Olen tehnyt aiemmin pari avausta vl-liikkeen nykyopetukseen olennaisesti kuuluvista fundamentalistisista piirteistä. Ajattelin nyt tehdä kolmannen, koska vl-palstoilla surffaillessani törmäsin Hakomaja-foorumilla erittäin hyvin perusteltuun ja asiantuntevaan analyysiin tästä aiheesta.
Kirjoittaja on nimim. FirstMoment, jolta pyydän heti kärkeen anteeksi luvatonta lainaustani.
Lainaus on osa erästä aiheesta viime keväänä käytyä keskustelua. Olen poistanut tekstistä kohdat, joissa viitataan muihin keskustelijoihin ja merkannut poistetut kohdat --- -merkillä. Lainaan tekstin tänne siksi, että kirjoitus vastaa täysin myös omia käsityksiäni aiheesta. Miksi kirjoittaisin itse, kun joku toinen osaa sen tehdä paljon paljon paremmin. ;-)
Koko keskustelu löytyy täältä:
http://koti.mbnet.fi/vltietoa/keskustelu/post.
php?cat=10&fid=1&pid=38&page=1&r=1
>>>"Fundamentalismi vanhoillislestadiolaisuudessa
Voin hyvin ymmärtää itse vl-kasvatuksen läpikäyneenä sen, että --- vierastat fundamentalismin käsitettä, kun tarkastellaan sen erilaisia määrittelyjä. Olen samaa mieltä siitä, että monissa määritelmissä on sellaisia elementtejä, jotka eivät välittömästi tunnu soveltuvan kuvaamaan vanhoillislestadiolaisuutta. Käsite tuntuu varmasti vieraalta. Niin se itsestänikin tuntuisi, jos en olisi tätä kysymystä miettinyt pohjia myöten jo pian kolmekymmentä vuotta.
Väitän, että voin hyvin ymmärtää sinua --- erityisesti jos olet et ihan nuorinta polvea, vaan elänyt lapsuutesi vielä ennen hoitokokouksia, mahdollisesti jopa ennen pappishajaannustakin.
Nimittäin silloin oli vl-liikkeessä toisenlainen henki. Se henki ei ollut sotkeutunut kirjaimellisen Raamatun tulkinnan verkkoon. Jos itse olet sen varhaisemman kasvatuksen tuote, ymmärrämme molemmat miten vaikeaa on hyväksyä että omasta herätysliikkeestä tosiaan käytettäisiin sellaista ilmaisua.
Silloin kun me olimme lapsia ja nuoria, herätysliikkeen tulkinta ja Sanan julistus oli erilaisella, terveellä pohjalla. Itsekin sain kotoa sellaisen opin, että Raamattua ei ole tarkoitettu luettavaksi kirjaimellisesti. Raamattu on ensi sijassa hengellinen teos, ei tämän päivän yhteiskuntajärjestyksen yksi yhteen malliksi tarkoitettu.
Nyky-vanhoillislestadiolaisuuden undamentalismilla tarkoitan siis yksinkertaisesti Raamatun sananmukaista eli kirjaimellista tulkintaa.
Fundamentalismin käsitteellä tarkoitetaan Raamatun tulkinnasta puhuttaessa juuri tätä.
Wikipedian määritelmä on melko onnistunut kuvatessaan sitä fundamentalismin käsitettä jota itse olen ajanut takaa:
Lainaus:
Kirjaimellisen eli fundamentalistisen tulkinnan mukaan Raamatun kirjoitukset ovat erehtymättömiä. Fundamentalistit perustelevat erehtymättömyyden niin sanotulla sanainspiraatio-opilla, jolla
tarkoitetaan sitä, että kirjoittajat olisivat olleet jonkinlaisessa hurmostilassa ja näin teksti olisi puhtaasti Jumalan sanelemaa. Fundamentalistinen tulkinta vallitsi voimakkaana 1600-luvulla, ja sai kannatusta puhdasoppisuuden aatteen myötä.
fi.wikipedia.org/wiki/Raamatun_tulkinta
Tämä määrittely riittää kattamaan sen fundamentalismin, jota vanhoillislestadiolaisuus edustaa.
Kirjaimellisen Raamatun tulkinnan seuraamukset ulottuvat varsin laajalle. Fundamentalistisen käsityksen mukaanhan Raamattu on sanasta sanaan johdonmukainen ja ikuiseksi totuudeksi tarkoitettu ehjä kokonaisuus, josta löytyy ajaton ratkaisu kaikille käytännöllisille elämänalueille. Jokainen joka on vähänkään vakavammin perehtynyt Raamatun tieteelliseen tutkimukseen ja ihmiskunnan historiaan, tietää ettei Raamattu ole todellisuudessa em. käsityksen mukainen. Raamatun kertomukset ja niissä kuvatut tavat ovat tiukasti omaan aikaansa sidoksissa. Mutta sen ydinsanoma on ikuisesti merkittävä, koska evankeliumi ja ihmisten välinen vastuu toisistaan taas eivät ole tapoihin sidoksissa.
Vl-liike sitoo evankeliumin ja Jumalan suuruuden omaan pikkuruiseen ihmisen luomaan järkirakennelmaan ja omahyväiseen ihmisen ajattelutapaan. Se ihmisyys meissä on niin lähellä ja vl-liikkeessä se on hiipinyt pyhimpään saakka.
