Onko taiteilijan osattava

Jos ajatellaan kuvataiteilijoita, onko välttämätöntä, että he ovat myös taitavia piirtäjiä, vaikka se ei tietenkään mitenkään näy heidän moderneissa tai abstrakteissa aiheissaan.

Oma mielipiteeni on, että taiteilijan täytyy olla hyvä piirtäjä, joka kykenee loihtimaan paperille laukkaavan hevosen, merikotkan ja kasvotutkielman. Jos hän sitten jostain syystä, koulutuksesta johtuen tai zeitgeistia noudattaen sortuu kaatelemaan kankaalle erilaisia värejä tms., mutta lopputulos on sommittelultaan tai väreiltään asiallinen, arvostan kyllä tällaista taiteilijaa. Mikäli taas laukkaava hevonen muistuttaa jäykkää puuhevosta (vai onko sittenkin lehmä?), katson, ettei tällainen henkilö ansaitse taiteilijan titteliä, vaan on jonkinlainen "leipäpappi", jos tällainen vertaus sallitaan.

Uskon, että tällaiset kysymykset ovat olleet aina pinnalla siitä lähtien kun taiteilijat luopuivat realistisesta esittämistavasta ja siirtyivät apurahataiteen puolelle.
582720
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 58

Vanhimmat

Vai että realistinen piirtäminen ei ole apurahataidetta? No hyvä! Jää mulle paljon paremmat mahdollisuudet päästä osalliseksi tästä jumalaisesta nannasta.

Äänestä

taiteilijan titteliin, kun se on kai jokaisen itsensä päätettävissä, mutta siinä olen samaa mieltä, ettei taiteilijaa, joka ei osaa piirtää, osaa oikein arvostaa. Pelkkä idea tai fiilis ei mielestäni riitä taiteeksi, vaan taiteilijan täytyy hallita myös keinot tuon ideansa tai fiiliksensä välittämiseksi.

On tavallaan hirveän surullista, kun moderni taide se on mennyt pääosin "suttaamiseksi", jossa tuo tekninen taito ei näy, ja monesti sitä ei edes ole. Moni luomus ja katsojan tavoittamattomiin, kun se on teknisesti niin huonosti tehty.

Äänestä

En tunne yhtään kuvataiteilijaa joka ei osaisi piirtää. Eri asia on se että mikä katsotaan osaamiseksi.

Äänestä

Kyllä arvostan taitavaa piirtäjää. Eipä mikään ole kamalampaa kun pikkuisen pieleen piirretyt perspektiivit, eläimet tai henkilöhahmot. Sen sijaan tarkoituksellisesti "pieleen" piirretyt perspektiivit, hahmot ja todellisuus voivat olla hyvä tehokeino, mutta takana silloinkin toivottavasti piilee hyvä piirustustaito. :)
JOS itselläni jotain vahvuuksia ylipäätään harrastelijan "taiteilussani" on, niin se on piirtämisessä, siksi kai pidän piirtämistaitoa tärkeänä muidenkin töissä. Luulisi, että piirustustaito ja sommittelutaito käyvät käsikädessä. Mutta kun taiteilijalle persoonallinen värimaailmallakin on tärkeä tehtävänsä maalauksissa, niin kuka voi varmasti määritellä, mikä on tärkeintä hyvän taideteoksen synnyttämisessä. Kauneus/arvostus on kuitenkin katsojan silmässä. Kömpelöstikin toteutettu idea voi murtautua heikkouksien läpi ja puhutella voimakkaasti katsojaa. Teoshan on silloin toteuttanut perimmäisen tehtävänsä.
Tämmöisiä ajattelin isse issekseni, mutta en kuvittele olevani asiantuntija pienimmässäkään määrin.

Äänestä

Kyllä piirtäminen on A ja O. Me piirsimme 60-luvulla Suomen vanhimmassa Taidekoulussa (Piirustuskoulussa!!!)ainakin antiikin patsaita ja reliefejä, ei se niin hauskaa ollut, mutta tuli itselle todistettua, että näköinen tuli.Ei viivaa, vaan ainoastaan valo ja varjo, ja peukalolla hiilelle kyytiä.Eikä koko ollut mitään A4...Ja kolmannella luokalla alastonmallia melkein 1:1,ja hiilellä. En kuitenkaan itseäni pidä taitavana piirtäjänä,kateeksi kävi, kun se toisilla tuntui sujuvan helposti.
Siitähän se sitten omien mieltymysten ja maun mukaan lähti kuvien tekeminen. Eikä niillä apurahoilla parempia kuvia tehdä,materiaalin hankinnassa tietysti auttaa.
Muttä tänä päivänä katson vähän pahalla silmällä taidekoulujen opetusohjelmia, kiire on kova,näyttelyitä pitää saada pystyyn heti kun on kuukauden opiskellut! Missä on peruspohja? Me emme silloin saaneet osallistua näyttelyihin opiskeluaikana!!! Että perinteet kunniaan!

Äänestä
  • Mun mielestä piirtäminen on "hauskaa". 90-luvulla taidekoulussa piirsin iltaisin kipsimalleja kun elävän mallin työpäivä päättyi. Oli ihanaa saada piirtää hyvässä työtilassa rauhassa miettimättä hiilipölyä ja sotkua. Paperia ja hiiltä riitti ja myös kipsimalleja.
    Tuo kauhea kiire näyttelyihin osallistumisesta häiritsi minuakin. Nuorten näyttelyyn oli kova hinku kaikilla mutta sinnehän ei päässyt pelkillä hiilipiirroksilla. Nuorten näyttelyjen taso on ollutkin vähän mitä sattuu ja niiden merkitys on ollut liian suuri tasoon nähden.

    Äänestä

  • Tulkaahan nyt keskustelemaan Turun Piirustusseuran foorumille. Pääosin Turun Piirustuskoulun kasvatteja. Saamme hyvät jutut aikaan ja paikalla on monta syvälliseen keskusteluun pyrkivää taiteilijaa.

    http://www.turunpiirustusseura.com/phpBB3/

    Äänestä

  • kandinsto kirjoitti:

    Tulkaahan nyt keskustelemaan Turun Piirustusseuran foorumille. Pääosin Turun Piirustuskoulun kasvatteja. Saamme hyvät jutut aikaan ja paikalla on monta syvälliseen keskusteluun pyrkivää taiteilijaa.

    http://www.turunpiirustusseura.com/phpBB3/

    Perustin otsikon sinne. Ei kun vastaamaan.

    Äänestä

  • kandinsto kirjoitti:

    Tulkaahan nyt keskustelemaan Turun Piirustusseuran foorumille. Pääosin Turun Piirustuskoulun kasvatteja. Saamme hyvät jutut aikaan ja paikalla on monta syvälliseen keskusteluun pyrkivää taiteilijaa.

    http://www.turunpiirustusseura.com/phpBB3/

    palstasta kunnollisen. Nyt on sekava ja perin "turku siellä turku täällä" -palsta. Ei jaksa ei-turkulaista motivoida.

    Äänestä

  • kun teette kirjoitti:

    palstasta kunnollisen. Nyt on sekava ja perin "turku siellä turku täällä" -palsta. Ei jaksa ei-turkulaista motivoida.

    Taidekeskustelu on kansainvälinen. Ainoastaan Turun Kulttuuripääkaupunki käsittelee vain Turkua.

    TPS piirtää otsikossa keskustellaan TPSssästä kyllä, mutta se on myös aivan muullekkin piirustukseen liittyvälle keskustelulle.

    Piirtämisestä voi keskustella myös Kuvataiteet-osion alla.

    Äänestä

  • Kuulostaa ihanan inhimilliseltä! Miksi ei tosiaan nykypäivän kouluissa opiskella oppimisen vuoksi?

    Olen lopettanut erään koulutuksen juuri sen takia, koska en ollut valmis tekemään siinä tahdissa kuin piti. Jos kysyi neuvoa niin vastattiin "no, kyllähän sun pitäis tietää"-asenteella.

    Opiskelijat väsyy väsymistään.

    Äänestä

Esittäkää sellainen taiteilija joka osaa piirtää/maalata, mutta tekee silti huonoa taidetta.

Äänestä
  • vaikka ei piirustustaito sinänsä mitenkään takaa hyvää taidetta. Moni hyvin piirretty työ on sisällöltään perin tylsä ja mitäänsanomaton. Mutta jos pitää valita, niin mieluummin katson taidokkaasti tehtyä "tylsää" työtä, kun taidotonta ja räiskyvää ilmaisua.

    Äänestä

  • Heti, kun määrittelet hyvän ja huonon taiteen.

    Äänestä

  • Risto Reipas kirjoitti:

    Heti, kun määrittelet hyvän ja huonon taiteen.

