Jotulin tehokkuus?

Mikä on puhdaspolttotekniikka?

Jotulissa ja Handölissa on molemmissa 9kW mutta kerroit ettua Handöl on tehokkaampi? Johtuuko tämä kenties muista tekijöistä kuten rakennuksen eristämisistä?

Itse on ajatellut Jotulia, koska sillä on legendaarinen maine tunturitupien lämmittäjänä.

Miksi hankit kaksi eri Handöliä?

takkamuurari kirjoitti:

Mikä on puhdaspolttotekniikka?

Puhdas polttotekniikka perustuu siihen, että takan tulipesä on muotoiltu siten, että palotilan lämpötila nousee hyvin korkeaksi lyhyen ajanjakson sisällä. Ihanteellinen lämpötila puhdaspoltolla on 800 - 900 astetta.

Korkea lämpötila saavutetaan seuraavin keinoin: happea johdetaan tulipesään eri kanavien kautta. Ilmakanavat erotetaan tulipesän tilasta ohutrakenteisilla materiaaleilla (teräksellä, vermikuliitilla, valuraudalla tai tulenkestävillä tiileillä). Tämän johdosta ilman lämpötila nousee yli 200 asteeseen ennen kuin se pääsee osallistumaan palotapahtumaan.

Ilma laajenee (aivan kuin muut materiaalit) lämmetessä ja seuraus on, että palon kaasut sekoittuvat tehokkaammin tulipesässä. Käytännössä puhdaspalo havaitaan siten, että tulipesän suuluukkujen lasit pysyvät puhtaana (jos esimerkiksi lasi likaantuu ja tummuu palon aikana se on merkki siitä, että lämpötila on noin 600 astetta tai vähemmän).

Tehokas palo vähentää myös polttopuun määrän käyttöä tuntuvasti ja nostaa tulisijan hyötysuhdetta kun takan sisäpinnat eivät likaannu.

Risto Roopenpoika kirjoitti:

Jotulissa ja Handölissa on molemmissa 9kW mutta kerroit ettua Handöl on tehokkaampi? Johtuuko tämä kenties muista tekijöistä kuten rakennuksen eristämisistä?

Itse on ajatellut Jotulia, koska sillä on legendaarinen maine tunturitupien lämmittäjänä.

Miksi hankit kaksi eri Handöliä?

Lue lisää

Kaikki takkavalmistajat ilmoittavat "omat arvot" tuotteilleen laboratoriotestien avulla. Arvot saadaan aikaan soveltamalla eri mittausstandardeja testitapahtumaan (testimenetelmien ja standardien kirjo on runsas). Tämä on hyvä asia koska siten valmisteet ovat tasa-arvoisia niiden teknisten ominaisuuksien määrittämisessä.

Se miten tulisija toimii ja miten hyvin se lämmittää "normaaleissa" olosuhteissa on sitten eri asia.

Näiden mainitsemienne merkkien kohdalla toisen merkin paremmuus perustuu pitempiin konvektiokanaviin kun taas sen toisen merkin pääasiallinen lämmönluovutus on säteilylämpö.
Kerroin vaan mitä olen saanut selville kokeilemalla.

Miksi hankin kaksi eri Handöliä?
Näiden lisäksi minulla on neljä Jotulia, yksi Nordpeis ja kolme Scan-takkaa ja lisää on tulossa!
Suoritan tulisijatestejä ammatikseni, joten on mielenkiintoista vertailla.
"Kivikaudella" muurasin varaavia takkoja.

Uuni-Muurari kirjoitti:

Kaikki takkavalmistajat ilmoittavat "omat arvot" tuotteilleen laboratoriotestien avulla. Arvot saadaan aikaan soveltamalla eri mittausstandardeja testitapahtumaan (testimenetelmien ja standardien kirjo on runsas). Tämä on hyvä asia koska siten valmisteet ovat tasa-arvoisia niiden teknisten ominaisuuksien määrittämisessä.