Veikkaan, että tästä ei olla laajasti vl-liikkeessä edes tietoisia, sillä fundamentalistinen tulkinta on hiipinyt herätysliikkeeseen pikkuhiljaa vuosikymmenien mittaan. Esimerkiksi 1900-luvun alkuvuosien saarnaajilla oli heidän kokouksistaan luettavanamme olevien dokumenttien perusteella varsin kirkas, dynaaminen ja kristillisyyden kovaan ytimeen keskittyvä Raamatun tulkinta, jossa ei ollut tietoakaan ahtaan kirjaimellisesta tulkinnasta. Heillä oli varaa myös nöyrästi tunnustaa oma pienuutensa ja Jumalan mittaamaton, yli ihmisen ajattelun mahdollisuuksien ulottuva toiminta maailmassa.
Yksi fundamentalismin piirre vl-liikkeessä on oman yhteisön korottaminen erehtymättömäksi ja "ainoaksi oikeaksi uskoksi" ja tämän kääntöpuoli, eli toisten ihmisten syrjiminen sekä "pahuuden" ja "synnin" projisoiminen ulkopuolella oleviin. Tämänkaltainen opetus on aina vaaran merkki, sillä se johtaa aina mielivaltaan, jäsenten kontrollointiin sekä vääriin tuomioihin. Tätä höperöintiä vl-liikkeessä perustellaan yhteydestään irrotetuilla Raamatun lauseilla, joilla ei todistusvoimaa tälle opetukselle todellisuudessa ole.
Tosin vl-liike ei suinkaan yksin ole tähän syntiin langennut. Oikeassa olemisen houkutukseen ovat langenneet monen monet uskonsuunnat ja poliittiset ryhmät. Tämä on yksi tyypillinen fundamentalismin merkki, ja jälleen tuttu erilaisista hurmahenkisistä liikkeistä kautta maailman, esimerkiksi maallisista diktatuureista, talebaneilta, Maon Kiinasta jne. Hengellisyyden kanssa ei tällaisella inhimillisellä "vain me" -vallankäytöllä ole mitään tekemistä.
Tällä en halua kiistää sen yksittäisen ihmisen onnea joka löytää armon juuri vl-liikkeessä. Muistelen Matti Lääkön viisasta lausetta
1980-luvun tv-ohjelmasta: "Me olemme löytäneet armon tässä uskossa. Muita emme käy arvioimaan." Kunpa tuollainen nöyrä viisaus leviäisi
laajemmallekin herätysliikkeessä. Valitettavasti käytännössä yhteisön opetus on kaikkea muuta.
Kuten sanottu, vuosikymmenien kuluessa SRK on alkanut lähentyä sananmukaista, kirjaimellista Raamatun tulkintaa, 1960-luvulta lähtien.
Yksi ensimmäisiä askelia tähän suuntaan oli vuoden 1963 televisiopäätös. Siinähän Raamattuun vedoten synnillistettiin yksi teknologia, eli äänen ja kuvan siirto. Ratkaisu on aivan samanhenkinen kuin talebanien kulttuuriin liittyneet kiellot Afganistanissa.
Fundamentalismiin liittyy aina ihmisten kontrollointi, ja vl-liikkeessä se liittyy erityisesti kulttuuriharrastusten kontrollointiin. Lähetystyö ja klassisen musiikin konsertissa käyminen tai muusikon ammatti on syntiä, mutta
sijoittajana saa ahnehtia toisten työllä rakennettua vaurautta itselleen mielin määrin.
Toinen fundamentalistinen, eli kirjaimelliseen Raamatun sanaan pitäytyvä ratkaisu on ollut naisten pappisvirkaan pääsyn torjuminen. Vaikka sukupuolten roolit ovat tietysti yhteiskunnallinen ja maallinen kysymys, ei hengellinen kysymys muussa kuin yleisen kristillisen oikeudenmukaisuuden vaatimuksen mielessä, vl-liike on jumittanut kantansa parin tuhannen vuoden takaiseen paimentolaisuuskulttuurin naisia ja tyttöjä sortavaan sukupuolijärjestelmään.
Vl-liikkeen saarnaajat ja papit perustelevat
kantaansa nimenomaan Raamatun kirjaimellisella tulkinnalla. Kanta on kristillisen ydinsanoman kanssa vakavassa ristiriidassa. Kuinka saattaa ryhmä joka ilmoittaa seuraavansa Jumalan sanaa, kannattaa epäoikeudenmukaisuutta ja syrjintää? Jumala on oikeudenmukaisuuden Jumala. Epätasa-arvo ja syrjintä ovat syntiä Raamatun mukaan.
Viime aikojen keskusteluissa on Mopin palstalla pätevästi osoitettu, että ehkäisykiellolle ei löydy Raamatusta perustelua. Sitäkin monet vl:t perustelevat, ontuvasti tosin, esimerkiksi Onanin tarinalla Vanhassa Testamentissa. Se kertomus ei tosiaan viittaa millään lailla ehkäisyn kieltämiseen. Vl-puhujat eivät ole ymmärtäneet kertomuksen kontekstia. Kyseessähän on sen ajan tapa pitää huolta leskestä ja toisaalta heimolle tärkeä asia, eli tapa varmistaa oman suvun miespuolisen jäsenen jälkeläisten saaminen sukuun. Sama tapa tunnetaan laajasti muuallakin lähi-idässä kuin Raamatussa.