    Miksi me edes keskustellaan mistään täälä, kun kaikki voi olla kaikkee.

    Ei oo hyvää eikä huonoa. Sana "tekniikkakin" voi merkitä mitä vaan nykyään, kun kehutaan suomalaisten nykytaiteilijoiden "tekniikoita".

    Piirustustaito voi myöskin nähtävästi merkitä aivan mitä vaan. Niin eiköhän laiteta jo pillit pussiit ja lopetetaan keskustelu täälä, kun taidetta voi olla mikä vaan ja kuka vaan osaa piirtää sillä "omalla tyylillään".

    Äänestä

Itse arvostan kanssa hyviä piirtäjiä. Teemat, sanoma ja puhuttelevuus on sitten asiat erikseen ja joskus makuasia muutenkin.

Itse kuvaan nimenomaan hevosia ja pyrin kehittymään siinä jatkuvasti ( niiden esittävyydessä).

Yksi itseäni melkein eniten kiinnostava asia mihin myös kiinnitän paljon huomiota kun katselen muiden teoksia: Onko ne mallista piirretty vaiko ilman mallia. Toistaiseksi olen aina uskoakseni erottanut esim hevoskuvissa ne jotka ovat mallista piirretyt. Hevonen on kuulemma vaikea piirtää ja se tuntuu useissa töissä näkyvän jos haetaan ihan realistista kuvaa. Piirtäjä on voinut saada mallista aikaan ihan kelpo hevosen vaan omasta päästään tehtynä jälki on tyystin toisenlainen.

Hevosessa on paljon anatomisesti muistettavaa ja se on näkynyt monen töissä.. Hyvänkin hevospiirtäjän jäljessä näkyy eroa mallistatehdyn ja ilmanmalliatehdyn suhteen. Ainakaan en vielä ole nähnyt sellaista mistä en erota. Linkittäkää ihmeessä jotain jossa eroa ei huomaa, aihe kuin aihe!

Äänestä

osattava piirtää. Yksinkertaisesti.

Äänestä

Mielestäni klassiset perinteet - perspektiivi, värioppi, sommitelmat jne on hallittava jotta henkilöä voidaan pitää taiteilijana. On tosin huomattavina taiteilijoina pidettyjä henkilöitä, jotka eivät hallinneet perusoppeja. Mm. Henri Rousseau ei tiennyt perspektiivistä mitään.

Äänestä
  • Noi ei ole edes sinänsä mitään klassisia perinteita. Siis perspektiivi ei ole joku apukeino siihen että kaikesta saada kolmiulotteista jotenki helposti. Todella harva klassista oikeasti hyvin maalava käyttää sitä.

    Paljon tärkeämpiä asioita klassisessa piirtämisessä on mitat (kaikkien pisteitten/viivojen suhde toisiinsa ja viivojen suunnat), valöörit ja varjojen rajat. Noilla pärjää super pitkälle kun piirtää ihan simppelisti näkemäänsä.

    Sen näkeekin suomalaisista taiteilijoista että voidaan laskea about yhden käden sormilla ketkä hallitsevat noita klassisia perusteita. Ja jotka ne hallitsevat maalaavat tietenkin juuri sitä klassista, eli se on täysi myyti että nämä kolmioita ja neliöitä maalavat osaisivat jotain, mutta eivät haluaisi vaan näyttää sitä.

    Äänestä

  • BARE kirjoitti:

    Noi ei ole edes sinänsä mitään klassisia perinteita. Siis perspektiivi ei ole joku apukeino siihen että kaikesta saada kolmiulotteista jotenki helposti. Todella harva klassista oikeasti hyvin maalava käyttää sitä.

    Paljon tärkeämpiä asioita klassisessa piirtämisessä on mitat (kaikkien pisteitten/viivojen suhde toisiinsa ja viivojen suunnat), valöörit ja varjojen rajat. Noilla pärjää super pitkälle kun piirtää ihan simppelisti näkemäänsä.

    Sen näkeekin suomalaisista taiteilijoista että voidaan laskea about yhden käden sormilla ketkä hallitsevat noita klassisia perusteita. Ja jotka ne hallitsevat maalaavat tietenkin juuri sitä klassista, eli se on täysi myyti että nämä kolmioita ja neliöitä maalavat osaisivat jotain, mutta eivät haluaisi vaan näyttää sitä.