Se miten tulisija toimii ja miten hyvin se lämmittää "normaaleissa" olosuhteissa on sitten eri asia.

Näiden mainitsemienne merkkien kohdalla toisen merkin paremmuus perustuu pitempiin konvektiokanaviin kun taas sen toisen merkin pääasiallinen lämmönluovutus on säteilylämpö.
Kerroin vaan mitä olen saanut selville kokeilemalla.

Miksi hankin kaksi eri Handöliä?
Näiden lisäksi minulla on neljä Jotulia, yksi Nordpeis ja kolme Scan-takkaa ja lisää on tulossa!
Suoritan tulisijatestejä ammatikseni, joten on mielenkiintoista vertailla.
"Kivikaudella" muurasin varaavia takkoja.

Lue lisää

Itse koen Nordpeisin osoittautuneen parhaaksi, kokeilussa on ollut vaikka mitä.
Tällä hetkellä QUADRO 3 käytössä

Ovat tyylikkäitäkin, täältä lisätietoa, http://nordpeis-suomi.fi/Takat/KAMIINAT

Uuni-Muurari kirjoitti:

Kaikki takkavalmistajat ilmoittavat "omat arvot" tuotteilleen laboratoriotestien avulla. Arvot saadaan aikaan soveltamalla eri mittausstandardeja testitapahtumaan (testimenetelmien ja standardien kirjo on runsas). Tämä on hyvä asia koska siten valmisteet ovat tasa-arvoisia niiden teknisten ominaisuuksien määrittämisessä.

Se miten tulisija toimii ja miten hyvin se lämmittää "normaaleissa" olosuhteissa on sitten eri asia.

Näiden mainitsemienne merkkien kohdalla toisen merkin paremmuus perustuu pitempiin konvektiokanaviin kun taas sen toisen merkin pääasiallinen lämmönluovutus on säteilylämpö.
Kerroin vaan mitä olen saanut selville kokeilemalla.

Miksi hankin kaksi eri Handöliä?
Näiden lisäksi minulla on neljä Jotulia, yksi Nordpeis ja kolme Scan-takkaa ja lisää on tulossa!
Suoritan tulisijatestejä ammatikseni, joten on mielenkiintoista vertailla.
"Kivikaudella" muurasin varaavia takkoja.

Lue lisää

Kerrankin kiva lukea täältä teidän asiallisia kommentteja! Kiitos.

Kamiina on varmasti hyvä lämmitin oikeassa paikassa oikein käytettynä, mutta mitään puhdaspolttotekniikkaa niissä ei ole.

takkamuurari kirjoitti:

Kamiina on varmasti hyvä lämmitin oikeassa paikassa oikein käytettynä, mutta mitään puhdaspolttotekniikkaa niissä ei ole.

asiaasi Norjan tehtaalle (tai Suomessa maahantuojalle), ja sano, että puhdaspolttotekniikka on hölynpölyä. Katso, mitä vastaavat vai vastaavatko mitään!

höpöttämään kirjoitti:

asiaasi Norjan tehtaalle (tai Suomessa maahantuojalle), ja sano, että puhdaspolttotekniikka on hölynpölyä. Katso, mitä vastaavat vai vastaavatko mitään!

Ei ollut tarkoitus loukata.

Puun tehokas ja ympäristöystävällinen polttaminen perustuu liekkipalosta jäävien vielä palamattomien kaasujen polttamiseen, joka tapahtuu tulipesän yläpuolella (tavallisesti). Kivimateriaaleista (tiili, valumassat, vuolukivi yms.) valmistetut varaavat takat polttavat kaasut yläpalotilassa (kuten tietänet).

Kamiinat voivat toimia samalla periaatteella mutta mikään uusi keksintö tämä polttotapa ei ole. "Puhdaspalotekniikka" on kamiinavalmistajan keksimä markkinointitermi, jolla uskotellaan, että kyseinen tuote on parempi kuin kilpailijan teollinen valmiste tai käsityöläisen muuraama tulisija.

