Ostettiin joku vuosi sitten leipäkone mökille leivänleivontaan kun maksoi Gigantissa vaan 9,90
ja olen sillä tehnyt erinäisiä hiivaleipiä satunnaisesti nyt vuosien saatossa ehkä 40 kpl.Suurin osa epäonnistuneita mutta nyt joitakin ihan kelvollisisia kun opiskelee asiaa.
-Käyttöönotto oli vaikeaa kun mukana ei tullut ohjetta jauhomäärästä tai muistakaan asiaan varsinaisesti vaikuttavista leivontaohjeista.
-kymmenien kokeilujen jälkeen on vakioksi muodostunut:
-4 dl hiivaleipäjauhoja
-oikeaa hiivaa pala sekoitettuna juomalasiin 2 dl lämpimään veteen
-loraus ruokaöljyä
-pari teelusikkaa hienoa sokeria
-ripaus karkeaa merisuolaa
Ensin sekoitan taikinan puulastalla muovikulhossa kunnes siitä muodostuu hitaasti taikinapallo ja pudotan sen koneen teflonkulhoon.
-Annan koneen vaivata taikinan valmiiksi ja kun se pysähtyy ensin nostatusta ja sitten paistoa varten niin tipautan taikinapallon takaisin siihen omaan sekoituskulhooni ja poistan koneen paistokulhossa pohjalla olevan sekoittajan siiven patakintaalla.
-Sitten tiputan taikinapallon takaisin paistokulhoon ja kansi kiinni.
-Idea on se että jos jättää sen sekoitussiiven paiston ajaksi sinne leivän sisälle niin leivän pohjaosa on pelkkää murenta kun sekoitussiiven vetää sieltä pois.
Nyt jää vain pieni reikä.
Ongelmana on ollut myös että taikinan nousuvaiheessa täytyy vahtia ettei taikina pääse
nousemaan liikaa ja alkaa valua pohjalla sijaitseville punaisina hehkuville vastuksille paistokulhon reunan yli.
-Asiaan auttaa kun painelee muutaman reiän veitsenkärjellä sen liiaksi nousseen taikinan pintaan.
-Samoin tutkin jauhomäärää niin 4 dl on kriittinen massa tämän koneen omalle sekoitujärjestelmälle. Esim 3 dl jauhoja on liian pieni määrä, jota koneen sekoitussiveke ei tavoita kunnolla kulhon sivuilta vaivausvaiheessa.
ja olen sillä tehnyt erinäisiä hiivaleipiä satunnaisesti nyt vuosien saatossa ehkä 40 kpl.Suurin osa epäonnistuneita mutta nyt joitakin ihan kelvollisisia kun opiskelee asiaa.
-Käyttöönotto oli vaikeaa kun mukana ei tullut ohjetta jauhomäärästä tai muistakaan asiaan varsinaisesti vaikuttavista leivontaohjeista.
-kymmenien kokeilujen jälkeen on vakioksi muodostunut:
-4 dl hiivaleipäjauhoja
-oikeaa hiivaa pala sekoitettuna juomalasiin 2 dl lämpimään veteen
-loraus ruokaöljyä
-pari teelusikkaa hienoa sokeria
-ripaus karkeaa merisuolaa
Ensin sekoitan taikinan puulastalla muovikulhossa kunnes siitä muodostuu hitaasti taikinapallo ja pudotan sen koneen teflonkulhoon.
-Annan koneen vaivata taikinan valmiiksi ja kun se pysähtyy ensin nostatusta ja sitten paistoa varten niin tipautan taikinapallon takaisin siihen omaan sekoituskulhooni ja poistan koneen paistokulhossa pohjalla olevan sekoittajan siiven patakintaalla.
-Sitten tiputan taikinapallon takaisin paistokulhoon ja kansi kiinni.
-Idea on se että jos jättää sen sekoitussiiven paiston ajaksi sinne leivän sisälle niin leivän pohjaosa on pelkkää murenta kun sekoitussiiven vetää sieltä pois.
Nyt jää vain pieni reikä.
Ongelmana on ollut myös että taikinan nousuvaiheessa täytyy vahtia ettei taikina pääse
nousemaan liikaa ja alkaa valua pohjalla sijaitseville punaisina hehkuville vastuksille paistokulhon reunan yli.
-Asiaan auttaa kun painelee muutaman reiän veitsenkärjellä sen liiaksi nousseen taikinan pintaan.
-Samoin tutkin jauhomäärää niin 4 dl on kriittinen massa tämän koneen omalle sekoitujärjestelmälle. Esim 3 dl jauhoja on liian pieni määrä, jota koneen sekoitussiveke ei tavoita kunnolla kulhon sivuilta vaivausvaiheessa.
Vastaukset 8
Vanhimmat
muutakin tehtävää
Heps vaan mutta tuoretta leipää haluaa jokainen vaikka joka aamu.
Kun kauppamatka on pitkä syrjäkyliltä niin voi leipoa itse vaikkapa koneella, jos sähköä löytyy laitetta varten.
Muita elintarvikkeita voi ostaa etukäteen ja säilöä pitkäänkin mökillä mutta jos tuoretta leipää pitää lähteä autolla hakemaan kaupasta niin että edestakaisin vaikkapa 50 km niin kallistuisin itsesuoritetun leipomisen puolelle.
Jos on sähköt ja uuni, niin mukavat aamiaisleivät saa viimeistelemällä uunilla kaupasta ostetut esipaistetut patongit. Niitähän myydään parin kappaleen pitkään säilyvissä umpiopaketeissa. Ja edelleen, jos kerta on verkkosähköt, niin silloinhan pelaa pakastinkin, ja sämpylät tms. voi tuoda pakastettuina ja sulattaa ja rapeuttaa ne sitten uunissa.
Voihan tuo leipäkoneen käyttö toisaalta olla tosimiesten doo-it-yourself-juttu ja teolliset esivalmisteet liian helppoja. Mutta jos vaikeusasteita halutaan tai askeesia, niin miksei keppipullaa tai kivellä paistettavaa rieskaa?
Menin sen kanssa naimisiin kaksikymmentä vuotta sitten. Leipoo pullat, kakut ja leivät. Tekee paljon muutakin. Vie kaiken ajan ja rahat.
kaupan koneet.Ja muutenkin mökillä ei tarvitse olla kaikkea mitä kotona,jos näin on parempi pysyä kotona
Tietenkin on makuasia, mistä kukin pitää.
Minusta kuitenkin perinteinen sähkötön mökki on ylivertainen. Silloin sinne ei pesiydy leipäkoneita eikä muitakaan turhakkeita.
Homojen hommaa tuollainen leipominen.
Meilläkin on leipomakone mökillä. Mieheni leipoo mielellään ja kokeilee erilaisia omia reseptejä. On helppo ja nopsa juttu ja tuoreen vastaleivotun leivän tuoksu ei sekään ole hassumpaa.Koneenhan voi säätää siten, että leipä valmistuu sopivasti aamulla aamukahvin aikaan.
Koneella voi myös tehdä vaikkapa lihamureketta!
En suostuisi asumaan sähköttömässä mökissä montaakaan viikkoa, varsinkaan talvella.
Kaupunkiasunnossa emme tarvitse leipomakonetta, kun kauppa on samassa talossa.