Mutta nämä 2000-luvun vl-tulkitsijat käyttävät tätä kertomusta sekä itsetyydytyksen että ehkäisyn synnillistämiseen, aiheuttaen tarpeetonta kärsimystä ihmisille.
Raamatun kirjaimellinen tulkinta johtaa omituiseen epäloogisuuteen ja mahdottomuuksiin. Jostain syystä vl-tulkitsijat eivät ole kuitenkaan ainakaan vielä nostaneet muita Vanhan Testamentin hätkähdyttäviä kieltoja ja käskyjä uskovaisten autuuden ehdoksi. Vanhassa Testamentissa on runsaasti hiukset nostattavia Jumalan määräyksiä, jotka siellä itse Jumalan on asettanut kaikkia uskovaisia velvoittaviksi (esim. Moos.18-22). Tottakai tämä johtaisi mahdottomuuksiin. Mutta miksi sitten on valittu jotkut sattumanvaraiset dogmit joihin on hirttäydytty?
Itse kallistun sille kannalle, että nykyisin vl-liikkeen nuoressa polvessa on varsin vähän enää tervettä, syvällistä Raamatun tuntemusta.
Päivämiehen kirjoituksista on tullut hengellistä viihdettä, josta paistaa jo kauas pelkäksi liturgiaksi muodostunut oman yhteisön ontto ihastelu. Vähän samaan malliin kuin Erich Honeckerin johtaman DDR:n viimeisinä vuosina. Lehden pääkirjoitukset ovat jo kauan sitten lakanneet olemasta kristillisessä ja hengellisessä mielessä ravitsevia. Ne ovat vain kevyttä, puolivillaista ja hampaatonta "leipäpapin" tekstiä, ennakoitavaa asiaa vailla yhtään todellista raikasta ja rehellistä ajatusta. (Lue esim. uusimman lehden suomalaista kulttuuria koskeva kirjoitus. Lukiolaisen kotiaine pystyy parempaan.)
Joskus 1960-luvulla vl-liikkeen maallikkosiipi voitti valtataistelun. Teologinen asiantuntemus suljettiin ulos, ja herätysliikkeeseen tulivat valtaan henkilöt, joista vain harvoilla oli kompetenssia ylittää oman kouluttamattoman taustan
asettamat henkiset rajoitukset. Omasta ennakkoluuloisuudesta tehtiin hyve.
Puhujissa oli toki selvästi lahjakkuuksiakin, mutta oli myös onttoa demagogiaa ja harhautumista monenlaiseen mystiikkaan. Yhtenä esimerkkinä uuden teknologian demonisointi. Mielenkiintoista on, että vl-liikeeseen itse lukeutuva tutkija Mauri Kinnunen on julkaissut kirjoituksia, joissa hän on viitannut näihin samoihin kulttuuritaustasta aiheutuviin seikkoihin, joista nykyiset vl-liikettä leimaavat "perinnäissäännöt" ovat alun alkaen lähtöisin.
Mitä tulee monien fundamentalististen liikkeiden sairaaseen henkilönpalvontaan, sitä ei suoraan vl-liikkeessä ilmene avoimesti, kuten --- kuvasitkin. Herätysliikkeen johto on itse asiassa hämmästyttävän näkymätön. Tämän kääntöpuoli onkin se, että SRK:n vallankäyttö on näin muodoin myös erittäin läpinäkymätöntä. Todellisuudessa valta on tavattoman keskittynyttä. Yksittäisten työvaliokunnan ja SRK:n johtokunnan jäsenten valta kasvaa juuri siitä syystä, mihin --- viittasi: vaihtuvuutta ei ole. Luottamustehtäviin valitut eivät luovuta paikkaansa eikä vaihtoa ole.
Tällainen ei voi olla tervettä missään yhteisössä, sillä valta joka keskittyy samoille henkilöille vuosikymmeniksi, turmelee aina. Tästä ovat karmea esimerkki juuri hoitokokoukset. Niiden käynnistämisessä olivat muutamat SRK:n johtokunnan avainhekilöt keskeisiä.
Oma analyysini on päätynyt siihen, että koska vl-liikkeessä on tukahdutettu avoin keskustelu ja rehellinen mielipiteiden vaihto, ihmiset ovat jättäneet aktiivisuutensa vl-yhteisönsä suhteen
"silleen". He varovat tarkasti ottamasta mitään kantaa hengellisiin kysymyksiin omakohtaisesti.
Sinä --- olet harvoja, jotka todella tuntuvat välittävän. Ympärilläni on kymmenittäin vl-uskovaisia joita kiinnostaa rauhanyhdistyksellä lähinnä sen sosiaalinen toiminta. Raamatun ja
kristillisyyden syvistä salaisuuksista heillä ei ole omakohtaista näkemystä, ei myöskään Raamatun tuntemusta eikä erityistä kiinnostustakaan. En halua moittia heitä, mutta he ovat todellisuudessa suhtautumisessaan hyvin lähellä pinnallisiksi leimaamiaan ns. kirkkouskovaisia välinpitämättömässä asennoitumisessaan.
Olen miettinyt paljon sitä, mitä ihmisen sielulle todella tapahtuu, kun hän myöntyy omantuntonsa suhteen toisten määräyksiin, pohtimatta asioita omakohtaisesti. Kun hän luopuu omasta moraalisesta vastuustaan ja arvostaan, ja jättää sen yhteisölle.
