Ovathan nämä tosi pateettisia, mutta päätin kuitenkin siivota ne pöytälaatikosta:
SE OIKEA
Toivoin, että joskus löydän
paikan, josta orpo sydän
kulkee kauniin tien rakkauteen.
Olin valmis matkaan uuteen.
Ennen luulin, että niin kauniin
on kohtalo tarkoittanut vain uniin.
Vaikka etsintäni oli vaikea,
nyt minulla on se oikea.
Vaikka olisin kuollut,
hänen ääneensä heräisin!
Vaikka tähdissä olisin ollut,
silti hänen vierelleen jäisin!
RUNOILIJA
Tänä yönä en voi nukkua.
Ei levähdystä hetkeksikään.
Murheisiin, huoliin olen hukkua.
Nyt minua ei auta mikään.
Ei enää minulle riitä
tavallinen elämä maailmallinen,
vaan alkoi näystä siitä
matka läpi taivaan sinen.
Ylös, ylös, eteenpäin!
Maailma on vain harhaa,
kun kiidän taas näin
kohti runon tähtitarhaa!
MERELLÄ
Astuimme rakkaani kanssa laivaan,
sillä tahdoimme nähdä taivaan
katsellen sitä aavalla merellä
toinen toisemme vierellä.
Kasvoillani tunnen kylmän tuulen.
Lintujen äänet kaukaa kuulen.
Katson kuinka aallokko keulaan iskee
ja kuinka aurinko mailleen laskee.
Vaikka viileys iskee lävitseni,
onnelliseksi tunnen itseni
katsellessamme taivaan suurta gaalaa,
kun ilta-aurinko pilvet maalaa.
SE OIKEA
Toivoin, että joskus löydän
paikan, josta orpo sydän
kulkee kauniin tien rakkauteen.
Olin valmis matkaan uuteen.
Ennen luulin, että niin kauniin
on kohtalo tarkoittanut vain uniin.
Vaikka etsintäni oli vaikea,
nyt minulla on se oikea.
Vaikka olisin kuollut,
hänen ääneensä heräisin!
Vaikka tähdissä olisin ollut,
silti hänen vierelleen jäisin!
RUNOILIJA
Tänä yönä en voi nukkua.
Ei levähdystä hetkeksikään.
Murheisiin, huoliin olen hukkua.
Nyt minua ei auta mikään.
Ei enää minulle riitä
tavallinen elämä maailmallinen,
vaan alkoi näystä siitä
matka läpi taivaan sinen.
Ylös, ylös, eteenpäin!
Maailma on vain harhaa,
kun kiidän taas näin
kohti runon tähtitarhaa!
MERELLÄ
Astuimme rakkaani kanssa laivaan,
sillä tahdoimme nähdä taivaan
katsellen sitä aavalla merellä
toinen toisemme vierellä.
Kasvoillani tunnen kylmän tuulen.
Lintujen äänet kaukaa kuulen.
Katson kuinka aallokko keulaan iskee
ja kuinka aurinko mailleen laskee.
Vaikka viileys iskee lävitseni,
onnelliseksi tunnen itseni
katsellessamme taivaan suurta gaalaa,
kun ilta-aurinko pilvet maalaa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.