Mulla oli vuoden ajan pahoja paniikkihäiriökohtauksia, joista pääsin lääkityksellä pikkuhiljaa eroon. Kohtaukset on täysi vastakohta epileptisille poissaolo-kohtauksilleni. Paniikkikohtaus jo sanana kertoo paljon kohtauksesta. Syntyy paniikki, hikoaa, päässä heittää, pelottaa, itkettää, ei tiedä mihin menisi, ja tärisyttää. Epilepsiakohtauksen tullessa jalat lähtee alta, on unelias olo, joka raaja ja nivel menee laiskaksi eikä edes suuta jaksa pitää kiinni. Itse kohtauksen aika olo on hyvin rento, vaikka tunne ennen kohtausta ja kohtauksen jälkeen on aika hermostunut (ei kuitenkaan lähelläkään paniikkikohtausta)
0Äänestä
väärinkäsitys
Mulla diagnosoitiin paniikkihäiriö ja kävikin ilmi että kyseessä oli epilepsia. Kyllä poissaolokohtaukset itselläni kovastikin muistuttavat kuvailua paniikkikohtauksesta!
0Äänestä
Hugo.
Tai ainakin henkisiä voimattomuuden tunteita, kun ei hallitse kroppaa. Kuka olisi täysin rauhallinen tietäessään, että saa kohtauksen? Siis auran aikana... tosin tietoni paniikkikohtauksesta on kovin vajaat. Käsittääkseni paljon yhteistä ja ainakin yksi tuttuni sai paniikkikohtauksia läpi elämän ja nyt tuli sitten epilepsia.
0Äänestä
Marsu
Olen miettinyt samaa. Viime aikoina tullut outoja oloja ihmisvilinässä sekä kovista äänistä. Soitin neurolle, mutta en saanut aikaistettua käyntiä. Neurolla ollaan sitä mieltä, että oudot olot johtuu valvottavasta vauvasta, vaikka vauva antaa minun nukkua riittävästi. Lääkkeenä menee keppra 1500mg aamuin illoin.
0Äänestä
viima78
minäkin haluaisin tietää!
0Äänestä
sauvatar
hikoilin ja tahdoin heti ulos kaupoista ym. paikoista. Asia varmistui, kun otin mukaani paperipussin ja puhaltelin aikani siihen ja se auttoi. Sain siihen lääkkeet jotka auttoivat hyvin pian ja näin pääsin Paniikkioireistani eroon.
Näitä on vaikea eroittaa toisistaan eikä Neurologinikaan eroittanut, joten oma kokemus oli ratkaiseva. Kirjoittakaa ylös tuntemuksianne ja kertokaa Neurolle ne.
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mulla oli vuoden ajan pahoja paniikkihäiriökohtauksia, joista pääsin lääkityksellä pikkuhiljaa eroon. Kohtaukset on täysi vastakohta epileptisille poissaolo-kohtauksilleni.
Paniikkikohtaus jo sanana kertoo paljon kohtauksesta. Syntyy paniikki, hikoaa, päässä heittää, pelottaa, itkettää, ei tiedä mihin menisi, ja tärisyttää.
Epilepsiakohtauksen tullessa jalat lähtee alta, on unelias olo, joka raaja ja nivel menee laiskaksi eikä edes suuta jaksa pitää kiinni. Itse kohtauksen aika olo on hyvin rento, vaikka tunne ennen kohtausta ja kohtauksen jälkeen on aika hermostunut (ei kuitenkaan lähelläkään paniikkikohtausta)
Mulla diagnosoitiin paniikkihäiriö ja kävikin ilmi että kyseessä oli epilepsia. Kyllä poissaolokohtaukset itselläni kovastikin muistuttavat kuvailua paniikkikohtauksesta!
Tai ainakin henkisiä voimattomuuden tunteita, kun ei hallitse kroppaa. Kuka olisi täysin rauhallinen tietäessään, että saa kohtauksen? Siis auran aikana... tosin tietoni paniikkikohtauksesta on kovin vajaat. Käsittääkseni paljon yhteistä ja ainakin yksi tuttuni sai paniikkikohtauksia läpi elämän ja nyt tuli sitten epilepsia.
Olen miettinyt samaa. Viime aikoina tullut outoja oloja ihmisvilinässä sekä kovista äänistä. Soitin neurolle, mutta en saanut aikaistettua käyntiä. Neurolla ollaan sitä mieltä, että oudot olot johtuu valvottavasta vauvasta, vaikka vauva antaa minun nukkua riittävästi. Lääkkeenä menee keppra 1500mg aamuin illoin.
minäkin haluaisin tietää!
hikoilin ja tahdoin heti ulos kaupoista ym.
paikoista. Asia varmistui, kun otin mukaani paperipussin ja puhaltelin aikani siihen ja
se auttoi. Sain siihen lääkkeet jotka
auttoivat hyvin pian ja näin pääsin Paniikkioireistani eroon.
Näitä on vaikea eroittaa toisistaan eikä Neurologinikaan eroittanut, joten oma
kokemus oli ratkaiseva.
Kirjoittakaa ylös tuntemuksianne ja
kertokaa Neurolle ne.