Eikö ihmisessä kuole silloin jotain mikä on hänessä kaikkein kauneinta ja arvokkainta, juuri se minkä Jumalan ihmiseen loi luomisessa. Omatunto ja oman vastuun kantaminen ovat meissä sitä oikeaa, josta vain täytyy pitää kiinni, silloinkin kun ympäristössä vääryys saa valtaa. Rohkeus on vaativaa, koska yhteisön houkutus ja voima on suuri.
Sinua, --- ja --- ei voi välinpitämättömyydestä syyttää! Ehkä meillä on sittenkin vielä kipinä uskoa ja toivoa siihen, että ihmiset sittenkin haluavat enemmän oikeaa hengellisyyttä ja omaa vastuuta kuin vain hömppää."
Kirjoittaja on nimim. FirstMoment, jolta pyydän heti kärkeen anteeksi luvatonta lainaustani.
Lainaus on osa erästä aiheesta viime keväänä käytyä keskustelua. Olen poistanut tekstistä kohdat, joissa viitataan muihin keskustelijoihin ja merkannut poistetut kohdat --- -merkillä. Lainaan tekstin tänne siksi, että kirjoitus vastaa täysin myös omia käsityksiäni aiheesta. Miksi kirjoittaisin itse, kun joku toinen osaa sen tehdä paljon paljon paremmin. ;-)
Koko keskustelu löytyy täältä:
http://koti.mbnet.fi/vltietoa/keskustelu/post.
php?cat=10&fid=1&pid=38&page=1&r=1
>>>"Fundamentalismi vanhoillislestadiolaisuudessa
Voin hyvin ymmärtää itse vl-kasvatuksen läpikäyneenä sen, että --- vierastat fundamentalismin käsitettä, kun tarkastellaan sen erilaisia määrittelyjä. Olen samaa mieltä siitä, että monissa määritelmissä on sellaisia elementtejä, jotka eivät välittömästi tunnu soveltuvan kuvaamaan vanhoillislestadiolaisuutta. Käsite tuntuu varmasti vieraalta. Niin se itsestänikin tuntuisi, jos en olisi tätä kysymystä miettinyt pohjia myöten jo pian kolmekymmentä vuotta.
Väitän, että voin hyvin ymmärtää sinua --- erityisesti jos olet et ihan nuorinta polvea, vaan elänyt lapsuutesi vielä ennen hoitokokouksia, mahdollisesti jopa ennen pappishajaannustakin.
Nimittäin silloin oli vl-liikkeessä toisenlainen henki. Se henki ei ollut sotkeutunut kirjaimellisen Raamatun tulkinnan verkkoon. Jos itse olet sen varhaisemman kasvatuksen tuote, ymmärrämme molemmat miten vaikeaa on hyväksyä että omasta herätysliikkeestä tosiaan käytettäisiin sellaista ilmaisua.
Silloin kun me olimme lapsia ja nuoria, herätysliikkeen tulkinta ja Sanan julistus oli erilaisella, terveellä pohjalla. Itsekin sain kotoa sellaisen opin, että Raamattua ei ole tarkoitettu luettavaksi kirjaimellisesti. Raamattu on ensi sijassa hengellinen teos, ei tämän päivän yhteiskuntajärjestyksen yksi yhteen malliksi tarkoitettu.
Nyky-vanhoillislestadiolaisuuden undamentalismilla tarkoitan siis yksinkertaisesti Raamatun sananmukaista eli kirjaimellista tulkintaa.
Fundamentalismin käsitteellä tarkoitetaan Raamatun tulkinnasta puhuttaessa juuri tätä.
Wikipedian määritelmä on melko onnistunut kuvatessaan sitä fundamentalismin käsitettä jota itse olen ajanut takaa:
Lainaus:
Kirjaimellisen eli fundamentalistisen tulkinnan mukaan Raamatun kirjoitukset ovat erehtymättömiä. Fundamentalistit perustelevat erehtymättömyyden niin sanotulla sanainspiraatio-opilla, jolla
tarkoitetaan sitä, että kirjoittajat olisivat olleet jonkinlaisessa hurmostilassa ja näin teksti olisi puhtaasti Jumalan sanelemaa. Fundamentalistinen tulkinta vallitsi voimakkaana 1600-luvulla, ja sai kannatusta puhdasoppisuuden aatteen myötä.
fi.wikipedia.org/wiki/Raamatun_tulkinta
Tämä määrittely riittää kattamaan sen fundamentalismin, jota vanhoillislestadiolaisuus edustaa.
Kirjaimellisen Raamatun tulkinnan seuraamukset ulottuvat varsin laajalle. Fundamentalistisen käsityksen mukaanhan Raamattu on sanasta sanaan johdonmukainen ja ikuiseksi totuudeksi tarkoitettu ehjä kokonaisuus, josta löytyy ajaton ratkaisu kaikille käytännöllisille elämänalueille. Jokainen joka on vähänkään vakavammin perehtynyt Raamatun tieteelliseen tutkimukseen ja ihmiskunnan historiaan, tietää ettei Raamattu ole todellisuudessa em. käsityksen mukainen. Raamatun kertomukset ja niissä kuvatut tavat ovat tiukasti omaan aikaansa sidoksissa. Mutta sen ydinsanoma on ikuisesti merkittävä, koska evankeliumi ja ihmisten välinen vastuu toisistaan taas eivät ole tapoihin sidoksissa.
Vl-liike sitoo evankeliumin ja Jumalan suuruuden omaan pikkuruiseen ihmisen luomaan järkirakennelmaan ja omahyväiseen ihmisen ajattelutapaan. Se ihmisyys meissä on niin lähellä ja vl-liikkeessä se on hiipinyt pyhimpään saakka.
Veikkaan, että tästä ei olla laajasti vl-liikkeessä edes tietoisia, sillä fundamentalistinen tulkinta on hiipinyt herätysliikkeeseen pikkuhiljaa vuosikymmenien mittaan. Esimerkiksi 1900-luvun alkuvuosien saarnaajilla oli heidän kokouksistaan luettavanamme olevien dokumenttien perusteella varsin kirkas, dynaaminen ja kristillisyyden kovaan ytimeen keskittyvä Raamatun tulkinta, jossa ei ollut tietoakaan ahtaan kirjaimellisesta tulkinnasta. Heillä oli varaa myös nöyrästi tunnustaa oma pienuutensa ja Jumalan mittaamaton, yli ihmisen ajattelun mahdollisuuksien ulottuva toiminta maailmassa.
Yksi fundamentalismin piirre vl-liikkeessä on oman yhteisön korottaminen erehtymättömäksi ja "ainoaksi oikeaksi uskoksi" ja tämän kääntöpuoli, eli toisten ihmisten syrjiminen sekä "pahuuden" ja "synnin" projisoiminen ulkopuolella oleviin. Tämänkaltainen opetus on aina vaaran merkki, sillä se johtaa aina mielivaltaan, jäsenten kontrollointiin sekä vääriin tuomioihin. Tätä höperöintiä vl-liikkeessä perustellaan yhteydestään irrotetuilla Raamatun lauseilla, joilla ei todistusvoimaa tälle opetukselle todellisuudessa ole.
Tosin vl-liike ei suinkaan yksin ole tähän syntiin langennut. Oikeassa olemisen houkutukseen ovat langenneet monen monet uskonsuunnat ja poliittiset ryhmät. Tämä on yksi tyypillinen fundamentalismin merkki, ja jälleen tuttu erilaisista hurmahenkisistä liikkeistä kautta maailman, esimerkiksi maallisista diktatuureista, talebaneilta, Maon Kiinasta jne. Hengellisyyden kanssa ei tällaisella inhimillisellä "vain me" -vallankäytöllä ole mitään tekemistä.
Tällä en halua kiistää sen yksittäisen ihmisen onnea joka löytää armon juuri vl-liikkeessä. Muistelen Matti Lääkön viisasta lausetta
1980-luvun tv-ohjelmasta: "Me olemme löytäneet armon tässä uskossa. Muita emme käy arvioimaan." Kunpa tuollainen nöyrä viisaus leviäisi
laajemmallekin herätysliikkeessä. Valitettavasti käytännössä yhteisön opetus on kaikkea muuta.
Kuten sanottu, vuosikymmenien kuluessa SRK on alkanut lähentyä sananmukaista, kirjaimellista Raamatun tulkintaa, 1960-luvulta lähtien.
Yksi ensimmäisiä askelia tähän suuntaan oli vuoden 1963 televisiopäätös. Siinähän Raamattuun vedoten synnillistettiin yksi teknologia, eli äänen ja kuvan siirto. Ratkaisu on aivan samanhenkinen kuin talebanien kulttuuriin liittyneet kiellot Afganistanissa.
Fundamentalismiin liittyy aina ihmisten kontrollointi, ja vl-liikkeessä se liittyy erityisesti kulttuuriharrastusten kontrollointiin. Lähetystyö ja klassisen musiikin konsertissa käyminen tai muusikon ammatti on syntiä, mutta
sijoittajana saa ahnehtia toisten työllä rakennettua vaurautta itselleen mielin määrin.
Toinen fundamentalistinen, eli kirjaimelliseen Raamatun sanaan pitäytyvä ratkaisu on ollut naisten pappisvirkaan pääsyn torjuminen. Vaikka sukupuolten roolit ovat tietysti yhteiskunnallinen ja maallinen kysymys, ei hengellinen kysymys muussa kuin yleisen kristillisen oikeudenmukaisuuden vaatimuksen mielessä, vl-liike on jumittanut kantansa parin tuhannen vuoden takaiseen paimentolaisuuskulttuurin naisia ja tyttöjä sortavaan sukupuolijärjestelmään.
Vl-liikkeen saarnaajat ja papit perustelevat
kantaansa nimenomaan Raamatun kirjaimellisella tulkinnalla. Kanta on kristillisen ydinsanoman kanssa vakavassa ristiriidassa. Kuinka saattaa ryhmä joka ilmoittaa seuraavansa Jumalan sanaa, kannattaa epäoikeudenmukaisuutta ja syrjintää? Jumala on oikeudenmukaisuuden Jumala. Epätasa-arvo ja syrjintä ovat syntiä Raamatun mukaan.
Viime aikojen keskusteluissa on Mopin palstalla pätevästi osoitettu, että ehkäisykiellolle ei löydy Raamatusta perustelua. Sitäkin monet vl:t perustelevat, ontuvasti tosin, esimerkiksi Onanin tarinalla Vanhassa Testamentissa. Se kertomus ei tosiaan viittaa millään lailla ehkäisyn kieltämiseen. Vl-puhujat eivät ole ymmärtäneet kertomuksen kontekstia. Kyseessähän on sen ajan tapa pitää huolta leskestä ja toisaalta heimolle tärkeä asia, eli tapa varmistaa oman suvun miespuolisen jäsenen jälkeläisten saaminen sukuun. Sama tapa tunnetaan laajasti muuallakin lähi-idässä kuin Raamatussa.
Mutta nämä 2000-luvun vl-tulkitsijat käyttävät tätä kertomusta sekä itsetyydytyksen että ehkäisyn synnillistämiseen, aiheuttaen tarpeetonta kärsimystä ihmisille.
Raamatun kirjaimellinen tulkinta johtaa omituiseen epäloogisuuteen ja mahdottomuuksiin. Jostain syystä vl-tulkitsijat eivät ole kuitenkaan ainakaan vielä nostaneet muita Vanhan Testamentin hätkähdyttäviä kieltoja ja käskyjä uskovaisten autuuden ehdoksi. Vanhassa Testamentissa on runsaasti hiukset nostattavia Jumalan määräyksiä, jotka siellä itse Jumalan on asettanut kaikkia uskovaisia velvoittaviksi (esim. Moos.18-22). Tottakai tämä johtaisi mahdottomuuksiin. Mutta miksi sitten on valittu jotkut sattumanvaraiset dogmit joihin on hirttäydytty?
Itse kallistun sille kannalle, että nykyisin vl-liikkeen nuoressa polvessa on varsin vähän enää tervettä, syvällistä Raamatun tuntemusta.
Päivämiehen kirjoituksista on tullut hengellistä viihdettä, josta paistaa jo kauas pelkäksi liturgiaksi muodostunut oman yhteisön ontto ihastelu. Vähän samaan malliin kuin Erich Honeckerin johtaman DDR:n viimeisinä vuosina. Lehden pääkirjoitukset ovat jo kauan sitten lakanneet olemasta kristillisessä ja hengellisessä mielessä ravitsevia. Ne ovat vain kevyttä, puolivillaista ja hampaatonta "leipäpapin" tekstiä, ennakoitavaa asiaa vailla yhtään todellista raikasta ja rehellistä ajatusta. (Lue esim. uusimman lehden suomalaista kulttuuria koskeva kirjoitus. Lukiolaisen kotiaine pystyy parempaan.)
Joskus 1960-luvulla vl-liikkeen maallikkosiipi voitti valtataistelun. Teologinen asiantuntemus suljettiin ulos, ja herätysliikkeeseen tulivat valtaan henkilöt, joista vain harvoilla oli kompetenssia ylittää oman kouluttamattoman taustan
asettamat henkiset rajoitukset. Omasta ennakkoluuloisuudesta tehtiin hyve.
Puhujissa oli toki selvästi lahjakkuuksiakin, mutta oli myös onttoa demagogiaa ja harhautumista monenlaiseen mystiikkaan. Yhtenä esimerkkinä uuden teknologian demonisointi. Mielenkiintoista on, että vl-liikeeseen itse lukeutuva tutkija Mauri Kinnunen on julkaissut kirjoituksia, joissa hän on viitannut näihin samoihin kulttuuritaustasta aiheutuviin seikkoihin, joista nykyiset vl-liikettä leimaavat "perinnäissäännöt" ovat alun alkaen lähtöisin.
Mitä tulee monien fundamentalististen liikkeiden sairaaseen henkilönpalvontaan, sitä ei suoraan vl-liikkeessä ilmene avoimesti, kuten --- kuvasitkin. Herätysliikkeen johto on itse asiassa hämmästyttävän näkymätön. Tämän kääntöpuoli onkin se, että SRK:n vallankäyttö on näin muodoin myös erittäin läpinäkymätöntä. Todellisuudessa valta on tavattoman keskittynyttä. Yksittäisten työvaliokunnan ja SRK:n johtokunnan jäsenten valta kasvaa juuri siitä syystä, mihin --- viittasi: vaihtuvuutta ei ole. Luottamustehtäviin valitut eivät luovuta paikkaansa eikä vaihtoa ole.
Tällainen ei voi olla tervettä missään yhteisössä, sillä valta joka keskittyy samoille henkilöille vuosikymmeniksi, turmelee aina. Tästä ovat karmea esimerkki juuri hoitokokoukset. Niiden käynnistämisessä olivat muutamat SRK:n johtokunnan avainhekilöt keskeisiä.
Oma analyysini on päätynyt siihen, että koska vl-liikkeessä on tukahdutettu avoin keskustelu ja rehellinen mielipiteiden vaihto, ihmiset ovat jättäneet aktiivisuutensa vl-yhteisönsä suhteen
"silleen". He varovat tarkasti ottamasta mitään kantaa hengellisiin kysymyksiin omakohtaisesti.
Sinä --- olet harvoja, jotka todella tuntuvat välittävän. Ympärilläni on kymmenittäin vl-uskovaisia joita kiinnostaa rauhanyhdistyksellä lähinnä sen sosiaalinen toiminta. Raamatun ja
kristillisyyden syvistä salaisuuksista heillä ei ole omakohtaista näkemystä, ei myöskään Raamatun tuntemusta eikä erityistä kiinnostustakaan. En halua moittia heitä, mutta he ovat todellisuudessa suhtautumisessaan hyvin lähellä pinnallisiksi leimaamiaan ns. kirkkouskovaisia välinpitämättömässä asennoitumisessaan.
Olen miettinyt paljon sitä, mitä ihmisen sielulle todella tapahtuu, kun hän myöntyy omantuntonsa suhteen toisten määräyksiin, pohtimatta asioita omakohtaisesti. Kun hän luopuu omasta moraalisesta vastuustaan ja arvostaan, ja jättää sen yhteisölle.
