Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    kurja tapa masentumalla

    Muistan vielä kun nuoruudessani kävin läpi murrosvaihetta ja oli kaikenlaisia estoja ja ulkonäöllisiäkin ongelmia . Tapa surra ja tapa kiukutella ja olla ristiriidassa tunteidensa kanssa oli kuitenkin erilaista kuin mitä nyt on. Myös lapsena koetut murheet ja pettymykset olivat erilaisia kokea. Aikuiselämän ristiriidat , ero ja siitä selviäminen oli sekin aivan erilaista surua. Mitä hemmettiä tämä masennus on kun se on aivan erilaista ? Se on epämääräistä selkeästi kohdistumatonta lamaannuttavaa tahdotonta oloa? En käsitä sen syntymekanismeja. Siinä on jotakin niin salakavalan tuntuista että hirvittää. Kauheasti pitää taistella että osaisi elää edes suht niinkuin on elänyt ennen sitä. Ja silti ennenkin oli murhejaksoja aikatavallakin. Mikä tässä sairastelussa tekee niin pirun saamattomaksi ettei osaa eikä edes välitä hoitaa itseään? On vain ja odottaa että se menee ohi ?
    2256
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 2

    Vanhimmat

    sano tunnen kuten sinäkin, minä kun olen onnellinen uuden elämän kumppanin kanssa ja kaikki asiat kunnossa ja silti vaan on niin kumma olo joskus puhun itselleni kovalla äänellä (kun olen yksin kootona) että nyt perhana kokoot itters ja olet kun ennenkin ja ookko vaan laiska kun ei mikään huvita ja se auttaa pari tuntia sitten on taas sama remmi päällä. Mutta kyllä menee ohi kun saa mieltä kohottavia lääkkeitä

    Äänestä

    • Mieltä kohottava sosiaalinen keskustelu?> lääketokkuran vaihtoehtona. Kävisikö laatuun > kelpaako seura ? (en tarjoa itseäni)

      Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    surra kirjoitti:

    Muistan vielä kun nuoruudessani kävin läpi murrosvaihetta ja oli kaikenlaisia estoja ja ulkonäöllisiäkin ongelmia . Tapa surra ja tapa kiukutella ja olla ristiriidassa tunteidensa kanssa oli kuitenkin erilaista kuin mitä nyt on. Myös lapsena koetut murheet ja pettymykset olivat erilaisia kokea. Aikuiselämän ristiriidat , ero ja siitä selviäminen oli sekin aivan erilaista surua. Mitä hemmettiä tämä masennus on kun se on aivan erilaista ? Se on epämääräistä selkeästi kohdistumatonta lamaannuttavaa tahdotonta oloa? En käsitä sen syntymekanismeja. Siinä on jotakin niin salakavalan tuntuista että hirvittää. Kauheasti pitää taistella että osaisi elää edes suht niinkuin on elänyt ennen sitä. Ja silti ennenkin oli murhejaksoja aikatavallakin. Mikä tässä sairastelussa tekee niin pirun saamattomaksi ettei osaa eikä edes välitä hoitaa itseään? On vain ja odottaa että se menee ohi ?

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu