Ajattelin laittaa pari poijua ensi keväänä ja nyt tarvitaan hyviä neuvoja. Ajatuksena olisi laittaa betonista painot, ja ketjut sekä sakkelit rosterista. Tulee aika kalliiksi ne kettingit mutta toisaalta betonipaino on edullista valaa. Ei ole intoa sukellella niitä tarkistelemassa liian usein.
Aiheuttaako rosteri sakkeli sen että poijun galvanoitu lenkki saa siipeensä tai mitä muita epäkohtia tossa virityksessä on.
Minkäpaksuista kettinkiä ja kannattaako olla pitkä- vai lyhytlenkkistä? Pituus ilmeisesti pitäisi olla vähintään se syvyys x2.
Monenko litran poijut kannattaa laittaa? Ja kannattaako laittaa sellainen jossa on jotain polyuretaania/polystyreeniä sisällä?
Vene on kevyehkö pulpettivene mutta myös vähän raskaampaa venettä voisi palvella.
Kiitos avusta!
Aiheuttaako rosteri sakkeli sen että poijun galvanoitu lenkki saa siipeensä tai mitä muita epäkohtia tossa virityksessä on.
Minkäpaksuista kettinkiä ja kannattaako olla pitkä- vai lyhytlenkkistä? Pituus ilmeisesti pitäisi olla vähintään se syvyys x2.
Monenko litran poijut kannattaa laittaa? Ja kannattaako laittaa sellainen jossa on jotain polyuretaania/polystyreeniä sisällä?
Vene on kevyehkö pulpettivene mutta myös vähän raskaampaa venettä voisi palvella.
Kiitos avusta!
Vastaukset 12
Vanhimmat
sinkitty poijunvarsi "häviää" melko nopesti.Pistä 60L muovipoiju uretaanitäytöllä, sinkitty 16mm pitkälenkkinen ketju.Kestää vuosia
Kun katot rannalta sopivan suuren kiven johon laitat haponkestävän lenkin niin ei häivy heti pois,sitten talvella kokoat poijun ketjuineen ja vetelet sen jäälle sopivaan paikkaan,sitten tuuralla tai moottorisahalla jää ympäriltä rikki ja siellä on.
Kivi sen vuoksi että on parempi ominaispaino kuin betonilla ja poiju sen kokoinen että hyvin kantaa ketjun painon.Ketjuksi 8-10 millinen pitkälenkkinen,siihen mahtuu sakkeli paremmin.Pituudeksi riittää veden syvyys korkeuden vaihelu kunhan kivi on tarpeeksi painava
Käsittääkseni makeassa vedessä ei rosteria tarvita, merellä voi tietysti tarve olla erilainen. Tuo talvisaikaan kiven/painon raahaaminen jäälle on erittäin hyvä ajatus, käy varmasti helpommin kuin kesällä veneestä käsin.
Kesällä 2004 ostin rautakaupasta kaksi kappaletta halkaisijaltaan 60 cm. kaivonrenkaita.
Käänsin ne mökillä ranta-alueelle "kohdalleen",muovin laitoin alle.Valmistin silmukat ja kiinnitin ne U-palkin kanssa ristikkäin,reikä U-palkkiin ja silmukan varteen kierteet ja mutterin.Asettelin parin lankunpätkän kanssa U-palkin ja silmukan kohdalleen kaivonrenkaan sisälle.Lankunpätkät saivat jäädä valuun.Valoin kaivonrenkaat täyteen betonia S-30.