    Jep. malevitch oli paska taiteilija, eikä sillä ollut mitään annettavaa taidemaailmalle.

    Äänestä

  • BARE kirjoitti:

    Noi ei ole edes sinänsä mitään klassisia perinteita. Siis perspektiivi ei ole joku apukeino siihen että kaikesta saada kolmiulotteista jotenki helposti. Todella harva klassista oikeasti hyvin maalava käyttää sitä.

    Paljon tärkeämpiä asioita klassisessa piirtämisessä on mitat (kaikkien pisteitten/viivojen suhde toisiinsa ja viivojen suunnat), valöörit ja varjojen rajat. Noilla pärjää super pitkälle kun piirtää ihan simppelisti näkemäänsä.

    Sen näkeekin suomalaisista taiteilijoista että voidaan laskea about yhden käden sormilla ketkä hallitsevat noita klassisia perusteita. Ja jotka ne hallitsevat maalaavat tietenkin juuri sitä klassista, eli se on täysi myyti että nämä kolmioita ja neliöitä maalavat osaisivat jotain, mutta eivät haluaisi vaan näyttää sitä.

    kuvataiteilijat, jotka todistettavasti ovat hallinneet klassisen taiteen perinteet, mutta ovat silti lähteneet abstraktiin ja modernistiseen suuntaan omassa ilmaisussaan? Ovatko he kaikki tulleet yksinkertaisesti hulluiksi?

    Tai ehkä he ovat vaan halunneet päästä vähemmällä? Tai ehkä he ovat vain olleet velikultia, jotka ovat piruuttaan asettaneet näytille kaikenlaista kuraa kokeillakseen, mikä kaikki yleisöön oikein menee läpi? Sillä alallahan muuten sinäkin olet kunnostautunut eräällä toisella hyvin tunnetulla suomalaisella foorumilla.

    Hulluutta on monenlaista...

    Äänestä

  • BARE kirjoitti:

    Noi ei ole edes sinänsä mitään klassisia perinteita. Siis perspektiivi ei ole joku apukeino siihen että kaikesta saada kolmiulotteista jotenki helposti. Todella harva klassista oikeasti hyvin maalava käyttää sitä.

    Paljon tärkeämpiä asioita klassisessa piirtämisessä on mitat (kaikkien pisteitten/viivojen suhde toisiinsa ja viivojen suunnat), valöörit ja varjojen rajat. Noilla pärjää super pitkälle kun piirtää ihan simppelisti näkemäänsä.

    Sen näkeekin suomalaisista taiteilijoista että voidaan laskea about yhden käden sormilla ketkä hallitsevat noita klassisia perusteita. Ja jotka ne hallitsevat maalaavat tietenkin juuri sitä klassista, eli se on täysi myyti että nämä kolmioita ja neliöitä maalavat osaisivat jotain, mutta eivät haluaisi vaan näyttää sitä.

    Suurin osa taiteilijoista osaa piirtää melko hyvin, Ja jos joku on tosi hyvä piirtäjä voi olla ettei hän halua kuvata asioita pelkästään realistisella tavalla.Siihen nimittäin kyllästyy tosi pian.

    Itse aloitin piirtämisen 35 vuotta sitten ja ihannoin silloin tarkkoja realistisia piirroksia ja maalauksia. Nyt pidän yhä realismista mutta myös vähän modernimmastakin tyylistä.

    Vuosien mittaan olen huomannut realistisen tavan kuvata asioita ja luontoa olevan kaikkein helpointa onhan aihe yleensä jo melkolailla valmis kun vain jäljentää sen kankaalle tai paperille.

    Mutta jos lähdetään tyylittelemään haetaan vähän eri väripalettia mitä aiheessa todellisuudessa on ja annetaan vaikkapa siveltimen jäljen näkyä reilusti silottelun sijaan niin maalaaminen näin on huomattavasti vaikeampaa. Mutta onnistuessaan tunnelma esim. maisemassa on paljon rikkaampi. ja monesti tällaiseen maalaukseen ei kyllästy niin helposti.

    Äänestä

  • vinsent kirjoitti:

    Suurin osa taiteilijoista osaa piirtää melko hyvin, Ja jos joku on tosi hyvä piirtäjä voi olla ettei hän halua kuvata asioita pelkästään realistisella tavalla.Siihen nimittäin kyllästyy tosi pian.

