Aloitanpa tässä nyt uuden keskustelun,kun minua on siihen monet kerrat kehoitettu.
Ja aihe on aika ajankohtainen,nyt taas kun lomat ovat ohitse.
koulut alkavat samaten työt.
Nyt kysyn kuinka moni on joutunut joko koulukiusatuksi tai sitten työpaikalla .
ja miten näihin asioihin pitäisi suhtautua.
kertokaa mielipiteitänne.
onko tämä niin vaikea asia,ettei sille voida tehdä mitään.
on niin kaiken näköistä kiusaamista,jopa vanhoja ihmisiä kiusataan.
Ja aihe on aika ajankohtainen,nyt taas kun lomat ovat ohitse.
koulut alkavat samaten työt.
Nyt kysyn kuinka moni on joutunut joko koulukiusatuksi tai sitten työpaikalla .
ja miten näihin asioihin pitäisi suhtautua.
kertokaa mielipiteitänne.
onko tämä niin vaikea asia,ettei sille voida tehdä mitään.
on niin kaiken näköistä kiusaamista,jopa vanhoja ihmisiä kiusataan.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kiusatuin olen ollut monissa elämäni tilanteessa, siksi varmaan osaan myös nauttia kun saan kiusata
edes täällä netissä tarvitsematta pelätä, että saan "isoilta pojilta" turpiini !
Olin ehkä arkuuteni ja pienuutenikin takia, lievästi koulukiusattu. Kun pituutta ja voimaa tuli iän myötä lisää, kiusaaminen loppui. Erinomainen koulumenestys, leikittelevän helposti, toi arvonantoa. Kyllä kovia nyrkkejäkin käytin myöhemmin järjestyksen ylläpitoon.
Mitään kiusaajaan viittaavaa en ole itsessäni huomannut. Olen tunnettu erittäin hyväntahtoisena, "ylikilttinä" ihmisenä, joka ajattelen aina vähäosaisten ja heikkojen asiaa.
Jonkinlaisena sanaseppona, niinkuin varsinkin tässä aikuisiällä olen huomannut, olen ruvennut taittamaan peistä, lyömään "sanansäilällä", ikäänkin kilpaillen. En aivan kaikkein huonoin tölvijä taida ollakaan. Hah, hah, hihhih..
Onko kenelläkään mitään mielipiteitä millä tämä saataisiin loppumaan.
väkivalta tuo vain uutta väkivaltaa.
lapset ovat julmia toisiaan kohtaan,jonka he ottavat silmätikukseen ja huomaavat,että tuo on nyt heikompi.vanhemmat eikö he välitä lapsistaan mitä he tekevät,vai eikö heillä ole aikaa lapsilleen,ja tämä jatkuu sitten aikuis iässä,olen kuunnellut ja keskustellut eräiden työssä käyvien kanssa,ja kylläon kiusaamisia työikäistenkin keskuudessa,onko ihmiset niin kateellisia toisilleen vai mistä tämä johtuu,sitähän sanotaan ,,mitä isot edellä sitä pienet perässä.
Ruotsin TV:n tekemän ohjelman koulukiusaamisesta Yläkalixin kunnassa.
Koulun johto eikä vanhemmat välittäneet asiasta mitään, lehdetkin olivat jo kirjoitelleet ja ihmetelleet mistä moinen välinpitämättömyys.
Asiaa enemmän pengottua huomattiin että samaa kiusaamista ja ylivaltaa käytettiin itse kunnan johdossa, koulun johdossa jne. Pienessä kunnassa moni on sukua keskenään, lojaaliteetit laittomassakin menettelyssä ovat "omien" puolella.
Kukaan ei ollut puolustamassa heikompia.
Sairaasta yhteiskunnasta kasvaa uusia sairaita yksilöitä. Lapset oppivat matkimalla.
Paras lääke suuriin jyriin on tehdä massiivista vastarintaa. Sen verran rohkeutta toivoisi kaikista löytyvän.