Eikö ihmisessä kuole silloin jotain mikä on hänessä kaikkein kauneinta ja arvokkainta, juuri se minkä Jumalan ihmiseen loi luomisessa. Omatunto ja oman vastuun kantaminen ovat meissä sitä oikeaa, josta vain täytyy pitää kiinni, silloinkin kun ympäristössä vääryys saa valtaa. Rohkeus on vaativaa, koska yhteisön houkutus ja voima on suuri.
Sinua, --- ja --- ei voi välinpitämättömyydestä syyttää! Ehkä meillä on sittenkin vielä kipinä uskoa ja toivoa siihen, että ihmiset sittenkin haluavat enemmän oikeaa hengellisyyttä ja omaa vastuuta kuin vain hömppää."
Vastaukset 26
Vanhimmat
reppanaa, "hyvyytesi" katosi jo ennen kuin ehdin lukea ensimmäistä lausettakaan!
Joka itsensä ylentää se ...
kommentteja kirjoituksesta, en avaajasta. ;-)
Ei se mitään. Ehkä niitäkin vielä saamme lukea.
jokaisella pisteellä.. ja kirjoituksilla ole Se kirjoittaja. Tosin tykkään itekkin näistä omista aatoksista aika paljon ;-)
Joosua ei itseään ylentänyt, kertoi vaan tosisekikan lahkosta, nimeltää SRK.
Sitä lukiessa tuli mielkeen ne armon ja evankeliumin ajat ennen saatan siitrymistä lahkon johtoon, kun elimme laajentuvassa evankeliumin seurakunnassa, mutta nyt???? Synti ja saatana on saarnojen pää- aihe. Jokainen synnin tuntee, mutta Jeeus käski viedä evankeliumia, saatana syntiä.
tuntee synnin. Ei pidä paikkaansa.
se on sinun vika. Minä tunnen ja minulla on vapahtaja.
Fundiksen ongelma on se että jos kaikki pitää ottaa kirjaimellisesti. Sitten pitäisi kivittää huorintekijät raamatun mukaan ja homot ja mitä se mooseksen kirjassa sanotaankaan. Mutta fundikset ottaa sieltä, että nainen vaietkoon seurakunnassa, mutta unohtaa muun. Siinä se ongelma on, kun eka ne sanoo, että pitää kirjaimellisesti noudattaa, mutta sitten ne itse valikoi ja noudattaa vain jotain kirjaimellisesti ja loput sitten sanotaan, että tulkitaan vertauskuvallisesti.
järkeilet; pohdiskelulla ja järjellä ei kuitenkaan kirjat avaudu.
Vain uskon kautta.
miten ntuo edellinjen sinulle on avautunut, me kommentoimme sitten jos tarvitsee.
Älä vaan tokaise jotain vaan perustele mielipiteesi. Ilmeisesti et osaa yhtään mitään argumentoida edelliselle. Yritähän perustella. Jos lähdetään sille linjalle, että kaikki otetaan kirjaimellisesti, eihän silloin jotakin voi ottaa vertauskuvallisesti. Jos kaikki on yksi yhteen Jumalan sanaa, eihän ihminen voi silloin valikoida, mitkä ottaa kirjaimellisesti ja mitkä ei? Fundamentalistin ongelma nro 1.
Noin pitkä juttu olisi ansainnut huomattavasti tehokkaamman tiivistämisen - edes kirjoittamassasi kopiossa.
Saa sen käsityksen, ettet viitsi perehtyä kunnolla asioihin, kun vaadit tiivistämistä.
Joiskun on kirjoitettava enemmän, asioiden selkeyttämiseksi.
Pitkähän kirjoitus kieltämättä on, mutta on kokonaan täyttä asiaa. Kirjoituksen pituus kertoo myös siitä, missä mitassa uskonnollista fundamentalismia vl-liikkeessä esiintyy.
VL-oppi on kauttaaltaan muuttunut fundamentalistiseksi tuon kirjoituksen valossa.
Siitä löytyvät fundamentalismin merkit. Kiihkouskovaiseksikin sitä on sanottu, eikä ihan perusteettomasti. Kirjoitus oli varsin hyvin perusteltu ja asiallinen.
Lainaamasi kirjoitus oli pitkä, mutta todella mielenkiintoinen ja hyvin kirjoitettu! Juuri noin minäkin ajattelen.
Todellinen löytö tämä kirjoitus! Kirjoittajalla on laaja kokemus ja hän perustelee näkemyksensä hyvin.
Kiitos Joosua tästä vinkistä.
Tässä toimiva linkki siihen keskusteluun, josta lainaus on peräisin.
http://koti.mbnet.fi/vltietoa/keskustelu/post.php?cat=10&fid=1&pid=38&page=1&r=1
"väliä".... Perjaateellisellakaan tasolla minusta naipappeus ei ole kysymyken ydin. Vaan se että miten jos lähdetään siitä että pappisvirka on annettu mihille. OK pitäkäämme tätä fakatana. Niin tuo virka tuo mukanaan myös erityisen vastuun?
Kysymys ei ole niinkään siitä voiko nainen olla pappina vai eikö. Sillä loppujen lopukis on hyvin vähän merkitystä. Ainakin minä koen asian näin. Pyhän Hengen pappaus on kaikilla ihisillä sukupuoleen katsomatta. JOs tätä pappeutta alettaisiin rajaamaan johonkin sukupuoleen olisin pahentuntu enkä hyväksyisi sitä.
