diagnoosi olisikin homepölykeuhko? Eihän siihen ole hoitoa, ainoastaan pitää pyrkiä välttämään uutta altistusta.
Sinänsä yhdentekevää, kumpi on oikea diagnoosi, jos vain saa jonkinlaista apua oireisiin.
Mikä ihmeen pakkomielle täällä on joillakin astmadiagnoosia vastaan?
Minun tilanteeni ei ainakaan muuksi muutu, oli diagnoosi kumpi hyvänsä. Ainoa keino on pyrkiä olemaan poissa tiloista joissa saa oireita ja yrittää itse huolehtia riittävästä levosta,liikunnasta ja oikeanlaisesta ravinnosta.
Kinaaminen ei johda mihinkään ja me emme sitä päätä kumpi sairaus meillä on. Voimme heitellä linkkejä tänne ja tulkita niitä vaikka hurumyckett, mutta oireet ja sairaus ei siitä muutu.
Sinänsä yhdentekevää, kumpi on oikea diagnoosi, jos vain saa jonkinlaista apua oireisiin.
Mikä ihmeen pakkomielle täällä on joillakin astmadiagnoosia vastaan?
Minun tilanteeni ei ainakaan muuksi muutu, oli diagnoosi kumpi hyvänsä. Ainoa keino on pyrkiä olemaan poissa tiloista joissa saa oireita ja yrittää itse huolehtia riittävästä levosta,liikunnasta ja oikeanlaisesta ravinnosta.
Kinaaminen ei johda mihinkään ja me emme sitä päätä kumpi sairaus meillä on. Voimme heitellä linkkejä tänne ja tulkita niitä vaikka hurumyckett, mutta oireet ja sairaus ei siitä muutu.
Vastaukset 29
Vanhimmat
on töitä tehty ja kuitenkin on elettävä tätä elämää.. positiivinen asenne auttaa paljon..
iloa saa arjen pienistä ihmeistä..
no minulla kait ne molemmat mut ihan sama - Pilkettä mieleen ja iloa jakoon!
ei ongelmia, sama se, mistä se tulee mitä se on mitä siitä seuraa. Positiivisuutta kehiin.
tilannetta kohdallani. Ensin epäiltiin toista ja sitten todettiinkin terveeksi. Molempien oireita on jo tässä vaiheessa ja olen tullut siihen tulokseen että lääkärissä hyppääminen saa riittää.
Jos tulee oireita, menen niistä lääkäriin mutten puhu enää homeista mitään. Niin saan edes jonkilaista palvelua ja tutkimusta. Homeista ei kannata enää edes mainita, sillä oireiden mukainen hoito on ainoa oikea vaihtoehto.
sairauteen johon nuo lääkkeet eivät kuulu? Pahentanevat vain sairastuneen tilannetta. Että siinä se syy, miksi on tärkeää tietää mitä sairastaa. Postitiivisuutta kehiin vain, ja oikeat lääkkeet tai lääkkeettömyys myös!
minulla kunnon astmalääkitys ja sen tehoamista tässä ihmetellään tai sitä että se ei toimi. Mitkä ovat ne oireet joihin toivot apua ja hoitoa? Ja mitä se hoito on, jos astmalääkkeet eivät käy?
ja sitä hoidetaan "astmana" pois, niin samapa tuo kunhan pääsee bronkiitista eroon.
Jos väität lääkärille että sinulla on alveoliitin oireet (objektiivista näyttöä kylläkin olisi) ja toivot hoitoa bronkiittiin, niin etpäs saakkaan. Mutta jos lääkäri onkin sitä mieltä että bronkiitin lisäksi sinulla on astma(vaikkei kriteerit täyty) ja määrää vaikka Pulmicortin hoidoksi, niin hyvä. Ainakin pääsee eroon kroon bronkiitista.
Diagnoosin takia on turha taistella, siinä vasta terveys oikeasti menee.