    Itse aloitin piirtämisen 35 vuotta sitten ja ihannoin silloin tarkkoja realistisia piirroksia ja maalauksia. Nyt pidän yhä realismista mutta myös vähän modernimmastakin tyylistä.

    Vuosien mittaan olen huomannut realistisen tavan kuvata asioita ja luontoa olevan kaikkein helpointa onhan aihe yleensä jo melkolailla valmis kun vain jäljentää sen kankaalle tai paperille.

    Mutta jos lähdetään tyylittelemään haetaan vähän eri väripalettia mitä aiheessa todellisuudessa on ja annetaan vaikkapa siveltimen jäljen näkyä reilusti silottelun sijaan niin maalaaminen näin on huomattavasti vaikeampaa. Mutta onnistuessaan tunnelma esim. maisemassa on paljon rikkaampi. ja monesti tällaiseen maalaukseen ei kyllästy niin helposti.

    Ja sitten niitä todisteita... piirustuksia näiltä suomalaisilta taiteilijoilta jotka osaavat piirtää. Olen nähnyt niin monta täysin paskaa suomalaista nykytaiteilijaa, jotka luulevat itsestään ties mitä, selittäen jotain massottamista ja kompositiokollaaseja ja muuta paskaa. Luullen tietenkin osaavansa jotain.

    "Vuosien mittaan olen huomannut realistisen tavan kuvata asioita ja luontoa olevan kaikkein helpointa onhan aihe yleensä jo melkolailla valmis kun vain jäljentää sen kankaalle tai paperille."

    Ei ole näin. Voin vaikka heti tehtailla sulle kymmenne picassoa mutta en tuskin ikinä yllä Tony Ryder tasolle.

    Ei se ole mitään "tuosta vaan jäljennetään mitä nähdään" Se että saa sen näkemänsä simppeleiksi mitoiksi, valööreiksi, varjorajoiksi, väriläikiksi jne. vaatii super suuren harjottelu jakson. Ei näkemänsä piirtäminen ole mitään sellaista mitä kuka vaan voi yhessä viikonlopussa vähän harjotella ja tuottaa sen jälkeen jotain Hans Holbeineita liukuhihnalta. Miksi muuten esim. 1800-l pidettiin maalarin normaalina koulutusaikana 7 vuotta, jona piti sitten joka päivä treenata aamusta iltaan.

    Pidät taitoa jonain hassuna pikku subjektiivisena käsitteenä, johon voi sitten vetää ties mitä omaa soopaansa. Taito taiteessa tarkoittaa nyt sitä taitoa, ei mitään sotkemista. Sitä sotkemista pidetään sitten "taiteena" tällänen sääntö on yleensä ollut, mutta nähtävästi sekään ei enää riitä, vaan tuhkatkin viedään pesästä.

    Äänestä

  • vinsent kirjoitti:

    Suurin osa taiteilijoista osaa piirtää melko hyvin, Ja jos joku on tosi hyvä piirtäjä voi olla ettei hän halua kuvata asioita pelkästään realistisella tavalla.Siihen nimittäin kyllästyy tosi pian.

    Itse aloitin piirtämisen 35 vuotta sitten ja ihannoin silloin tarkkoja realistisia piirroksia ja maalauksia. Nyt pidän yhä realismista mutta myös vähän modernimmastakin tyylistä.

    Vuosien mittaan olen huomannut realistisen tavan kuvata asioita ja luontoa olevan kaikkein helpointa onhan aihe yleensä jo melkolailla valmis kun vain jäljentää sen kankaalle tai paperille.

    Mutta jos lähdetään tyylittelemään haetaan vähän eri väripalettia mitä aiheessa todellisuudessa on ja annetaan vaikkapa siveltimen jäljen näkyä reilusti silottelun sijaan niin maalaaminen näin on huomattavasti vaikeampaa. Mutta onnistuessaan tunnelma esim. maisemassa on paljon rikkaampi. ja monesti tällaiseen maalaukseen ei kyllästy niin helposti.

    Voitko kertoa näyttää näitä melko hyin piirrettyjä töitä taiteilijoilta? Vai olisiko niin että näitä töitä ei ole olemassa kun niitä ei kukaan koskaan tule näyttämään mulle.