Puhdas palaminen perustuu ennen kaikkea oikeanlaisen polttopuun käyttöön sekä tulisijan käyttäjän viitseliäisyyteen säätää ilman syöttöä polton aikana. Jos kuivaa ja puhdasta puuta osaa polttaa oikein on tulisijan valmistajan tai muurari nimi toissijainen asia.

Varsinainen valhe on luvata tulisijoille wattitehoja. Watit eivät tule tulisijasta vaan polttoaineesta. (Auton mootorille voi tehoja luvata mutta sen polttoaineen laatu on standardoitu, ja mitä enemmän tehoja sitä enemmän polttoaineen kulutusta.)

Erämaakampän nopeaan lämmittämiseen kamiinaa suosittelen minäkin. Joskaan muurattu puuliesi ei nopeassa lämmittämisessä kamiinalle luultavasti paljoa jää jälkeen (tämä oli muurain mainos).

takkamuurari kirjoitti:

Ei ollut tarkoitus loukata.

Puun tehokas ja ympäristöystävällinen polttaminen perustuu liekkipalosta jäävien vielä palamattomien kaasujen polttamiseen, joka tapahtuu tulipesän yläpuolella (tavallisesti). Kivimateriaaleista (tiili, valumassat, vuolukivi yms.) valmistetut varaavat takat polttavat kaasut yläpalotilassa (kuten tietänet).

Kamiinat voivat toimia samalla periaatteella mutta mikään uusi keksintö tämä polttotapa ei ole. "Puhdaspalotekniikka" on kamiinavalmistajan keksimä markkinointitermi, jolla uskotellaan, että kyseinen tuote on parempi kuin kilpailijan teollinen valmiste tai käsityöläisen muuraama tulisija.

Puhdas palaminen perustuu ennen kaikkea oikeanlaisen polttopuun käyttöön sekä tulisijan käyttäjän viitseliäisyyteen säätää ilman syöttöä polton aikana. Jos kuivaa ja puhdasta puuta osaa polttaa oikein on tulisijan valmistajan tai muurari nimi toissijainen asia.

Varsinainen valhe on luvata tulisijoille wattitehoja. Watit eivät tule tulisijasta vaan polttoaineesta. (Auton mootorille voi tehoja luvata mutta sen polttoaineen laatu on standardoitu, ja mitä enemmän tehoja sitä enemmän polttoaineen kulutusta.)

Erämaakampän nopeaan lämmittämiseen kamiinaa suosittelen minäkin. Joskaan muurattu puuliesi ei nopeassa lämmittämisessä kamiinalle luultavasti paljoa jää jälkeen (tämä oli muurain mainos).

Lue lisää

Monelleko varaaville takoille on myönnetty Pohjoismaiden ympäristömerkki?
Monelleko kamiinalle on myönnetty Pohjoismaiden ympäristömerkki?

Eli minkä tulisija-tuotteiden kohdalla voimme puhua puhdaspolttotekniikasta? Ei ainakaan varaavan takan kohdalla koska Suomen markkinoilla olevissa malleissa ei ole toteutettu sitä muotoilua, jota puhdaspoltossa vaaditaan (teknisesti sitä on kyllä mahdollista toteuttaa varaavissa takoissakin). Puhdas palo vaatii 3 T:tä eli Time (aika), Temperature (lämpötila) ja Turbulence (kaasujen sekoitus).

Kevyt-tulisijojen kohdalla tämä asia alkaa olla kunnossa erityisesti niissä malleissa missä syötetään esilämmitettyä ilmaa tulipesään. Ja lopuksi: jos ympäristömerkitty kiertoilmatakka kytketään moduulisavupiippuun, joka on varusteltu savukaasukatalysaattorilla, paremmin asiat eivät voi olla!

Varaavan takan valtakausi on vihdoin ohi!

