä draamakuningattaret tiedetään. On näitä nähty.
- janna*
Edwa kirjoitti:
Kuulemma pari viikkoo vasta on jatkunut, tosin soitti ja katu kuulemma kauheesti mutta tiedäppä tuota? arpi on jo tullut.
Tosin olisihan tuo pitänyt arvata kun itse olen ollut kotiäitin saappaissa n.1 vuoden lapsen kans ja vaimo rellestää misä millonki. No täyttynee vaan jatkaa eteen päin.No huh huh. Vaimosi taitaa olla varsin spontaani ihminen... tekee ensin, ajattelee sitten. Vaikka itsekin sanoit, ettet takaisin ota, niin harkitse edes. Ei maksa mitään, mutta siten selviää tulevasta kaikkein parhaiten. Se kun on niin, että extempore tehdyt "päätökset" ovat usein huonoja.
- taivasmaalaaja
sure ja mieti asioita, mutta älä liikaa. repaise itsesi ulos ihmisten pariin, juttele läheisille. älä jaa murheeseen yksin!
parasta kai olisi, jos voisit jutella vaimosi kanssa oikein kunnolla. mikä meni vikaan, miksi vaimo jätti sinut, tahtooko takaisin sittenkin?
jos käy niin, että vaimosi haluaa sinut takaisin, pystyisitkö antamaan anteeksi? ehkä hän teki vain tämän yhden virheen? jospa voitte tulevaisuudessa jutella ongelmista ja tunteista, niin pettämiset voisi ehkä estää. mieti tarkkaan ennen kuin sanot hänen takaisin tulolleen ei.
muista lapsi. rakasta häntä kuten ennenkin, vietä paljon aikaa lapsen kanssa.
käykää parusuhdeneuvonnassa, jos ongelmat eivät lähde omin avuin aukeamaan.
jaksamista! - Minttu.....
Minusta tuo on todella halpamainen teko, vaikkakin varmaan hetken mielijohdosta tehty..
En itsekkään varmaan takaisin ottais, jos oma puoliso olisi lähtenyt toisen matkaan tolla tyylillä ja vielä lapsi mukanaan...
Toivottavasti vaimosi on onnellinen nyt uuden miehen kanssa..
Lasta käy sääliksi...
Sinulle toivon jaksamista, äläkä tosiaan patoa asioita sisimpääs, vaan puhu niistä*
Onko sulla ketään kelle purkaa sisimpääsi ? - tulossakkaan
Takaisin tollasen luo, joka ei edes oo tajunnut et ero kolkuttelee ovella.
- ei katkera
Itselläni melkein samanlainen tilanne kuukausi sitten. Mies aluksi alkoi puhua, että hän on ajatellut eroa. Kohta meinasi, että kyllä tämä kriisi yhdessä voidaan käydä läpi ja selvittää. Mies toisella paikkakunnalla töissä ja postissa tuli eropaperit ja oli muuttanut kirjansakin salaa.. aluksi väitti että ei toista mutta oli lopulta pakko tunnustaa.. Aluksi oli shokki mutta olen päässyt pahimman yli, työ on ollut minulle parasta löääkettä ja puhuminen ihmisten kanssa asiasta. Yksin ei kannata jäädä surkuttelemaan. Minäkin luulin meillä kaiken olevan hyvin..
- oppeliini
nainen on rikoksen tekija, tee kaikkesi ettei hän saa lasta. Lapsi ja koti kuuluvat sinulle, ei tuolle huraavalle perheen rikkojalle.
Sinä et ole tehnyt mitään vää rin, sinulla on kaikki oikeudet pitää kaikista arvokkain - lapsi.
Nainen rikoksellaan on hyvin harkiten ja valitsevasti päättänyt hajoittaa perheensä. Tuosta valinnasta on maksettava sinulle ja lapselle.
Lakkaa valittamasta ja ajattele lapsesi ja itsesi etua Vaadi huoraajaa maksamaan kunnon elatusapu teille molemmille. - otus-------
miehethän tunnetusti heräävät tajuamaan että suhde vetelee viimeisiään vasta sitten kun vaimo sanoo hyvästi.
Jos tuolla lailla vaimo lähtee, kyllä merkit on ollut varmasti jo aikasempaan että kaikki ei ole hyvin.
Itse koitin 5 vuotta saada miestä tajuamaan etten voi suhteessa hyvin, yritin kaikkeni ja sain tarpeekseni kun toista ei kiinnosta,
Ajatteli varmaan vaan että kunhan löpisee akkojen juttuja.