Mutta se että jos kirkolliset toimitukset toimitaa mies. Se ei ole minusta se perimmäinen kysymys.
Vaan se kuinka tuota "valtaa käytetään". Jos (ja kun) miesten "ylivalta" on johtanut tilanteeseen jossa naisen ihmisarvoa poletaan monellakin tavalla minusta ei ole väärin se että mihet ovat puhujia vaan se miten tuota "asemaa käytetetään väärin".
tämä jäi pois...
Onpa ihminen puhuja tai rivi-uskovainen niin aina pitäisi olla nöyryyttä ymmärtää se että kukaan ei ole toistaan parempi.
Nythän tämä asetelma pappi=mies=paremi ymärtävämi= ym ym
Eli mennään uskovaisten "pisteyttämiseen" sukupuolen iän aseman koulutuksen ym perusteella.
Ajatelisin ettei raamattu anna meille tähän lupaa. Vaan toteaa ettei Jumalan valtakunnassa ole arvojärjestystä vaan kaikkien sana pitäisi painaa yhtä paljon.
sellainen tyyppi, joka kävi joskus aikaisemmin (ehkä muutamia viikkoja sitten, en muista) kanssasi vähemmänkin asiallista vääntöä fundamentalismista avauksesi alla. Muistatko?
Tuota referoimaasi kirjoitusta vastaan minulla ei ole mitään, voin sen allekirjoittaa. Sitä EU:n jonkin elimen (sori kun en muista minkä) julkilausumaa vastaan sen sijaan minulla oli, ja pidin sitä fundamentalismina, koska siinä näkyi halu määrätä ylhäältäpäin omasta arvomaailmasta käsin toisten elämästä.
Tuossa kirjoituksessa ei pyritä määräilemään, siinä vain todetaan asioita. Ymmärrätkö eron?
Se oli Euroopan parlamentin päätöslauselma, jossa jäsenmaat sitoutuvat toimenpiteisiin fundamentalismin kitkemiseksi EU:n alueella.
Siinä fundamentalismia tarkasteltiin vain lähinnä sukupuolisen tasa-arvon kannalta ja siinä fundamentalismi tuomittiin. Muistaakseni pidit tätä fundamentalismin tuomitsemista fundamentalismina, jota en ymmärtänyt.
Tämänkin avauksen yhteydessä sivutaan myös sukupuoliseen tasa-arvoon kohdistuvaa uskonnollista fundamentalismia, mutta vain maltillisesti todeten sen olemassaolo vl-opetuksessa. Ehkä se ero on juuri tässä.
Eroa voi olla myös meidän omissa asenteissamme.
kielenkäyttöään (= ymmärrystään, oikeellisuuttaan, virheettömyyttään jne) suhteessa Jumalan sanaan ja tahtoon, kirjaa Raamattu sanoja, joita kirjoittaja ei sano omikseen: "Ja JUMALA SANOI: tulkoon valkeus, ja valkeus tuli. Ja JUMALA NÄKI valkeuden hyväksi. Niin JUMALA EROTTI VALKEUDEN PUMEYDESTÄ." (1Moos 1:3-4)
Käsitys, jonka mukaan Jumala EI PUHU (tai kirjoita)ihmisen kautta omia sanojaan, vaan peitetysti ja hämärästi yhtä jos toista(siten kuin hänen toivotaan puhuvan) on inhimillinen, mutta JUMALAN SANAN TOTUUDEN KIELTÄVÄ tulkinta Raamatusta.
Paavali kirjoittaa edellisestä aiheesta mm näin: "Jos nyt meidän evankeliumimme on peitetty, niin se on niille peitetty, jotka kadotetaan. Joissa tämän maailman jumala on uskottomain taidot soaissut, ettei evankeliumin paiste heille pitäisi Kristuksen kirkkaudesta valistaman, joka on Jumalan kuva. Sillä EMME ITSE MEISTÄMMME SAARNAA, VAAN KRISTUKSESTA JEESUKSESTA, ETTÄ HÄN ON HERRA; mutta me olemme TEIDÄN PALVELIJANNE JEESUKSEN TÄHDEN." (2Kor 4: 3-5)
asenteissamme siten, että en hyväksynyt tuota ylhäältäpäin mestaroimista. En tiedä ollenkaan, mitä noitten fundamentalistisiksi sanottujen suuntausten naiset ajattelevat itse asemastaan ja elämästään. Ajattelen tätä naisten itsensä kannalta, koska olen itse nainen. Tuli tunne, että jotkut haluaisivat sanella heille, miten heidän tulisi nähdä elämänsä. Onko silloin paljon eroa siinä, onko se sanelija oman uskonryhmän johtaja vai joku ulkopuolinen?
Luin jokin aika sitten Tanskassa asuvasta nuoresta musliminaisesta, joka on politiikassa menestynyt ja aikoo pyrkiä parlamenttiin. Hän sanoi, että jos tulee valituksi, aikoo käyttää parlamentin istunnoissa muslimihuivia, mitä tanskalaiset eivät oikein tahdo sulattaa. Minusta hän oli asenteessaan ilahduttavan omanarvontuntoinen.
omanarvontunteen varaan, on täten laadittu rakennelma varmasti aivan omintakeinen. Perustus, joka on hiekalle rakennettu.
uskosta liene kysymys, vaan kulttuurista, en tiedä