Uuni-Muurari kirjoitti:

Monelleko varaaville takoille on myönnetty Pohjoismaiden ympäristömerkki?
Monelleko kamiinalle on myönnetty Pohjoismaiden ympäristömerkki?

Eli minkä tulisija-tuotteiden kohdalla voimme puhua puhdaspolttotekniikasta? Ei ainakaan varaavan takan kohdalla koska Suomen markkinoilla olevissa malleissa ei ole toteutettu sitä muotoilua, jota puhdaspoltossa vaaditaan (teknisesti sitä on kyllä mahdollista toteuttaa varaavissa takoissakin). Puhdas palo vaatii 3 T:tä eli Time (aika), Temperature (lämpötila) ja Turbulence (kaasujen sekoitus).

Kevyt-tulisijojen kohdalla tämä asia alkaa olla kunnossa erityisesti niissä malleissa missä syötetään esilämmitettyä ilmaa tulipesään. Ja lopuksi: jos ympäristömerkitty kiertoilmatakka kytketään moduulisavupiippuun, joka on varusteltu savukaasukatalysaattorilla, paremmin asiat eivät voi olla!

Varaavan takan valtakausi on vihdoin ohi!

Lue lisää

1. Miksi konvektiolämpö on parempi kuin säteilylämpö? Jos on niin mistä tiedän kummasta on kysymys mainoksen perusteella?

2. Mistä voin päätellä on palo puhdas eli 3 T:tä (eli Time (aika), Temperature (lämpötila) ja Turbulence (kaasujen sekoitus)).

3. Sulla on monia kaminoja. Mikä niistä on paras?

4. Miten pidät mökin lämpimänä aamuun asti jos ei ole varaavaa takkaa? Kaminahan lämmittää vain niin kauan kuin siinä on tuli!

Nalle Puh kirjoitti:

1. Miksi konvektiolämpö on parempi kuin säteilylämpö? Jos on niin mistä tiedän kummasta on kysymys mainoksen perusteella?

2. Mistä voin päätellä on palo puhdas eli 3 T:tä (eli Time (aika), Temperature (lämpötila) ja Turbulence (kaasujen sekoitus)).

3. Sulla on monia kaminoja. Mikä niistä on paras?

4. Miten pidät mökin lämpimänä aamuun asti jos ei ole varaavaa takkaa? Kaminahan lämmittää vain niin kauan kuin siinä on tuli!

Lue lisää

Kun tulisija on joku pelti- tai rautakamina, kuluu kuvioon kipinävuorojen jako.
Kahden tunnin vuorot armeijan tapaan ovat ihan ok.
Tällä toimenpiteellä taataan 10% puhtaammat savukaasut / lämmitykseen käytetty aika.
Tosin lämpöä ei saa varattua, mutta eihän sellainen erähenkeen kuulukaan.

Nalle Puh kirjoitti:

1. Miksi konvektiolämpö on parempi kuin säteilylämpö? Jos on niin mistä tiedän kummasta on kysymys mainoksen perusteella?

2. Mistä voin päätellä on palo puhdas eli 3 T:tä (eli Time (aika), Temperature (lämpötila) ja Turbulence (kaasujen sekoitus)).

3. Sulla on monia kaminoja. Mikä niistä on paras?

4. Miten pidät mökin lämpimänä aamuun asti jos ei ole varaavaa takkaa? Kaminahan lämmittää vain niin kauan kuin siinä on tuli!

Lue lisää

1. Konvektiolämmön vaikutus on huomattavasti laajempi kuin säteilylämmittäjän paikallinen vaikutusalue.

Esimerkki: Yhdessä kesämökissä (90 m2) oli pieni varaava takka. Omistaja piti ongelmana mökin ympärivuotista kosteutta, jota ei saatu pois edes varaavaa takkaa rajusti lämmittämällä.
Tilalle asennettiin kiertoilmakamiina ja mökistä hävisi "vanhan talon haju" ja kosteusongelmat. Konvektiolämmityksen avulla oli siis mahdollista nopeasti nostaa asumismukavuutta (ehkä tämä on yksi syy, että ilmalämpöpumput ovat nykyään niin suosittuja). Tulisijan konvektiotoiminto pakotti lämmitettyä ilmaa liikkeelle ja seuraus oli koko asuinalueen tasainen lämpötila.