Jos väität... Eihän tuo ole mitään sairaanhoitoa. Eihän potilas väitä mitään, vaan kertoo ja vastaa lääkärin esittämiin kysymyksiin. Niiden ja kliinisten oireiden, tutkimustulosten ja muiden FAKTAtietojen perusteella määritellään mitä kukin sairastaa. Ei nuo lääkäreiden diagnoosit ole koskaan perustuneet kenenkään väittämiin tai väittämättäjättämiin tietoihin. Jos ei tutkita oikein ja asiallisesti, niin sitten arvotaan seuraava diagnoosi...
mutta totuus on toisenlainen. Ja kyllä sitä potilas saa väittää vastaan jos tietää jonkun sairauden kriteerit paremmin kuin lääkäri. Näin se kuule nykyään menee. Onneksi on netti ja pääsemme selvittämään tarkasti esim. astman kriteerit. Jos ne ei mitenkään täyty ja lääkärin mielestä potilaalla on astma ja aikoo hoitaa sitä astmalääkkeillä, totta helv..ssä potilas saa väittää vastaan ja pyytää lääkäriä perustelemaan arvauksensa.HÖH!
turhaan. Siitä on kyse!
"Minun tilanteeni ei ainakaan muuksi muutu, oli diagnoosi kumpi hyvänsä. "
No joo, ei muutu vai??? Älä viitsi!
"mutta oireet ja sairaus ei siitä muutu. "
ja sitä ei lääkäreillä enää tänä päivänä näytä olevan. Joten astmalääkitystä annetaan jo vaihdevuosivaivoihin ja selkäkipuunkin.
lisäksi monta muutakin sairautta diagnosoitua ja ei-diagnosoitua... Lääkearsenaali senkun kasvaa ja niiden sivuvaikutuksiin taas lääkettä. Lääketehtaat vetää suurta voittoa ja lääkärit nostavat kovaa palkkaa. Mä oon Zombie.... hah, hah, hah, haaaaaaaaaaaaaa...
"Sinänsä yhdentekevää, kumpi on oikea diagnoosi, jos vain saa jonkinlaista apua oireisiin. "
*mitä luulet olisiko se hoitavalle lääkärillesi myös ihan sama mitä sairautta hoitaa? Siis onko tosiaan ihan sama hoitaa astmasairasta tai alveoliittiin sairastunutta? Kannattaa kysäistä tätä vaikka omalta lääkäriltään.
"Traumatisoiva astmadiagnoosi"
*miten tämä astmadiagnoosi nyt traumatisoi? Eiköhän kyse ole siitä, että diagnoosista ei ole varmuutta ja se ei pitäisi tänä päivänä kyllä enää olla edes mahdollista. Mutta asenne tuokin.
"mitä sitten, jos diagnoosi olisikin homepölykeuhko? Eihän siihen ole hoitoa, ainoastaan pitää pyrkiä välttämään uutta altistusta. "
*siinähän se tärkein tulikin! Mitä sitten jos, väitetäänkin sairautesi olevan astmaa ja kyllä sen kanssa hyvin töissä pystyy käymään? Miten käy sairastuneen? Oliko ihan sama, mikä se diagnoosi on, tai ei ole? Eikä tuo diagnoosin tarvitse edes olla tuo alveoliitti, vaan tieto siitä ettei se nyt astmaa ole ja lääkitys ei näytä olevan oikea, joten turhaan syöt lääkkeitä sairauteesi, jota emme tiedä. Pitäisikö vielä miettiä, mikä se sairaus on ja tehdä oikeita johtopäätöksiä lääkkeistä ja hoidosta, altistumisesta yms. Tunnustaa se, että ei tiedetä ja homma on karannut käsistä lääkäreiltä pahemman kerran.
