Kirjoitin tuonne alemmaksi jo joitain kokemuksiani vl-iltakylistä, joissa kuljin nuoruuteni. Ne ovat kovin ahdistavia kokoontumisia kaikkine vahtimisineen. Ne järjestetään yleensä jossain perheessä, niin että on vähintään kaksi luotettavaa aikuista vahtimassa ettei naureta liikaa ja meno pysyy muutenkin hillittynä.
Se, että niiden päättymisen takarajaksi oli määrätty klo 22.00, tuntui aikuisesta (mutta naimattomasta) miehestä holhoavalta. Kerran olimme menossa iltakylään seurojen jälkeen eräälle hiihtomajalle joka oli varattu käyttöömme, mutta meitä vahtimaan järjestetyt naiset estyivät tulemasta, joten vastusteluistamme huolimatta koko iltakylä peruttiin koska ei saatu luotettavia vahteja paikalle..
Se, että niiden päättymisen takarajaksi oli määrätty klo 22.00, tuntui aikuisesta (mutta naimattomasta) miehestä holhoavalta. Kerran olimme menossa iltakylään seurojen jälkeen eräälle hiihtomajalle joka oli varattu käyttöömme, mutta meitä vahtimaan järjestetyt naiset estyivät tulemasta, joten vastusteluistamme huolimatta koko iltakylä peruttiin koska ei saatu luotettavia vahteja paikalle..
Vastaukset 21
Vanhimmat
holhoamista aikuisille nuorille. Menkööt äijät ja ämmät itse sinne kyläilemään, muttei sinne nuoria voi pakottaa.
Kun tuolle tielle lähdetään, niin nuorten ihmisten elämästä ja tekemisistä riittää huomauttamista vaikka koko ajan.
..paikkakuntakohtaista. Meillä täällä Kainuussa varusmiehet lähti keskiviikkoisin juuri ennen vuorokauden päättymistä takaisin kasarmille iltakylästä. Eikä meillä ollut mitään vahteja. Itse en käynyt niissä. Isoveljeni saattoi tulla vasta aamuyöllä kotiin. Luovuin kaksikymppisenä koko uskosta. Tämä kokemukseni tulee siitä, kun vanhempieni luona oli iltakylä.
Onnitelen eroamisesi johdosta näin jälkikäteen vilpittömästi, sitä päätöstä ei tarvi katua, tein saman päätöksen pian 50 v sitten.
Olikohan meillä sitten jotenkin parempi osa taivaassa tarjolla kun meitä tiukemmin vahdittiin?
vai?
yksilöille. Niin juuri.
Tuollaistakin on voinut joskus jossakin olla, mutta minun kokemukseni ovat aivan toisenlaiset. Olisin varmaan itsekin ahdistunut tuollaisesta. Niissä iltakylissä, joissa itse olen ollut on naurettu kyllä rajattomasti...
Näin saarnasi puhujasetä sunnuntaina seuroissa kun olimme kertoneet edellisenä iltana vitsejä ja nauraneet iltakylässä ihan katketaksemme. Tietyt tosikot ilmiantajanuoret olivat asiasta heti puhujille raportoineet. Liiallista maallisesta elämästä iloitsemista pidettiin maailmanrakkautena, eikä sitä syntinä hyväksytty.
"höpöksi"? Oudolta kuulostaa, jos puheenaiheet olivat fiksuja eikä mitään seksuaalisia vihjailuja tms. Esim. sellaisille nauruille voi pahentua.
Mikään nauraminen ei ole uskovaisen käytöstä.
olet aika sälli - tai muuten vain spesiaali ihminen;)
Suorittelen hyvien kokemusteni valossa aamu- ja yökyliä.
..vaikka huomenna klo 5.30. Onko liian myöhään vai liian aikaista?
Tuo vahtimistarvehan tulee siitä _iltakylästä_ ;-)
Joskus -70 luvun alussa lopetettiin seuroista "jatkoille" lähteminen. Se ei kuulemma ollut sopivaa. Siihen asti oli lähdetty jatkamaan sitä samanlaista yhdessäoloa, eli sananmukaisesti jatkamaan samaa mitä seurapaikalla tehtiin. Jatkoilla ei ollut tarvetta vahtia. Muutos on tietenkin siinä, että sittemmin ei jatkettu samanlaista yhdessäoloa vaan lähdettiin "iltakylään" joka etymologisesti on vastaava kuin "yöjuoksu" tai "yöjalassa käynti". :-)
70-luvun lopulla. Itse kyllä puhuimme lähtevämme jatkoille vielä vuosikymmen sen kieltämisen jälkeenkin. Tämä on juuri sitä SRK:n kyykyttämistä, jolla alamaiset saadaan muuttamaan käytöstään pelkällä kiellolla tai käskyllä..
oli liian maailmallinen sana, eihän hoitokokousten jälkeen voinut puhua sillä tavalla kuin maailman ihmiset puhuvat.
Hoitokokoukset olivat sinunauksellisia, meistä tuli parempia kuin maailman ihmiset, jumalattomat (epäuskoista-sanaa ei oltu vielä silloin keksitty). Jumalattomien käyttämiä sanoja emme halunneet enää käyttää, emme halunneet enää olla verrattavissa heihin ja heidän jumalattomaan menoon.
että puimatanner puhdistui. Kun saimme ne saastaiset saatanalle, alkoi siunauksellinen kasvun aika. Aamen.
meistähän tuli niin hyvä.
Laskimme montako askelta saamme kävellä Sunnuntaisin.
Tällä aloituksella yritetään vain mustamaalata meikäläiset ahdasmielisiksi ja tylsiksi.
Hoitokokouksissa saatettiin nuoret sellaiseen sieluntilaan, että mistään vapaudesta ei enää ollut kyse.
Näistä iltakylistä hoitokokousten jälkeen ei voi tietää, kun he jotka olivat silloin nuoria.