Tulisijan myyjän pitäisi osata ohjata asiakas sellaisten tuotteiden valikoimaan joka täyttää kaikki hänen toivomukset.

2. Kuuntelemalla myyntipuheita on vaikeaa löytää oikea vastaus koska kaikki myyvät ainoastaan "maailman parasta".
Yritä päästä katsomaan sellaiseen paikkaan missä valitsemasi takka on jo käytössä. Jos esimerkiksi tulipesä ja lasipinnat ovat likaisia sitä on merkki huonosta palotapahtumasta ja alhaisesta lämpötiloista.

3. Paras tulisija yhteen kohteeseen voi olla väärä valinta toiseen paikkaan. Paras valinta voi olla mikä tahansa.

4. Markkinoilla löytyy runsas valikoima ns puolivaraavia takkoja. Eli kiertoimatakkoja joiden paino on 200 - 400 kg välillä. Nämä lämmittää myös sen jälkeen kuin tuli on sammunut, reilut 10 tuntia. Korkea hinta voi olla monille hankinnan este.

Eräs asia on hyvä muistaa: Kiertoilmatekniikassa kiinteistön oma massa on energiatuotannon varastointipaikka. Lämpö ei häviää mihinkään (vaikka kamiina kylmenee suhteellisen nopeasti)!

Uuni-Muurari kirjoitti:

1. Konvektiolämmön vaikutus on huomattavasti laajempi kuin säteilylämmittäjän paikallinen vaikutusalue.

Esimerkki: Yhdessä kesämökissä (90 m2) oli pieni varaava takka. Omistaja piti ongelmana mökin ympärivuotista kosteutta, jota ei saatu pois edes varaavaa takkaa rajusti lämmittämällä.
Tilalle asennettiin kiertoilmakamiina ja mökistä hävisi "vanhan talon haju" ja kosteusongelmat. Konvektiolämmityksen avulla oli siis mahdollista nopeasti nostaa asumismukavuutta (ehkä tämä on yksi syy, että ilmalämpöpumput ovat nykyään niin suosittuja). Tulisijan konvektiotoiminto pakotti lämmitettyä ilmaa liikkeelle ja seuraus oli koko asuinalueen tasainen lämpötila.

Tulisijan myyjän pitäisi osata ohjata asiakas sellaisten tuotteiden valikoimaan joka täyttää kaikki hänen toivomukset.

2. Kuuntelemalla myyntipuheita on vaikeaa löytää oikea vastaus koska kaikki myyvät ainoastaan "maailman parasta".
Yritä päästä katsomaan sellaiseen paikkaan missä valitsemasi takka on jo käytössä. Jos esimerkiksi tulipesä ja lasipinnat ovat likaisia sitä on merkki huonosta palotapahtumasta ja alhaisesta lämpötiloista.

3. Paras tulisija yhteen kohteeseen voi olla väärä valinta toiseen paikkaan. Paras valinta voi olla mikä tahansa.

4. Markkinoilla löytyy runsas valikoima ns puolivaraavia takkoja. Eli kiertoimatakkoja joiden paino on 200 - 400 kg välillä. Nämä lämmittää myös sen jälkeen kuin tuli on sammunut, reilut 10 tuntia. Korkea hinta voi olla monille hankinnan este.

Eräs asia on hyvä muistaa: Kiertoilmatekniikassa kiinteistön oma massa on energiatuotannon varastointipaikka. Lämpö ei häviää mihinkään (vaikka kamiina kylmenee suhteellisen nopeasti)!

