asutaan rinnetalossa, jossa alakerta tehty oman suunnitelman mukaan harkoista, yläkerta ns talopaketti. Talon lämmönjakojärjestelmä vesikiertoinen lattialämpö Pilpillä varustettuna (korvausilmaventtiilit) alhaalla iso vuolukivitakka. Alakerrassa ei tahdo lämpö pysyä. Se viilenee jopa 19 asteeseen, kun ylhäällä on samaan aikaan 3 astetta lämpimämpää. Takan poltto ei paljoa vaikuta, tuntuisi, että ylhäällä lämpiää enemmän takkaa polttaessa kuin alhaalla. Taloa rakennettaessa annetttiin ekalle muurausporukalle kenkää monista syistä ja nyt on ruvennu mietityttämään, että onko tehty niin sutta, että näkyy lämpötiloissa vai onko kyse vaan siitä, että lämpö nousee ylös.
Kun katsoo ilmanvaihtosuunnitelmaa, huomaa, että alhaalla poistoventtiilien imemät litramäärät ovat moninkertaiset verrattuna yläkertaan. Tällä kai koitetaan estää lämmön nousua ylös?
Korvausilmaventtiileita ei yläkerrassa huomaa, alhaalla vedon huomaa venttiilien läheisyydessä,
vaikka koneen laittaisi ykköselle. Lattialämmön jakotukkia ja lämpökäyrää olen säädellyt ohjearvoista muuhun suuntaan ilman sanottavaa merkitystä. Huonekohtaiset termostaatit koko talossa ovat täysin merkityksettömiä. Tehdäänkö lämmönjaon suhteen kokeiluita vai tilataan lämpökuvaus?
Kun katsoo ilmanvaihtosuunnitelmaa, huomaa, että alhaalla poistoventtiilien imemät litramäärät ovat moninkertaiset verrattuna yläkertaan. Tällä kai koitetaan estää lämmön nousua ylös?
Korvausilmaventtiileita ei yläkerrassa huomaa, alhaalla vedon huomaa venttiilien läheisyydessä,
vaikka koneen laittaisi ykköselle. Lattialämmön jakotukkia ja lämpökäyrää olen säädellyt ohjearvoista muuhun suuntaan ilman sanottavaa merkitystä. Huonekohtaiset termostaatit koko talossa ovat täysin merkityksettömiä. Tehdäänkö lämmönjaon suhteen kokeiluita vai tilataan lämpökuvaus?
Vastaukset 6
Vanhimmat
lämmöt riittää kun hehkuttaa lattiaa tarpeeksi ja ylhäällä vähemmän. Eli säädöt ja/tai mitoitus pielessä ja lisäksi lattian tyroksit jäi laittamatta.
Termarit vain rajoittaa ei lisää lämpöä.
lattian alla 15 cm routastyroksia. harkkoseinää vasten laatan alla 5 cm. On laitettu kunnolla. Ei falskaa alta, mutta seinistä kyllä voi sitä tehdä.
Kun nyt olet laittanut 1500 luvulla suositut räppänät taloosi, jota käytettiin jo menestyksellisesti Suomessakin turvekammeissa jo vuosituhannen alussa niin ainoa mahdollisuus lienee sulkea korvausilmaventtiilit alakerrasta ja ottaa raitis ilma yläkerrasta.
Alakerran suurempi poisto vetää ilmaa sieltä mistä helpoimmalla saa eli alakerran räppänöistä.
Sutta ja sekundaa saa halvemmallakin, ei tarvitse PILP:iin tuhlata. Alakerran harkkoseinässä ei liene mitään vikaa, mutta se on helppo tarkastaa 40 euron IP-lämpömittarilla tai lämpökuvauksella.
Kyllä 2 krs ratkaisu toimii ihan hyvin kun sinulla on vain kunnollinen IV-kone, JA puhun nyt ihan omista kokemuksista samalaisessa talossa asuneena kuin sinulla on nyt. Nykyään siis 1.taso talossa.
Samoilla linjoilla. Itselläni joksenkin samanlainen ratkaisu, paitsi että on koneellinen tulo ja poistoilma. Kerrosten välillä ei ole lämpötilaeroja.
Pesutilat lienee alakerrassa, joten suurin osa poistosta on myös alakerrassa ja korvausilma tulee raakana räppänöistä ja jäähdyttää sitä alakertaa.
Meneeköhän noin helposti. Jos alhaalta siis tukkii räppänät niin virtaakohan ilma todella ylhäältä alas vai vetääkö vaan ahaalla korvausilman kaikista mahdollisista väleistä. Epäilen niin.
Luulisin että harkkoseinä on sen verran tiivis, että ilma alkaa tulla suuremmassa määrin yläkerrasta.
Voi kyllä olla että takan hormikin muuttuu tuloilmakanavaksi.
Vieläkö saisi muutettua puoli-ilmanvaihdon nykyaikaiseen järjestelmään?