Pääsiäisen aikaan 2005 kaadoin renkaat "kyljelleen",irtosivat hyvin jäisestä maasta kun oli muovi alla. Vieritin renkaat aamupakkaslla jäälle tarkasti mitattuihin paikkoihin.Kupsautin normaali asentoon,kiinnitin mitatut kettingit ja kesällä jo valmiiksi ostetut poijut ketjun toiseen päähän.En sahannut jäähän aukkoja,jätin "asian hautumaan".Kun palasin vapun aikaan simaa juomaan mökille,totesin että maanvetovoima on edelleen kunnossa mökkirannassamme.Painavammat kaivonrenkaat olivat ihan yksin osanneet asettua järven pohjalle ja poijut valinneet näköalapaikan pintavedestä.Eikö ole ihmeellistä,kaikki kunnossa ilman tietokonetta. Juhannuksena 2006 kävi tuttava harrastesukeltaja betonipainot tarkastamassa.Molemmat painot kohdallaan liejupohjassa saven päällä.Betonia näkyvissä n.5 cm.Hyvin on pysynyt 11000 kg.painoinen tukkihinaaja parin kesän tuulissa paikoillaan näillä tarpeilla.Sen verran olisin tätä mieltä,että mitä sitä styroksia sinne poijuun tunkemaan.Lisä painoahan se on,kyllä ilma toimii aivan hyvin nosteena poijulle. En pane pahakseni jos joku toinenkin astelee ensi kesänä rautakauppaan ostamaan kaivonrenkaita jne.
Mutta merellä ei voi jättää painoja jäälle vaan pitää pudottaa jään läpi,muuten voivat olla keväällä naapurin rannassa kun jäät lähtevät liikkeelle.
Kivi on kaivonrengasta parempi kun siinä on suurempi ominaispaino,eli pärjää pienemmällä puntilla,eikä maksa mitään.
Totta se on tuo ominaispainohomma,mutta kun on elettävä joskus tilanteen mukaan.Minulla ei ollut käytössä traktoreita,mönkijöitä eikä vahvoja kylän miehiä..Aivan meidän perheen "puuronkeittäjän" kanssa oli työ tehtävä,sen tiesin jo toimeen ryhtyessäni.Kaivonrenkaat pyörivät paremmin jäätuuralla vivuten kuin luonnonkivi murikka.
Toisaalta vaikka betonin ominaispaino onkin pienempi niin kaivonrenkaan muoto on edullisempi pyöreämuotoiseen luonnonkiveen verrattuna.Kun se tasaisella pohjallaan pohjasaveen hieroutuu,niin kiinni on kuin p...a Junttilan tuvan seinässä,olen kuullut näin sanottavan No,kukin tavallaan toimikoon,ja toimessaan onnistukoon.Tässä kuitenkin kaksi hyvää vaihtoehtoa valittavaksi.Valinnan tehköön hän joka on seuraava "kivenpyörittäjä".
tehdä suoraan jäälle ja avannosta vedet.
Merivesi käy yhtälailla saivartelu suolasta on paskapuhetta.
Joten jäälle valu ja sahalla pohjaan.
laittakaa vielä sakkeli poijuun niin saa vedettyä syksyllä narut maihin ottaa poijut pois talveksi ei turhaan kulu ketjut syys myrskyissä kokemusta on meinaa 25v
Itselläni on ollut merellä poiju paikoillaan 15 vuotta kaikki talvet happokettingin päässä eikä ole juuri nimeksikään kulunut.
puuhaa, syynä on se, että jos poijun jättää pintaan, vie jäät sen mennessään. Jos laittaa vahvasti kiinni, niin sitten poiju repeytyy hajalle. Tämä käytännön kokemusta meren rannalta.
Multa lähti sellainen halk.120cm helvetin iso ja tyyris poiju jäiden mukaan ja vituttaa vieläkin. Enään en jätä poijua jäihin.
Totta on, että kivi (iso) on hyvä, mutta kaivonrengas kivillä ja betonilla täytettynä toimii myös mainiosti ja on helpompi saettaa paikalleen.
Se poiju pitää olla sen mallinen että menee jään läpi eikä jää siihen kiinni (mulla kartio).
Miksi se betonirengas on helpompi saattaa paikoilleen.
Hyvin minä ainakin sain talvella paikoilleen n.600-700 kiloisen kiven ihan auton vanhalla konepellillä ja käsipelillä vetäen(kaksi miestä)