Lue lisää

Kerrankin joku joka tuntuu tietävän asioista. Itse en tiedä mutta haluaisin tietää.

1. Konvektiolämmön vaikutus on huomattavasti laajempi kuin säteilylämmittäjän paikallinen vaikutusalue.

Ai miksi, eihän se säteilylämpökään paikalleen jämähdä?

2. Kuuntelemalla myyntipuheita on vaikeaa löytää oikea vastaus koska kaikki myyvät ainoastaan "maailman parasta".

Mistä tietää onko tulisija säteilylämmittävä vai konvektiolämmittävä?

3. Paras tulisija yhteen kohteeseen voi olla väärä valinta toiseen paikkaan. Paras valinta voi olla mikä tahansa.

Minkä tulisijan valitsisit 40m2:n korpimökkiin?

4. Markkinoilla löytyy runsas valikoima ns puolivaraavia takkoja. Eli kiertoimatakkoja joiden paino on 200 - 400 kg välillä. Nämä lämmittää myös sen jälkeen kuin tuli on sammunut, reilut 10 tuntia. Korkea hinta voi olla monille hankinnan este.

Miten ne voi lämmittää jos tuli on jo samunut? Mihin se lämpö varautuu?

5. Kiertoilmatekniikassa kiinteistön oma massa on energiatuotannon varastointipaikka. Lämpö ei häviää mihinkään (vaikka kamiina kylmenee suhteellisen nopeasti)!

Mutta jos lämmittää kämpän säteilylämmöllä niin eikö silloinkin lämpö varastoitu kiinteistön omaan massaan?

Uuni-Muurari kirjoitti:

1. Konvektiolämmön vaikutus on huomattavasti laajempi kuin säteilylämmittäjän paikallinen vaikutusalue.

Esimerkki: Yhdessä kesämökissä (90 m2) oli pieni varaava takka. Omistaja piti ongelmana mökin ympärivuotista kosteutta, jota ei saatu pois edes varaavaa takkaa rajusti lämmittämällä.
Tilalle asennettiin kiertoilmakamiina ja mökistä hävisi "vanhan talon haju" ja kosteusongelmat. Konvektiolämmityksen avulla oli siis mahdollista nopeasti nostaa asumismukavuutta (ehkä tämä on yksi syy, että ilmalämpöpumput ovat nykyään niin suosittuja). Tulisijan konvektiotoiminto pakotti lämmitettyä ilmaa liikkeelle ja seuraus oli koko asuinalueen tasainen lämpötila.

Tulisijan myyjän pitäisi osata ohjata asiakas sellaisten tuotteiden valikoimaan joka täyttää kaikki hänen toivomukset.

2. Kuuntelemalla myyntipuheita on vaikeaa löytää oikea vastaus koska kaikki myyvät ainoastaan "maailman parasta".
Yritä päästä katsomaan sellaiseen paikkaan missä valitsemasi takka on jo käytössä. Jos esimerkiksi tulipesä ja lasipinnat ovat likaisia sitä on merkki huonosta palotapahtumasta ja alhaisesta lämpötiloista.

3. Paras tulisija yhteen kohteeseen voi olla väärä valinta toiseen paikkaan. Paras valinta voi olla mikä tahansa.

4. Markkinoilla löytyy runsas valikoima ns puolivaraavia takkoja. Eli kiertoimatakkoja joiden paino on 200 - 400 kg välillä. Nämä lämmittää myös sen jälkeen kuin tuli on sammunut, reilut 10 tuntia. Korkea hinta voi olla monille hankinnan este.

Eräs asia on hyvä muistaa: Kiertoilmatekniikassa kiinteistön oma massa on energiatuotannon varastointipaikka. Lämpö ei häviää mihinkään (vaikka kamiina kylmenee suhteellisen nopeasti)!