"Mikä ihmeen pakkomielle täällä on joillakin astmadiagnoosia vastaan? "
*käsittääkseni ei kenelläkään tai ainakaan minulla ole ollut mitään pakkomiellettä astmadiagnoosia vastaan, vaan omat lääkärini ovat epäilleet koko diagnoosia. Jo sairaalan Bal-tutkimuksissa lääkäri kertoi, ettei sinulla mitään astmaa ole, myös erikoistuva lääkäri TTL:n tutkimuksissa totesi heti, ettei tämä ainakaan astmaa ole, nyt hoitava keuhkolääkäri on samaa mieltä, että ei näytättäisi olevan astmalääkkeistä apua. Ainoat lääkärit ja tutkijat jotka pitävät kiinni siitä, että sairastan astmaa on TTL:n vakilääkärit... tai osa heistä. Itse uskoin milloin mitäkin lääkäriä ja toimin ohjeiden mukaan. Eli milloin minulla oli ja milloin ei tuo astma. Tutkimusten tulokset eivät koko aikana ole muuttuneet astmaa tukeviksi, ei edes astmahoidoista huolimatta ;-). Koko ajan kertoivat hoitavat lääkärit olevansa ymmällään miten minua hoitavat, myös lääkäri joka itse sairasti astmaa, oli varsin ymmällään miten erilaiset astmat meillä onkaan.??
"Minun tilanteeni ei ainakaan muuksi muutu, oli diagnoosi kumpi hyvänsä. Ainoa keino on pyrkiä olemaan poissa tiloista joissa saa oireita ja yrittää itse huolehtia riittävästä levosta,liikunnasta ja oikeanlaisesta ravinnosta. "
*et voi olla tosissasi? Tilanne muuttuu tietysti ja olleellisesti. Astma on hoidettavissa oleva sairaus, sairaus josta ei tiedetä mitään ei taas ole, tai jos se on alveoliittia niin sehän voi johtaa jopa kuolemaan nopeastikin, jos uskoo että astmalääkkein voi siellä työpaikallaan töissä käydä. Sitähän minullekin TTL:n toimesta väitti tutkinut keuhkolääkäri, kyllä astman kanssa töissä hyvin pärjää. Eli kyllä tilanne on aivan toinen, kun alettiin epäilemään että sairauteni ei ihan astmalääkkein menekään parempaan suuntaan. Tuli keskustelut etätöistä ja viimein itsekin ymmärsin, että en voi vaatia oikeutta käydä töissä työpaikallani, koska sairauteni ei ole astmaa. Kukaan ei tietäne mitä sairastan, en minä itsekään, joten en väitä sairastavani sitä tai tätä. Minä en tiedä mitä sairastan, tiedän vain sen että ilman lääkkeitäni pärjään samoilla oireilla oireillein, kuin lääkkeideni kanssakin. Osa oireista tosin on poissa, koska ne johtuivat todennäköisesti lääkkeistäni ja osa tietysti siitä syystä, että olen etätöissä. Perusongelmat ovat samat ja aivan samalla tavoin sairastun väärissä paikoissa, haistan kaikki hajut hyvin voimakkaina ja epämielyttävinä, lämmin ruoka on yksi inhottava tuoksu, ihan sama mikä ruoka on kyseessä ja kaukan patit elämöivät aika ajoin samoin kipuilen keuhkoalueella, mutta en tiedä miksi ja mistä se kertoo, vai kertooko mistään.