tosiaan sellaisessa onnellisessa asemassa että täytyy sanoa etten ole joutunut kiusauksen kohteeksi oikeastaan koskaan. Lapsena koulumatkani kuljin kahden pojan ja yhden tytön seurassa. Pojat kiusasivat tuota tyttökaveriani niin että hän itkeskeli useinkin, mutta minä purien ja sykjeskellen pystyin pitämään puoleni eikä pojat uskaltaneet käydä minuun käsiksi. Vanhempanakin olen pitänyt puoleni ja olen jo päässyt melko iäkkääksi.Joudun kulkemaan joen yli johtavan kapean sillan yli, jossa nuorisoporukka joskus kaljottelee joskus muuten vain aikaansa kuluttaa. Moni on kysynyt, kuinka uskallan siitä kulkea iltapimeälläkin. Kukaan ei kuitenkaan ole minulle pahaa sanaa sanonut. Kerrankin kun heillä oli koko kori kaljaa kysyin; riittääkö minullekin yksi pullo, niin olivat heti tarjoamassa. Minun mielipiteeni on noista kiusaamisista sellainen että nykyajan lapset eivät osa pitää tarpeeksi puoliaan. Sitten tulee mieleen toisenkinlainen ajatus vähän eri asiaa koskien. Nykyisinhän eivät isät ja äidit saa koskeakaan lastaan komentaessaan, lapsillahan on oikeus mennä tekemään rikos ilmoitus. Mutta kuinka onkaan sitten jos lapsi vaikka nyrkillään pamauttaa vanhempaansa komentamisen seurauksena, voikohan tuo isä tai äiti menetellä samoin.
kyllä tämä on tosiaankin,sellaista hommaa nykyään,minun mielestäni ei ruumiillista kuritusta kyllä pitäisi käyttää sillä se kasvattaa vain väkivaltaa.mutta kyllä lapsi oppii muutenkin kun häntä neuvoo ja opastaa,mikä on oikein ja mikä väärin.ihmettelen kun tätä kiusaamista jatkuu yhä vanhanakin.ei se ole yksin nuoriso minulle ei ole nuret sanoneet pahaa sanaa ja olen omille lapsilleni opettanut vanhempien kunnioitusta ja kyllä se on perille mennyt,vanhusten ja lähihoitajia on tullut.hyvää jatkoa vain sinulle meeri ii,kirjoittamisiin.
sinun mielestäsi tosiaankin lapset oppineet vanhempiensa neuvoista ja alkanet käyttäytymään siivosti? Mistähän päin Suomea olet, minä olen pienestä pitäjästä ja olen ikäväkseni kuullut että täälläkin käytetään mahdottomast huumeita akoholista puhumattakaa, mikään ei pysy ehjänä, kaikki täytyy hajoittaa, jopa käyttämäni polkupyörä telineet julkisten paikojen lähistöillä on väännelty käyttökelvottomiksi, huolto-asemien tankit on rikottu niin että on pakko ollut lopettaa koko toiminta. Uimarannalla oleva sauna rakennus on hajoitettu, tehdas varastoista on varasteltu mitä vaan on rikottujen ikkunoiden avulla irti saatu. Autoista jopa pihapiirissä katoaa radiot sun muut sinne jätetyt tavarat. Sellaista täällä päin, eikö teillä? Uskon että kaikki nuo huonot asiat ovat johtuneet suurimmaksi huumeiden käytöstä, ja näin ollen eivät vanhempien neuvoja ole otettu vakavasti, ovat menneet toiseta korvasta sisään(jos ovat menneet) ja toisesta ulos. Tämä on vain minun mielipiteeni.
Vahempien on vastuu siitä miten lapset pienenä kasvatetaan,jos heille ei ole aikaa,niin sitten ei todellakaan välitetä mitä heistä tulee,työnnetään vain raha käteen ja sanotaan mee nyt ulos haluan olla rauhassa tai minulla on kiireellistä menoa,en nyt jouda kuuntelemaan sinua,voi kun tälläistä tapahtuu niin paljon,sitten nuorisoa syytetään,kysykää mieluimmin ketä tälläisestä nuorisosta pitäisi syyttää kun syntipukkia haetaan,pitääkö osoittaa aina sormella nuorta että tuo yuossa on se suurin syyllinen.en sano että yksin kasvattajissa on vika,mutta seura tekee kaltaisekseen jos ei tiedetä missä lapsi kulkee,kun nuori alkaa huumeita käyttää hän käyttää niitä pahaan oloonsa,silloin ei todellakaan hänellä ole saiat hyvin.sitten tulee se pätemisen tarve,tehdään sitten pahaa kun minua siitäkin kumminkin syytetään,tämä on heidän ajattelu tapansa sitten.minä tässä muutama vuosi sitten aloin neuvomaan lastenlapsiani tälläisessä hyvän ja pahan välisessä asiassa,toinen tytöistä sanoi toiselle,miksi mummi sekaantuu meidän asiohin,niin tämä toinen vastasi,että etkö sinä ymmärrä että hän välittää meistä,jos ei hän välittäisi niin ei hän neuvoisikaan,sillä on oikeus sekaantua,kun kerran välittää.että tälläistä keskustelua he olivat käyneet,sain tietää tästä sitten aikojen päästä,kun nämä olivat jo aikuisiässä,kyllä isovanhempia kehoitetaankin olemaan lastenlastensa kanssa mahdollisimman paljon,minulla ei itselläni sellaisia ollut,mutta minulla oli naapurin mummo.
