Haluaisin tsempata teitä! Meillä lapsettomuutta takana 10 vuotta, hoidot lopetettiin 5 vuotta sitten. Molemmissa osapuolissa vikaa. Meille sanottiin, ettemme voi ikinä saada omin voimin lasta. Nyt olen yllättäen luomusti raskaana (rv 12 ). Eli älkää uskoko mahdollisesti saamaanne lapsettomuustuomiota. Elämällä on tapana yllättää. :)
Oli muuten ilo mennä lapsettomusläkärin vastaanotolle varhaisraskauden ultraan. Ilme oli näkemisen arvoinen
Oli muuten ilo mennä lapsettomusläkärin vastaanotolle varhaisraskauden ultraan. Ilme oli näkemisen arvoinen
Vastaukset 5
Vanhimmat
Onneksi olkoon!!!!!!!! Hienoa kuulla onnistumisia.
Saanko kysyä mikä teissä oli vikana?
Miten luomuraskaus oli mahdollinen?
Olitko jo silloin 5 vuotta sitten kun lopetitte hoidot, heittänyt toiveet omasta lapsesta kokonaan, vai "yritittekö" vielä jotenkin luomuna? Vai ajattelitteko asiaa enää ollenkaan? Minkä ikäinen olet? Tuli paljon kysymyksiä :-) Mutta tahtoo tietää...
Kyllä vaan saa kysyä, eli:
Miehellä oli tuskin lainkaan liikkuvia siittiötä, ja hyvälaatuisia vielä sitäkin vähemmän. Olisikohan ollut peräti vain 0,2%. Minä en ovuloinut lainkaan. Kuukautiset tuli 3-4 krt vuodessa.
Kun lopetimme hoidot, niin päätimme elää tulevaisuutemme kahdestaan ja lakata haaveilemasta lapsesta. Totesimme, että elämä on liian lyhyt, elettäväksi "sitten kun meillä on lapsi" -ajattelulla. Ja olihan ne hoidot ja koko "tietoinen lapsettomuusaika" tosi rankkoja henkisesti. Jatkuvaa pettymystä...
Emme siis yrittäneet enää mitenkään tarkoituksellisesti "tehdä" lasta. Elimme kahden aikuisen elämää - onnellista sellaista. Ja aloimme nähdä ajan kanssa sen hyvät puolet. Matkustelimme paljon ja vietimme aikaa ystävien kanssa. Olemme molemmat n. 30-vuotiaita.
Itse asiassa, nyt onkin aika kova paikka vakuutella itselleen, miksi raskaus ja tuleva lapsi onkaan hyvä juttu :) Tai siis kun on jo kertaalleen tehnyt surutyön, ja alkanut nähdä kaksinolon hyvät puolet. Niin nyt pitää taas alkaa ajatella täysin päinvastoin. Toivottavasti ymmärrätte mitä tarkoitan...
odotettiin lasta 14 vuotta, ja nyt 5kk potkii tossa lattialla.
Elämällä on ihmisiä suuremmat valttikortit hiassa....
oho, sattuu ja tapahtuu..onnea teille paljon!! uskon että oli näkemisen arvoinen!