"Kinaaminen ei johda mihinkään ja me emme sitä päätä kumpi sairaus meillä on. Voimme heitellä linkkejä tänne ja tulkita niitä vaikka hurumyckett, mutta oireet ja sairaus ei siitä muutu. "
*no tosiaankaan kinaamisella ei saa mitään aikaan, mutta typerää on kuvitella, että epätietoisuudessa eläminen nyt mitenkään sädekehääsi kiillottaa? Ei, emme me voi päättää tai päätellä MIKÄ sairaus on kyseessä. Nyt ei mielestäni ole kyse kahdesta eri sairaudesta, vaan siitä, että MIKÄ sairaus on kyseessä! Tutkimus on aivan liikaa junnannut tässä kahden sairauden välillä unohtaen sen, että nuo oireet ja ongelmat ovat kovin laajat ... ehkä olisi aika miettiä MISTÄ sairaudesta tai oireyhtymästä on kyse. Ei kinastella siitä onko se sitä tai tätä, se on typerää, yhtä typerää kuin uskoa että sairastaa astmaa, jos suurin osa lääkäreistä kertoo että et sinä mitään astmaa sairasta ja vain yksi taho väittää sinnikkäästi tuon sairauden nimeksi astman, syystä tai toisesta. En tiedä oliko syynä se, että tosiaan ajatellaan näin auttaa ammattitautiin sairastuneita, juuri siten, että astmasta nyt ainakin saa korvauksen ja lääkkeet ja hoidon. Että mennään siitä missä aita on matalin ja pyritään auttamaan sairastuneita ainakin näin. Se vain ei ole se oikea tapa, sillä väärät lääkkeet sairauteen josta ei olla varmoja tietää sen ettei sitä sairautta koskaan saada kiinni. Lääkkeet peittävät osan oireita alleen siinä vaiheessa kun tutkimuksia pitäisi tehdä ja miettiä mistä oikein on kyse. Jos kyse on siitä, että tahdottiin auttaa, tekemällä selkeä diagnoosi, tehtiinkin selkeästi vain väärin.
Kyse ei ole rahasta, ei traumoista, ei kahdesta sairaudesta, ei vihasta, ei muusta kuin siitä oikeudesta tietää oma sairautensa tai se, että sitä ei tiedetä.
En ole tuo aloittaja, mutta ymmärrän hänen pointtinsa. Sinun tilanteesi on melko poikkeuksellinen.
Itsekin olin hyvin hyvin sairas hometalossa asuessani. Ei ollut vain yhtä tai kahta sairautta, vaan lukemattomia, joiden nimistä ei ole harmainta aavistustakaan. Asuminen siellä kävi täysin mahdottomaksi. Sinne jääminen olisi merkinnyt hengen menoa. Ei siis tarvinnut miettiä tai kysyä lääkärinkään mielipidettä, että pitäisikö muuttaa pois. Vaihtoehtoa ei ollut.
Kyllähän se monipuolinen sairastelu jatkui pitkään vielä sen poismuutonkin jälkeen. Nykyään pysyn oireettomana, ellen joudu homeiden tai voimakkaiden tuoksujen kanssa tekemisiin. Minullekin on yksi lysti, mitä kaikkia sairauksia minulla on ollut homeiden takia. Oli mitä tahansa, niin osaan itse hoitaa nyt itseni yksinkertaisesti vain välttämällä lisäaltistuksia.
miksi pitäisi hyväksyä sairaudekseen sairaus, josta kukaan ei ole varma tai varmaksi tiedoksi sen, että ei ole sairastunut kun on tutkittu, että sairaus ei ole astmaa?
Se että hyväksyy sairaudekseen astman, ja hoitaa sitä pitää perustua siihen, että sairastaa astmaa.
Sen että, ei ole sairastunut astmaan, ei pitäisi kertoa vielä tutkivalle taholle mitään muuta kun sen, että astmaa ei oireistaan ja sairaudestaan kärsivä potilas sairasta, ei sitä, että mitään sairautta ei ole.
Ongelmana on ammattitautitutkimukset osittain, mutta miksi samat ongelmat tuntuvat olevan myös kotona sairastuneilla? Onko kyse sittenkin ihan jostakin muusta kuin siitä onko potilaalla ammattitauti vaiko ei. Olisiko yhteinen tekijä home ja se, että homesairauksissa lääkärit ovat yksinkertaisesti aivan alkutekijöissään tutkimuksen ja hoitojen saati sitten diagnostiikan suhteen. Onko noloa tunnustaa, että mielettömät määrät tutkimusrahaa on palanut siihen että ei tiedetä mitään?
"*mitä luulet olisiko se hoitavalle lääkärillesi myös ihan sama mitä sairautta hoitaa? "
Vastaus: kyllä on lääkärille aivan samantekevää mitä sairautta hän hoitaa. Hänhän hoitaa mielellään sitä helpointa eli astmaa. Siihenhän on hoito ja näin pääsee lääkärikin nopeammin potilaastaan eroon.
