Olen 4-kymppinen mies, enkä koskaan ole ollut kännissä, siis tyypillinen mamman maitoposki ja kurttuperse, eikö?
Jouduin lapsena ja nuorena koulussa koulukiusatuksi, koska en suostunut vetämään viikonloppukännejä.
Olin nynny, joka ei uskaltanut nauttia elämästä.
Myöhemmin näistä kiusaajista (lue kovista jätkistä) tuli päihteiden suurkäyttäjiä vailla minkäänlaista koulutusta. Työelämäkään ei maistunut.
Monella alkoi vankilakierre jo nuorena. Ensimmäiset istuivat kakkua heti täytettyään 18, jos olivat vielä hengissä.
Nuorin heistä kuoli 17 vuotiaana puukkotappelussa vuonna 1982. Useimmat ryyppäsivät itsensä hengiltä 40 ikävuoteen mennessä. Kaksi heistä -ihme kyllä- elää edelleen.
"Ei se alkoholin syytä ole" -siellä jo joku huutaa!
Ei olekaan, käden syy se on, kun pulloa vei jatkuvasti huulille, heh.
Kukaan ei ole niin hyvä selittämään kuin alkoholisti, eihän oikeasti kukaan ole mielestään alkoholisti, tuo -tuo- on selvästi alkoholisti, mutta en minä, ei ei... olen kohtuukäyttäjä, toisille alkoholi on ongelma, mutta ei koskaan minulle, nevö!
Se parhaiten nauraa joka viimeksi nauraa, niinhän sitä sanotaan. Nyt on minun vuoroni nauraa, vaikka ei aina niin kehtaisikaan))
Kävin kouluni loppuun ja valmistuin insinööriksi.
Sain hyvän työpaikan, vaimon (yhden) ja kaksi lasta. Naimisissa olen ollut jo 20 vuotta. Voin vakuuttaa, että tylsää on ollut ilman alkoholia, heh. Mitähän elämä nyt olisikaan, jos olisin ollut kova jätkä ja alkanut elää vapaasti ilman rajoja..? Naisia niin että livettää? Hauskaa ilman rajoja? Kaikkea sitä mitä vain alkoholin voimalla voi saada? Mitä?
Noh, jokainen valitsee tiensä ja kulkee sen urhoollisesti loppuun saakka, vai mitä?
Jouduin lapsena ja nuorena koulussa koulukiusatuksi, koska en suostunut vetämään viikonloppukännejä.
Olin nynny, joka ei uskaltanut nauttia elämästä.
Myöhemmin näistä kiusaajista (lue kovista jätkistä) tuli päihteiden suurkäyttäjiä vailla minkäänlaista koulutusta. Työelämäkään ei maistunut.
Monella alkoi vankilakierre jo nuorena. Ensimmäiset istuivat kakkua heti täytettyään 18, jos olivat vielä hengissä.
Nuorin heistä kuoli 17 vuotiaana puukkotappelussa vuonna 1982. Useimmat ryyppäsivät itsensä hengiltä 40 ikävuoteen mennessä. Kaksi heistä -ihme kyllä- elää edelleen.
"Ei se alkoholin syytä ole" -siellä jo joku huutaa!
Ei olekaan, käden syy se on, kun pulloa vei jatkuvasti huulille, heh.
Kukaan ei ole niin hyvä selittämään kuin alkoholisti, eihän oikeasti kukaan ole mielestään alkoholisti, tuo -tuo- on selvästi alkoholisti, mutta en minä, ei ei... olen kohtuukäyttäjä, toisille alkoholi on ongelma, mutta ei koskaan minulle, nevö!
Se parhaiten nauraa joka viimeksi nauraa, niinhän sitä sanotaan. Nyt on minun vuoroni nauraa, vaikka ei aina niin kehtaisikaan))
Kävin kouluni loppuun ja valmistuin insinööriksi.
Sain hyvän työpaikan, vaimon (yhden) ja kaksi lasta. Naimisissa olen ollut jo 20 vuotta. Voin vakuuttaa, että tylsää on ollut ilman alkoholia, heh. Mitähän elämä nyt olisikaan, jos olisin ollut kova jätkä ja alkanut elää vapaasti ilman rajoja..? Naisia niin että livettää? Hauskaa ilman rajoja? Kaikkea sitä mitä vain alkoholin voimalla voi saada? Mitä?
Noh, jokainen valitsee tiensä ja kulkee sen urhoollisesti loppuun saakka, vai mitä?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Mutta. Mikä oli kirjoituksesi tarkoitus ja sisältö???
Olet ilmeisesti moniongelmainen?
Alkoholismille on jotain tehtävissä, mutta lukihäiriösi onkin jo hankalampi korjata.
Aloit sitten menemään jollekin "henkilökohtaista" osastolle". Vähän hei säälittävää.
Omasta kirjoituksestani en sano sen kummenpia. En todellakaan voi tajuta mitä ihmettä koitit pitkässä paatoksessasi selittää, mielestäni se oli ainoastaa provoamista epämääräisine kertomuksineen "tuttavista".
Jeesus elää! Jumalan siunausta
t:Enkoskeviinaksiinselvinpäin
että PAHEIDEN SUMMA ON VAKIO, JOTEN MITÄ SINÄ TEET??????????????
Niinhän sitä sanotaan ja muun muassa tällä lapsellisella fraasilla moni perustelee ryyppäämistään kun siihen ei oikein kunnon perusteluja ole olemassa.
Omasta nuoruudestani samantyyppisen havainnot.
Ne aikoinaan olleet väkivaltaiset kovis-räyhätyypit, jotka halusivat aina olla kukkulan kuninkaita ja muita painamassa alaspäin, ovatkin itse maan alla tai totaalisia juoppoluusereita nykyään.
Vanhin veljeni aikoinaan ruikutti pahasti kännipäissään ikivanhalle isälleni stressiään ja "työpaineitaan" ja isältä kyselin asiasta, niin tokaisi, että, että jos ei ole kykenevä elämään, kuolkoon pois.
Meikäläinen dokas eka kerran vasta täysi-ikäisenä ja ikinä en ole väkivaltainen ollut kännissä. Rentoudun ja tulen vain puheliaaksi (liiankin) kun juon, ongelma tietty se että ottaa monta päivää koska vihaa krapulaa (nyt humalassa, huomenna pakko loppua!) ja krapulat on pitkiä (3-5pv muutaman päivän ottamisesta ..)
Ei siis dokaus aina ole "kovis" meininkiä, sosiaalisuutta lisäävä aine parhaimmillaan. Ikävä kyllä myös joillekin argressioita nostattava aine.