No laitoin eron vireille ja sanoin että otan lapsille ja itselleni oman asunnon, kyllä äijä vakavoitui ja sanoi että ei tiennyt että meillä menee huonosti ( siis häh ? vaikka olen 5 vuotta sitä hokenut)
nyt eron viimeinen vaihe vireille maanantaina.- Nimetön
Kyllä minä tiesin meidän avio-onnen lopahtaneen. 2v meni yhtä alamäkeä. Ei avio- vaan asumis- liitto. Yriti puhua, ei halunnut. Viimesen kk:n ennen eroo kyllä kieli laulo. Rakkaus kuulema lopahtanu ja näytti ovee. Jot niin meillä.
- surusilmä
Mulle kävi samalla tavalla, rakas mieheni ilmoitti tavanneensa toisen ja haluavansa eron.Nyt olen ihan hajalla ja täysin toimintakyvytön.Olen luullut,meidän olevan onnellisia ja kaiken olevan kunnossa. En tiedä mihin tässä tarttuisi ja miten jatkaisin elämääni, valoa en tällä hetkellä näe missään!
- Sama kohtalo
Mieheni ilmoitti myös yllättäen,että tahtoo eron. Väitti,että monta vuotta mennyt huonosti.Itse en tiennyt mitään luulin kaiken olevan hyvin.Muutti pois ja tapailee toista,oli jo suhde kesästä lähtien.Sattuu niin pirusti en osaa keskittyä mihinkään olen laihtunut 12 kiloa ruoka ei maita uni ei tule.En tiedä miten jaksan enää.Tuska on niin kova,että joudun syömään masennuslääkkeitä olen kertakaikkiaan loppu.Toivon sinulle voimia kuten itsellenikin,kun on muitakin kohtalontovereita,ehkä jaksamme yhdessä.
- surusilmä
Sama kohtalo kirjoitti:
Mieheni ilmoitti myös yllättäen,että tahtoo eron. Väitti,että monta vuotta mennyt huonosti.Itse en tiennyt mitään luulin kaiken olevan hyvin.Muutti pois ja tapailee toista,oli jo suhde kesästä lähtien.Sattuu niin pirusti en osaa keskittyä mihinkään olen laihtunut 12 kiloa ruoka ei maita uni ei tule.En tiedä miten jaksan enää.Tuska on niin kova,että joudun syömään masennuslääkkeitä olen kertakaikkiaan loppu.Toivon sinulle voimia kuten itsellenikin,kun on muitakin kohtalontovereita,ehkä jaksamme yhdessä.
Kuin omaa tarinaani lukisin, kun näin viestisi. Toivon sinulle voimia jaksaa, vaikka sitten lääkkeiden avulla. Mulla pahin on vielä edessä, jos mieheni päättää lopullisesti lähteä. Tunteeni menevät laidasta laitaan, aina en pysty edes itkemään, mutta hetken kuluttua ahdistaa niin, että siihen voisi kuolla! En pysty syömään, jos yritän, niin oksennan saman tien. unilääkkeiden avulla olen saanut nukuttua edes vähän. Tunteiden kirjo on ihan mieletön, suuresta rakkaudesta vihaan, suunattomaan suruun, häpeään ja itseinhoon. En ikinä olisi voinut kuvitella näin kamalaa oloa. Olen soimannut itseäni siitä tyhmyydestä, että olen luullut kaiken olevan hyvin perheessämme, vaikka järkeni kertoo minulle, että jos toinen osapuoli olisi osannut ajoissa saada suunsa auki pahoinvoinnistaan suhteessamme, asiat voisivat olla toisin, koska niihin olisi voinut ajoissa puuttua.Vain taivas tietää miten tässä käy, vaan kun ei kerro! Nyt valoa ei näy missään, mutta onneksi on ystäviä, vaikka loppujen lopuksi tän asian kanssa on kuitenkin ihan yksin.Jos vain tarvitset vertaistukea...niin ollaan yhteyksissä. Yritä jaksaa!
- Ystäväsi
surusilmä kirjoitti:
Kuin omaa tarinaani lukisin, kun näin viestisi. Toivon sinulle voimia jaksaa, vaikka sitten lääkkeiden avulla. Mulla pahin on vielä edessä, jos mieheni päättää lopullisesti lähteä. Tunteeni menevät laidasta laitaan, aina en pysty edes itkemään, mutta hetken kuluttua ahdistaa niin, että siihen voisi kuolla! En pysty syömään, jos yritän, niin oksennan saman tien. unilääkkeiden avulla olen saanut nukuttua edes vähän. Tunteiden kirjo on ihan mieletön, suuresta rakkaudesta vihaan, suunattomaan suruun, häpeään ja itseinhoon. En ikinä olisi voinut kuvitella näin kamalaa oloa. Olen soimannut itseäni siitä tyhmyydestä, että olen luullut kaiken olevan hyvin perheessämme, vaikka järkeni kertoo minulle, että jos toinen osapuoli olisi osannut ajoissa saada suunsa auki pahoinvoinnistaan suhteessamme, asiat voisivat olla toisin, koska niihin olisi voinut ajoissa puuttua.Vain taivas tietää miten tässä käy, vaan kun ei kerro! Nyt valoa ei näy missään, mutta onneksi on ystäviä, vaikka loppujen lopuksi tän asian kanssa on kuitenkin ihan yksin.Jos vain tarvitset vertaistukea...niin ollaan yhteyksissä. Yritä jaksaa!
