Luulin vielä joskus, että vanhempani olisivat jo aikuisia, mutta nyt tajuankin olleeni väärässä.
Parisen kuukautta sitten täytettyäni 18 vuotta erosin netin kautta kirkosta. Jos kiinnostaa syy niin se on yksinkertaisesti se, etten usko jeesussatuihin. Vastenmielistä on myös se, että kirkko pyrkii omimaan arvoja(©) itselleen ja vielä kaiken lisäksi sellaisiakin arvoja, joilla ei ole koskaan edes ollut mitään tekemistä kristinuskon kanssa, kuten esimerkiksi suvaitsevaisuus.
No, asiaan. Erottuani maistraatista lähetettiin eroamisvahvistuskirje. Tietenkin minulta kysyttiin kotona, mikä kirje se on. Kerroin sitten eronneeni kirkosta, koska luulin heidän ymmärtävän.
Siitä lähtien minua on painostettu noin kerran, pari kertaa viikossa liittymään takaisin. En edes enää halua olla varsinkaan isän kanssa edes tekemisissä, koska aina saa vain olla varuillaan, milloin hän keksii taas kysyä: "Ootko jo liittynyt sinne kirkkoon takaisin?" tai muuta vastaavaa. En todellakaan ole liittymässä, vaikka kuinka paljon hokisivat. Se olisi luovuttamista, eikä minulle sitäpaitsi ole kertaakaan perusteltu, mitään syytä kuulua siihen.
Äsken sanottiin, että kaikki normaalit ihmiset kuuluvat kirkkoon. Haistakoot vain vitut. Vastasin, että siinä tapauksessa en ole normaali. Sanottiin myös, että tuntuu kuin en olisi enää ollenkaan kastettu. HÄH? Mitä sitten? Muutun doch niin helvetisti ihmisenä, kun päätä valellaan vedellä ja kyllähän minut lapsena PAKKOkastettiin sinne kirkkoon.
Mikä siinä voi olla niin vaikeaa ymmärtää, että en ole kiinnostunut taikauskolaitokseen kuulumisesta? Mikä siinä voi olla niin vaikeaa ymmärtää, että minulla ei ole mitään syytä kuulua taikauskolaitokseen, jos koko sen touhu on täysin mielenvastaista? Onneksi sentään alle 2 vuoden päästä pitäisi päästä opiskelemaan ja saa vaikka runkata 10cm neula virtsaputkessa, jos vain sattuisi huvittamaan (ei tosin huvita).
Parisen kuukautta sitten täytettyäni 18 vuotta erosin netin kautta kirkosta. Jos kiinnostaa syy niin se on yksinkertaisesti se, etten usko jeesussatuihin. Vastenmielistä on myös se, että kirkko pyrkii omimaan arvoja(©) itselleen ja vielä kaiken lisäksi sellaisiakin arvoja, joilla ei ole koskaan edes ollut mitään tekemistä kristinuskon kanssa, kuten esimerkiksi suvaitsevaisuus.
No, asiaan. Erottuani maistraatista lähetettiin eroamisvahvistuskirje. Tietenkin minulta kysyttiin kotona, mikä kirje se on. Kerroin sitten eronneeni kirkosta, koska luulin heidän ymmärtävän.
Siitä lähtien minua on painostettu noin kerran, pari kertaa viikossa liittymään takaisin. En edes enää halua olla varsinkaan isän kanssa edes tekemisissä, koska aina saa vain olla varuillaan, milloin hän keksii taas kysyä: "Ootko jo liittynyt sinne kirkkoon takaisin?" tai muuta vastaavaa. En todellakaan ole liittymässä, vaikka kuinka paljon hokisivat. Se olisi luovuttamista, eikä minulle sitäpaitsi ole kertaakaan perusteltu, mitään syytä kuulua siihen.
Äsken sanottiin, että kaikki normaalit ihmiset kuuluvat kirkkoon. Haistakoot vain vitut. Vastasin, että siinä tapauksessa en ole normaali. Sanottiin myös, että tuntuu kuin en olisi enää ollenkaan kastettu. HÄH? Mitä sitten? Muutun doch niin helvetisti ihmisenä, kun päätä valellaan vedellä ja kyllähän minut lapsena PAKKOkastettiin sinne kirkkoon.
Mikä siinä voi olla niin vaikeaa ymmärtää, että en ole kiinnostunut taikauskolaitokseen kuulumisesta? Mikä siinä voi olla niin vaikeaa ymmärtää, että minulla ei ole mitään syytä kuulua taikauskolaitokseen, jos koko sen touhu on täysin mielenvastaista? Onneksi sentään alle 2 vuoden päästä pitäisi päästä opiskelemaan ja saa vaikka runkata 10cm neula virtsaputkessa, jos vain sattuisi huvittamaan (ei tosin huvita).
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ei sinun tartte uskoo tai käydä jumalanpalveluksissa tai mitään jos vaikka olisit kirkossa. Sillä ei ole paljoo mitään merkitystä ootko kirkossa tai et.
Liity vaan takas sinne, nii eivätpähä enää rupee kyselemää mitää
"Sillä ei ole paljoo mitään merkitystä ootko kirkossa tai et."
Eli miksi siis kuuluisin? En todellakaan ala näkemään sitä vaivaa turhan takia.