Lue lisää

mihin se kaminan lämpö varastoituu kipsilevystä ja muovista kyhätyssä talossa, jossa ei ole massaa siis edes uunissa?
Pahimmassa tapauksessa ei edes palomuuria ja piippu peltiputkesta tai höttöisestä harkosta.

sinä uunimuurari kirjoitti:

mihin se kaminan lämpö varastoituu kipsilevystä ja muovista kyhätyssä talossa, jossa ei ole massaa siis edes uunissa?
Pahimmassa tapauksessa ei edes palomuuria ja piippu peltiputkesta tai höttöisestä harkosta.

Lue lisää

Kyllä se ainoa asia mikä varaa on massa, oli se sitten vettä (varaaja) tai kiveä 8tiili tai vuolukivi). Tiilen ja vuokuliven ero on lähinnä siinä, että vuolukivi lämpeää ja myös jäähtyy nopeammin (koska johtaa lämpöä paljon paremmin kuin tiili) ja painaa huomattavasti enemmän (samaan tilaan saadaan enemmän massaa). On eduksi, jos varaava massa kuumenee nopeasti ja mahdollisimman kuumaksi, mutta luovuttaa lämpöä silti hitaasti. Tämä on tietysti aika vaikea yhtälö, sillä jos kivi lämpeää nopeasti (eli johtaa hyvin lämpöä), se myös jäähtyy nopeasti (eli johtaa hyvin lämpöä). Tähän voidaan nähdäkseni päästä tekemällä Porin Matti tyyppinen 200-300 kg painava tulisija, jonka sisäosat ovat vuolukiveä ja ulkovaippa teräslevyä ja välissä 10mm kivivilla eristeenä. Tällöin tuo kivivilla hidastaa lämmön johtumista ulospäin erittäin kuumista vuolukivistä. Pesä saisi kyllä olla selvästi isompi kuin Porin Matissa, jotta tiiviiden luukkujen ja hyvän vedonsäädön avulla saadaan edes 4-5 tunnin paloaika (puhtaasti palaen) ja yhdellä täytöllä koko höskä kuumaksi. Tällöin varaava massa (vaikka sitä on vähän) lämmittää sitten tuohon päälle vielä esim. 5 tuntia, tai selvästi pidempään jos suljetaan vetopelli. Esilemmitetyn toisioilman syöttö nielun (ts. kuristuksen) alapuolelle on hyvin suotavaa, jolloin ilma ja savukaasut sekoittuvat hyvin ja palavat kuumassa yläpalotilassa mahdollisimman täydellisesti. Tämä tietysti vähentää puun kulutusta ja vähentää nokeentumista, sillä hyötysuhde on hyvä. Tällainen puolivaraava pitkään palava tulisija ei juuri nokea, tuhkaa syntyy vähän, puuta kuluu vähän ja se lämmittää pitkään. Tulisijassa on syytä olla vähintään yksi kiertoilmakanava (takana), jolloin se lämmittää sekä konvektiolla että säteilemällä. Ongelma on lisäksi se, että jos halutaan pitkä paloaika pienehköllä teholla, ilmaa ei voi kuristaa liikaa tai kamiina alkaa noeta ja palaa hyvin huonolla hyötysuhteella. Puuta palaa yön aikana kohtalaisen paljon, mutta vain pieni määrä saisi palaa kerrallaan. Tämän asian ratkaisisi ehkä alapaloinen kamiina. Eli paras voisi olla puhtaasti palava alapaloinen kamiina varastopesällä, jossa on myös varaavaa massaa ja kiertoilmakanava ja jonka lämmönluovutusta on sopivasti hidastettu (valikoiden) eristämällä. Lasiluukkua tähän on valitettavan vaikea järkevästi yhdistää.