olen kanssani. Minä, sekä kolme lasta että kuusi lastenlasta omistavana voinen sanoa miten heidän kanssaan olisi toimittava, mutta nykyinen mielipiteeni on, etteivät lapset, sen paremmin heidänkään lapsensa, halua vanhempien sekaantuvan tekemisiinsä. Olenkin vetäytynyt aika paljon neuvoineni syrjään. Minulla on ihanat lapset, luotankin siihen että he osaavat omansa hoitaa ja opettaa. Pakostakin jouduin töihin mennessäni jättämään lapseni liiankin paljon omiin oloihinsa, koska siihen aikaan ei meidän kunnassa ollut minkäälaista päiväkotia, mutta uskon että heidän luonteensa on kasvattanut heidät aivan erinomaisiksi, näin äidin mielestä ainakin.
Tuossa huumeiden ja alkoholin aloittamisessa olen kyllä kanssasi erimieltä, mutta se jääköön tässä paremmin selvittämättä. Seura kyllä tekee kaltaisekseen, se on selvää. Muistan jonkun tuontapaisen sanonnan; Sano minulle , kenen kanssa seurustelet, niin minä sanon sinulle, minkälainen olet.
Ei ole ongelma lapsia mutta on ongelma vanhempia,mutta tätä sanontaa ei saa yleistää.
Jos asia vaatii kyllä isovanhempien on neuvottava ,mitä ne ovat sellaiset isovanhemmat jotka tumput suorina seisoo ja ihmettelee mikä tuota lasta vaivaa kun tekee pahojaan,he tekevät että tulisivat huomatuksi,eikö siihen jo olisi puututtava jos ei he omille vanhemmille uskalla tai kehtaa kertoa.ei pidä vetäytyä syrjään,mitä siitä sitten tulee,luullaan että ei isovanhempia olekkaan,vaikka olisi miten hyvät lapset ja lastenlapset niin ainakin he rakkautta tarvitsevat. mutta moni nuori eksyy rikoksen poluille,kun kotona ei olla välitetty.
oikeassa, katsomme vain luultavast aivan eri suunnilta asiaa. Olen luonteeltani muutenkin hieman syrjään vetäytyjä ja kun huomaan etten johonkin asiaan ole kelvollinen, niin varmasti luovutan vapaaehtoisesti. Isovanhempien ja lasten lastenvälillä on myös muitakin vaikuttajia. Rakkauteni kaikki lapseni ja heidän lapsensa saavat, siitä ei ole epäilystäkään, millä tavoin sen pystyn ilmentämään, se onkin jo ???????
Minun mielestäni se ainakaan ei ole rakkautta jos tavaraa tuputetaan niin paljon ettei tiedä miten niitten kanssa toimia.
Ei lasten rakkautta osteta,lahjoittamalla tavaroita,meikäläisen pieni eläke ei riittäisi niihin millään.
Kyllä sinä olet varmasti yhtä kelvollinen kuin joku muukin,älä väheksy itseäsi,lasten lapsillesi antama rakkaus sen todistaa.Sen rakkautesi pystyt ilmentämään heille omalla olemisellasi,ja jos jotain kysyvät selitä asia heille,mutta kuuntele ennen kaikkea heitä silloin kun he jotain kertovat,mutta tiedät varmaan sen että mitään tuputtamista he eivät hyväksy.Lastenlasten välillä on hyvin paljon muita tekijöitä,tiedän sen ja olen sen saanut kokea hyvinkin katkerasti,mutta kaikki on kääntynyt parhain päin.siksi olenkin innokas tälläisestä asiasta keskustelemaan,minulta itseltäni puuttui niin paljon,kun en saanut pitää omia isovanhempiani,se kiellettiin minulta ja he asuivat niin paljon kaukana.Mutta sitten minulla oli naapurin mummo,hän tuli evakkoon sodan aikoihin,siihen meidän naapuriin,ja kyllä hän oli ihana,hän kun puhui karjalan murteella vielä,muistan aina sen kun hän sanoi,jätin kaiken kauniiseen karjalaan,mutta sainpa täällä tytön omaksein.