Mutta, en minäkään mikään uskovainen ole vaikka kirkkoon kuulunkin. Mutta, sitten kun joskus kuolet joudut maksamaan hautauksesta enemmän.
No enpä mä kuolleena rahaa tarvitse..
Sitäpaitsi muuten joutuisi maksamaan palkastaan kirkollisveroa, vaikken ainoastaan sen takia eronnutkaan.
..en kyllä usko jumalaan, ainakaan toistaiseksi mutta kuulun kyllä kirkkoon, mm. syystä että olen pääsemässä kummiksi ja voi olla että kantani joskus muuttuu. Ymmärrän hyvin kyllä sinunkin kantasi ja uskon hyvin miten ahdistavaa voi olla kun vanhemmat painostaa tuollaisessa asiassa, äitini on hyvin uskovainen ja voin vaan kuvitella miten hän olisi kimpussani jos kertoisin eronneeni kirkosta.
suurin osa suomalaisistahan on luokiteltu passiiviseksi uskonharjoittajiksi, eli kirkossa ollaan mutta uskontoa ei harjoitetta aktiivisesti.
Miks eroisit jos kuulut valmiiks? siinähä sitä turhaa vaivaa on
Ikävää että sun vanhemmat on noin ahdasmielisiä. Isäni kävi rippikoulun, mutta erosi hyvin nuorena kirkosta. Äiti ei käynyt rippikoulua mutta pysyi jäsenenä kirkossa koska halusi että meidät (lapset) kastetaan.
Hän olisi eronnut kasteiden jälkeen mutta jäi vielä jäseneksi kun kuuli että lapset seuraavat äitiä (silloin ainakin seurasi... nykyään ei taida). Äiti halusi että saamme itse päättää isompina jäädäänkö kirkon jäseniksi vai ei jne.
Vanhin meidän perheen lapsista kävi rippikoulun ja on edelleen kirkon jäsen vaikkei kovin uskovainen käsittääkseni olekaan. Toinen lapsi ei käynyt rippikoulua ja erosi heti kun täytti 15. Itse en myöskään käynyt rippikoulua ja erosin pari kuukautta sen jälkeen kun täytin tuon 15v. ja pian sen jälkeen erosi myös äitini.
Äiti ymmärtääkseni jollain tasolla uskoo Jumalaan. Isäni ei kuulemma kaivannut mitään välikäsiä hänen ja "yläkerran" välillä.
Itse en hyväksy sitä kaikkea mitä uskonnon nimissä tehdään. Lisäksi jotenkin kammottaa ajatus massiivisesta ihmislaumasta joka on sitoutunut tiettyyn järjestöön, tekee tiettyjä asioita uskonjohtajien niin käskiessä. Suomessa ei nyt ihan niin orjallista meininki ole mutta esim. katolisissa maissa. Riittää kun paavi pari kertaa toteaa että ehkäisy on vastoin Jumalan tahtoa, ja johan leviää HIV:it sun muut... No joo. En siis ole niinkään uskovaisuutta vastaan vaan itse kirkkoa.
Pidä vaan oma pääs tässä jutussa. Se on sinun valinta eikä vanhemmillasi ole siihen mitään sanomista. Olet jo täysi-ikäinen. Älä kuitenkaan pilkkaa heitä siitä että kirkkoon kuuluminen on heille niin tärkeää. Anna niiden valittaa mitä haluavat, anna vaan mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Kyllä ne lopulta luovuttaa ku huomaavat että sanot aina vastaukseksi "En isä-rakas... En ole liittynyt kirkkoon. Ei äiti-rakas, en aio liittyä uudelleen kirkkoon. Olen ihan tyytyväinen näin..."
"Älä kuitenkaan pilkkaa heitä siitä että kirkkoon kuuluminen on heille niin tärkeää. Anna niiden valittaa mitä haluavat, anna vaan mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos."
Niin, kyllä he minun puolesta saavat pitää omat näkemyksensä ihan vapaasti ja tuollaista "taktiikkaa" olen noudattanutkin. En todellakaan kehtaisi suoraan sanoa, mitä ajattelen kirkosta tai yleensäkään uskosta, mutta meinaa vain välillä alkaa ottamaan päähän.
Voihan se asia olla niinkinpäin, ettei kuulu kirkkoon mutta on silti uskovainen. Meidän perhe on tosi uskovainen ja se on jo itsestäänselvyys, silti kukaan ei kuulu kirkkoon. Omasta mielestäni kirkolla ei ole paskan vertaa yhteyttä uskon kanssa. Omat vanhemmat erosivat kirkosta kun olin 12 vuotias. En aio käydä rippikoulua, enkä mitään sen suuntaista, vaikka vanhemmat olisivat niin halunneet. Kirkkojen toiminnan historia on muutenkin niin epäselvää. Ja jos meinaa olla liittyneenä kirkkoon aikuisenakin, niin kalliiksi tulee.
Älä ota paineita :D Vanhempasi varmaan kuvittelevat asian olevan hyvin hävettävää tai ehkä he kuvittelevat siitä koituvan haittaa tulevaisuudessa. Tuskimpa vain.
On meitä muitakin, jotka eivät kirkkoon kuulu, so fuckin what.