"*miten tämä astmadiagnoosi nyt traumatisoi?"
Vastaus:kyllä tämä astma/alveoliitti keskustelu on joillekin aika traumatisoivaa. Katso vaikka keskusteluja muutaman päivän sisältä.
Olkoon sitten kyseessä astma tai alveoliitti diagnoosi, niin kummassakaan tapauksessa ei kosteusvaurioista sairastunut voi työskennellä kosteusvaurioisissa tiloissa sairautensa kanssa. Pitäisi sinunkin se jo tietää.
"*käsittääkseni ei kenelläkään tai ainakaan minulla ole ollut mitään pakkomiellettä astmadiagnoosia vastaan, vaan omat lääkärini ovat epäilleet koko diagnoosia."
Vastaus:Sinusta en ole kirjoittanut. Mutta ehkä sinun pakkomielteesi on se että kuvittelet kaikkien kirjoittavan sinun ongelmistasi. Ja toiseksi: astmadiagnoosin olet saanut omalta lääkäriltäsi.
" tai jos se on alveoliittia niin sehän voi johtaa jopa kuolemaan nopeastikin, jos uskoo että astmalääkkein voi siellä työpaikallaan töissä käydä."
Vastaus: kuka on puhunut töissä käymisestä alveoliittidiagnoosilla tai ilman. Herää jo ja tajua että meitä homealtistuneita on muitakin kuin te työssäsairastuneet. Meitä on niitä joilla ei ole edes enää työpaikkaa johon mennä.
Ja Nisuiisun opit ovat sitten menneet sinuun perille jos kuvittelet että alveoliitti tappaa tosta noin vaan. Kyllä allergisen alveoliitin kanssa voi elää pitkänkin elämän ja lähtö voi tulla vaikka auton alle jäämisenä.
"mutta typerää on kuvitella, että epätietoisuudessa eläminen nyt mitenkään sädekehääsi kiillottaa? Ei, emme me voi päättää tai päätellä MIKÄ sairaus on kyseessä"
Vastaus: mitä vitun sädekehää minä tässä kiillotan jos totean sen mitä totean. Se on minun näkemykseni asiasta. Ja kyllä tämän sairauden kanssa valitettavasti joutuu itse päättelemään asioiden summaamista, koska lääkärit eivät sitä tee.
"Kyse ei ole rahasta, ei traumoista, ei kahdesta sairaudesta, ei vihasta, ei muusta kuin siitä oikeudesta tietää oma sairautensa tai se, että sitä ei tiedetä."
Vastaus: pitkät litaniat kirjoitit ja tietenkin jälleen itsestäsi, mutta päädyit samaan tulokseen kuin minäkin eli " sitä ei tiedetä".
kirjoittamani viestin sisällön.
Ja viimeisestä kappaleestasi olen kanssasi aivan samaa mieltä ja samoilla kokemuksilla.
kirjoituksia ja näkökulmia!!
Ei tässä hyökätty sinua ja sinun sairauslistaasi vastaan, joten voit olla aivan rauhassa ja antaa toisillekin mahdollisuus kertoa oma kantansa homesairaus-palstalla. Ei täällä tarvitse heti lyödä jo lyötyä ja kommentoida jokaista riviä noinkin vihamieliseen sävyyn kuin sinä teet.
Sitten kehtaat vielä puhua etteik kyse ole vihasta tai rahasta jne.;
"Kyse ei ole rahasta, ei traumoista, ei kahdesta sairaudesta, ei vihasta, ei muusta kuin siitä oikeudesta tietää oma sairautensa tai se, että sitä ei tiedetä. "
Nyt kuitenkin oma kirjoituksesi kuulsi läpi traumoja ja vihaa.
