Haluan peräänkuuluttaa niitä ihmisiä, jotka kykynevät keskustelemaan asiasta kuin asiasta.
Itse olen kyllästynyt keskustelemaan kaikkea diipadaapaa. Missä ne ihmiset ovat jotka osaavat ja uskaltavat jakaa tunteensa? Enkä nyt tarkoita mitään rakkaudentunnustuksia vaan ihan kaikkia sisimpiä tuntoja. Erityisesti miehiä, jotka uskaltavat tunteistaan puhua en ole tavannut, en kyllä juuri naisiakaan monia. Miksi on niin väärin sanoa olevansa sekaisin? Elämä kun on sekavaa.
Jokaisella kun on jonkinlaisia arvoja ja päämääriä elämässä. Miksi niitä ei voi tuoda rehellisesti julki... itse omaan aika perinteiset arvot. Olen vaan todennut vuosien saatossa, että ne ovat ristiriidassa, oman onnellisuuteni kanssa. Täydellistä "pakettia" kun ei ole. Ainoa helpotus on että siitä voi keskustella joskus muiden kanssa.
Itse olen kyllästynyt keskustelemaan kaikkea diipadaapaa. Missä ne ihmiset ovat jotka osaavat ja uskaltavat jakaa tunteensa? Enkä nyt tarkoita mitään rakkaudentunnustuksia vaan ihan kaikkia sisimpiä tuntoja. Erityisesti miehiä, jotka uskaltavat tunteistaan puhua en ole tavannut, en kyllä juuri naisiakaan monia. Miksi on niin väärin sanoa olevansa sekaisin? Elämä kun on sekavaa.
Jokaisella kun on jonkinlaisia arvoja ja päämääriä elämässä. Miksi niitä ei voi tuoda rehellisesti julki... itse omaan aika perinteiset arvot. Olen vaan todennut vuosien saatossa, että ne ovat ristiriidassa, oman onnellisuuteni kanssa. Täydellistä "pakettia" kun ei ole. Ainoa helpotus on että siitä voi keskustella joskus muiden kanssa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mies siis itse olen, Ei minä kaikille tunteile, ei se oo otsikon mukaista:)
No osaan minä kyllä syvällisemmistäkin asioista puhua/jakaa, mut vain tärkeille naisille, jotka osaavat kuunnella.