A kirjoitti:

Kyllä se ainoa asia mikä varaa on massa, oli se sitten vettä (varaaja) tai kiveä 8tiili tai vuolukivi). Tiilen ja vuokuliven ero on lähinnä siinä, että vuolukivi lämpeää ja myös jäähtyy nopeammin (koska johtaa lämpöä paljon paremmin kuin tiili) ja painaa huomattavasti enemmän (samaan tilaan saadaan enemmän massaa). On eduksi, jos varaava massa kuumenee nopeasti ja mahdollisimman kuumaksi, mutta luovuttaa lämpöä silti hitaasti. Tämä on tietysti aika vaikea yhtälö, sillä jos kivi lämpeää nopeasti (eli johtaa hyvin lämpöä), se myös jäähtyy nopeasti (eli johtaa hyvin lämpöä). Tähän voidaan nähdäkseni päästä tekemällä Porin Matti tyyppinen 200-300 kg painava tulisija, jonka sisäosat ovat vuolukiveä ja ulkovaippa teräslevyä ja välissä 10mm kivivilla eristeenä. Tällöin tuo kivivilla hidastaa lämmön johtumista ulospäin erittäin kuumista vuolukivistä. Pesä saisi kyllä olla selvästi isompi kuin Porin Matissa, jotta tiiviiden luukkujen ja hyvän vedonsäädön avulla saadaan edes 4-5 tunnin paloaika (puhtaasti palaen) ja yhdellä täytöllä koko höskä kuumaksi. Tällöin varaava massa (vaikka sitä on vähän) lämmittää sitten tuohon päälle vielä esim. 5 tuntia, tai selvästi pidempään jos suljetaan vetopelli. Esilemmitetyn toisioilman syöttö nielun (ts. kuristuksen) alapuolelle on hyvin suotavaa, jolloin ilma ja savukaasut sekoittuvat hyvin ja palavat kuumassa yläpalotilassa mahdollisimman täydellisesti. Tämä tietysti vähentää puun kulutusta ja vähentää nokeentumista, sillä hyötysuhde on hyvä. Tällainen puolivaraava pitkään palava tulisija ei juuri nokea, tuhkaa syntyy vähän, puuta kuluu vähän ja se lämmittää pitkään. Tulisijassa on syytä olla vähintään yksi kiertoilmakanava (takana), jolloin se lämmittää sekä konvektiolla että säteilemällä. Ongelma on lisäksi se, että jos halutaan pitkä paloaika pienehköllä teholla, ilmaa ei voi kuristaa liikaa tai kamiina alkaa noeta ja palaa hyvin huonolla hyötysuhteella. Puuta palaa yön aikana kohtalaisen paljon, mutta vain pieni määrä saisi palaa kerrallaan. Tämän asian ratkaisisi ehkä alapaloinen kamiina. Eli paras voisi olla puhtaasti palava alapaloinen kamiina varastopesällä, jossa on myös varaavaa massaa ja kiertoilmakanava ja jonka lämmönluovutusta on sopivasti hidastettu (valikoiden) eristämällä. Lasiluukkua tähän on valitettavan vaikea järkevästi yhdistää.

Lue lisää

Harkitsemme Jotul F 400 -kamiinaa vanhaan tupaseemme lisälämmönlähteeksi. Keittiön tiilimuurin lämpö eri riitä tuvan ja kamarin riittävään lämpimyyteen. Tiiliuunien/tulikiven sijaan isohkoon, kauniisti muotoiltun kaminaan päädyimme, koska se ei tarvitse suuria perustustöitä ym. Molempia tulisijoja lämmittämällä lämpöä riittänee ja "vanhan talon haju", josta oli puhe ed. viesteissä, katoaa. Kauniita, vanhoja kamiinoita näyttää olevan myynnissä silloin tällöin, toivoisinkin valmistajien kiinnittävän huomiota kaiken muun tärkeän lisäksi myös ulkonäköön - koristeellinen kamiina sopii niin kesämökeille kuin kotienkin lisälämmönlähteeksi. Tarjolla on myös ulkolaisia, mm. ranskalaisia ja italialaisia kamiinoita, joiden tehosta ja kestävyydestä ei ole tarkempaa tietoa, mutta joiden ulkonäkö viehättää.