Anna kaikkien kukkien kukkia. Jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseensä ja jos ne eivät sinua miellytä, niin ei niitä tarvitse noin vihamielisesti kommentoidakaan. Ei tämä ole sinulle henkilökohtaista, koeta nyt se ymmärtää.
haluaisin tietää oikean diagnoosin. Kävin tänään TK:ssa spirometriassa. Avaava lääke ei paljon auttanut. Yskin niin h......i puhallusten jälkeen, että suolet meinasi ulos tulla ja oksennus. Arvatenkin TK-lääkäri tarjoaa ensiviikolla astmalääkkeitä, on oikea dignoosi mikä hyvänsä sitten. Minulla on aikomus oikeasti hoidattaa itseni vaihtehtohoidoin kuten muutkin sairauteni. Haluan nyt vai jonkun diagnoosin byrokratiaa varten. Vai lähettääköhän TK-lääkäri minut keuhkolääkärille? Eivät ne yhteiskunnan rahoja turhaan tuhlaa, luulen ma. Astmahan se.
eihän sinulla silloin ole astmaa. Voit sanoa saman lääkärille ja vaatia lisätutkimuksia.
Huokaus! tosin harvemmin ne lisätutkimuksetkaan mihinkään muuhun diagnoosiin päätyy. Huokaus!
" Haluan nyt vai jonkun diagnoosin byrokratiaa varten."
Tarvitsetko sitä ammattitautia varten? Vai mitä varten? Itse en ole sitä tarvinnut mihinkään.
mitä ihmettä tarkoitatte? Ettei millään ole mitään väliä? Että jos on käsi poikki ja jalka kipsataan, niin mitä väliä, asennetta kehiin!
Outoa kirjoittelua ja siihen asiallisesti vastattu kirjoitus onkin sitten jotakin muuta? Jos ottaisitte nyt itse sitä asennetta kehiin, vai mitä tarvitsette? Nähtävästi kyseessä on henkilö/t, jotka eivät ole työelämässä? Ja näin ollen heille on aivan sama millä diagnoosilla loikoilevat kotisohvalla?
Ja miettimään mitä kirjoitukset sisällään pitävät. Luetun ymmärtämistä on useaan kertaan haettu, nyt kannattaa aloittaa se etsiminen tyttö hyvä!
jos käsi on poikki, se on aika selvä juttu.
Noin hölmö vertaus ei mene läpi.
Homeasiat on pikkasen monimutkaisempia.
eikö sinun pitäisi tarkistaa asennettasi. Pidät työelämästä poisjoutuneita sohvalla loikoilijoina. Aika alhainen asennoituminen toisiin homesairaisiin jotka ovat menettäneet sairautensa vuoksi työpaikan. Kun se kolahtaa kohdallesi ja joudut samaan tilanteeseen, muistanet loikoilla kotisohvalla.
ei vielä mene välttämättä henki, käsi vain jäisi vähän vajaaksi... Mutta jos todetaan astma ja onkin alveoliitti tms. pahempi sairaus, menee henki. Että sikäli hölmöä tosiaan on väittää ettei tuolla diagnoosilla ole väliä! Herää unestasi!
http://www.youtube.com/watch?v=TBzvcYD0x1M
että ota siinä sitten selvää, mikä on sairautesi diagnoosi. Jos ei lääkäritkään pysty kuin astman löytämään niin kyllä tässä itse aika hukassa on.
Onneksi oireet vaihtelevat ja voi mennä aina uusien oireiden kanssa lääkäriin, vähän niinkuin uuden sairauden kanssa. Ja tk:ssa on mukava käydä arvuuttelemassa, ei edes maksa mitään kolmen kerran jälkeen. Saa aina lähetteen jonnekin vaikka unipolille,keuhkolääkärille,fysioterapeutille,sisätautilääkärille,reumalääkärille jne. Siinä vuosien mittaan tulee tutuksi kaikki ne erikoisalat joihin terveenä et ole ilmaiseksi päässyt tutustumaan. Jos ei ole muuta tekemistä kun jo homesairauden vuoksi on työtön, niin voi kierrellä lääkäreissä. Mukavaa ja yhteiskunta maksaa viulut. Eikä tarvitse siellä sohvallakaan loikoilla jatkuvasti, tulee makuuhaavoja.