Niin hassulta,kun se kuulostaa,niin jollakin tapaa helpotti,kun mieheni muutti pois.Minusta oli kamalaa ajatella,että hän ei halua minua vaan kaipaa koko ajan toista.Ehkä mieheni on uudesta suhteestaan jotenkin sekaisin,sillä tuntuu ettei hän tiedä mitä oikein tahtoo.Emme ole vielä laittaneet eroa vireille,kunhan katselemme aikamme.Rakastan häntä yhä enkä tiedä miten tulen jaksamaan,mutta pakko elää päivä kerrallaan.Huono olo on jatkuvasti ja minäkin oksentelen lähes päivittäin,mutta ehkä se kuuluu tähän kriisiin.Haluaisin niin sanoa sinulle,että olo paranee,mutta kun en usko siihen itsekään.Tänä päivänäkään en usko todeksi,että minulle niin rakas ihminen tosiaan teki näin.Mieheni on aina ollut luotettava ja rehellinen ja nyt on kuin olisi eri ihminen.Välillätuntuu,että hän suorastaan vihaa minua,mutta kai se rakkaus saa pään tosi sekaisin.Koita jaksaa vaikka tuntuu pahalta,et ole yksin suruinesi,olen hengessä mukana.Tsempataan toisiamme vielä mekin voimme iloita elämästä.
- Surusilmä
Ystäväsi kirjoitti:
Niin hassulta,kun se kuulostaa,niin jollakin tapaa helpotti,kun mieheni muutti pois.Minusta oli kamalaa ajatella,että hän ei halua minua vaan kaipaa koko ajan toista.Ehkä mieheni on uudesta suhteestaan jotenkin sekaisin,sillä tuntuu ettei hän tiedä mitä oikein tahtoo.Emme ole vielä laittaneet eroa vireille,kunhan katselemme aikamme.Rakastan häntä yhä enkä tiedä miten tulen jaksamaan,mutta pakko elää päivä kerrallaan.Huono olo on jatkuvasti ja minäkin oksentelen lähes päivittäin,mutta ehkä se kuuluu tähän kriisiin.Haluaisin niin sanoa sinulle,että olo paranee,mutta kun en usko siihen itsekään.Tänä päivänäkään en usko todeksi,että minulle niin rakas ihminen tosiaan teki näin.Mieheni on aina ollut luotettava ja rehellinen ja nyt on kuin olisi eri ihminen.Välillätuntuu,että hän suorastaan vihaa minua,mutta kai se rakkaus saa pään tosi sekaisin.Koita jaksaa vaikka tuntuu pahalta,et ole yksin suruinesi,olen hengessä mukana.Tsempataan toisiamme vielä mekin voimme iloita elämästä.
Ihan varmasti minäkään en kolmanneksi jää pyörimään, mutta haluan antaa elämäni rakkaudelle hieman aikaa harkita mitä todella haluaa tehdä, koska hänkin myöntää, että tunteita vielä on. Tässä on kuitenkin isoista päätöksistä kyse ja maailma on pullollaan pieleen meneitä parisuhteita ja meilläkin on pitkä yhteinen historia takanamme, suurin osa siitä kaunista ja hyvää. Toki, jos hän haluaa luopua kaikesta,en halua esteenäkään olla, koska yksin en tätä suhdetta pysty pelastamaan, vaikka kuinka haluaisin. Tsempataan vaan toisiamme, näytäähän noita kohtalontovereita olevan yllinkyllin...ikävä kyllä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Oletko kertonut jo muille tunteistasi?
Ystävillesi esimerkiksi? Minä en ole vielä kertonut kenellekään tästä meidän jutusta.824817- 1882178
- 1321822
- 1751445
- 331365
Miten minusta tuntuu että kaikki tietää sun tunteista mua kohtaan
Paitsi suoraan minä itse, vai mitä hlvettiä täällä tapahtuu ja miksi ihmiset susta kyselee minulta 🤔❤️161361ROTAT VALTAAVAT ALUEITA
Asukkaat nyt loukkuja tekemään ja kiireellä, jätehuolto kuntoon, jätteet niille kuuluville paikoille, huomioikaa yrittäj201309- 351116
Reuters: Ukraina on iskenyt Venäjän strategisia pommikoneita vastaan. Jopa 40 konetta vahingoittunut
Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU on iskenyt Venäjän strategisia pommikoneita vastaan, kertoo Reuters. Uutistoimiston läh3161077- 781013