    Ei ole ollenkaan totta että realistinen piirustus ja maalaus olisi jotain sellaista jota opitaan yön yli. Täysin naurettava ajatus. 1800-l maalarin koulutus aikana pidettiin 7 vuotta, ja siitä 7 vuodesta todellakin väännettiin aamusta iltaan joka päivä harjotuksia. Miksi meillä ei ole sitten kasoittain maalareita jotka maalaisivat elävästä mallista helvetin aitoa ja kaunista jälkeä? Jos se on kerran niin helppoa?

    Jäljensikö sun mielestä Edelfelt vaan jotain kankaalle? Tai vaikkapa Rembrandt, Gerome, Bargue, Meissonier, Dagnan-Bouvret jne. vanhat mestarit? Oliko se pelkkää sellasta pikku hauskaa kopiointia johon pystyy kuka vaan kadun tallaaja senkun viikon vähän harjottelee jotain.

    Äänestä

  • BARE kirjoitti:

    Voitko kertoa näyttää näitä melko hyin piirrettyjä töitä taiteilijoilta? Vai olisiko niin että näitä töitä ei ole olemassa kun niitä ei kukaan koskaan tule näyttämään mulle.

    Ei ole ollenkaan totta että realistinen piirustus ja maalaus olisi jotain sellaista jota opitaan yön yli. Täysin naurettava ajatus. 1800-l maalarin koulutus aikana pidettiin 7 vuotta, ja siitä 7 vuodesta todellakin väännettiin aamusta iltaan joka päivä harjotuksia. Miksi meillä ei ole sitten kasoittain maalareita jotka maalaisivat elävästä mallista helvetin aitoa ja kaunista jälkeä? Jos se on kerran niin helppoa?

    Jäljensikö sun mielestä Edelfelt vaan jotain kankaalle? Tai vaikkapa Rembrandt, Gerome, Bargue, Meissonier, Dagnan-Bouvret jne. vanhat mestarit? Oliko se pelkkää sellasta pikku hauskaa kopiointia johon pystyy kuka vaan kadun tallaaja senkun viikon vähän harjottelee jotain.

    Eihän sinulle ketään olekaan tällä foorumilla koskaan väittänyt että realistinen piirtäminen ja maalaus olisikaan helppoa, siihen menee vuosia aikaa ja hermoja. Taidat itse luulla sitä helpoksi. Mutta jos sen joskus jotenkin oppii niin seuraavaksi sitä haluaa pelkistää näkemäänsä joka on jo paljon vaikeampaa kuin mallista realistinen maalaaminen.

    Tony Ryderkin on tehnyt paljon töitä ammattinsa eteen . Mutta ei tuo niin vaikeata ole kuin luulet, menee vain aikaa ja tupakkia.
    Sinäkin opit tuon kun jaksat yrittää. Annat maalauksen kuivua, laitat päälle välivernissan ja jatkat ohuella lasuurimaalauksella,annat taas kuivua ja sama uudelleen näin voit jatkaa maailman tappiin asti ja aina työ paranee.
    Edellyttäen että pidät tällaisesta pikkutarkasta maalaamisesta joka vie aikaa.

    Minä en enää tuota jaksa. Maalaamalla samat tunnelmat "alla prima " tekniikalla on huomattavasti vaikeampaa sitä ei enää retussivernissalla paljon korjailla. Mutta lopputulos ja tunnelma voi "joskus" olla parempi.

    Sanon Bare sinulle tärkeän jutun. Tulosta nämä saamasi vastaukset paperille ja kerää ne vaikka kirjaksi. Vuosien, ehkä jo 30 vuoden päästä näillä on sinulle arvoa, kun miehet sinua näin opastaa maalaustaiteessa. Me emme enään saa neuvoja viisaammiltamme, viimiset mestarit kuoli pari vuotta sitten, mutta kuitenkin mekin jotain tiedämme, te poikaset hoksaatte sen vasta vuosien päästä.

    Äänestä

  • vinsent kirjoitti:

    Eihän sinulle ketään olekaan tällä foorumilla koskaan väittänyt että realistinen piirtäminen ja maalaus olisikaan helppoa, siihen menee vuosia aikaa ja hermoja. Taidat itse luulla sitä helpoksi. Mutta jos sen joskus jotenkin oppii niin seuraavaksi sitä haluaa pelkistää näkemäänsä joka on jo paljon vaikeampaa kuin mallista realistinen maalaaminen.

    Tony Ryderkin on tehnyt paljon töitä ammattinsa eteen . Mutta ei tuo niin vaikeata ole kuin luulet, menee vain aikaa ja tupakkia.
    Sinäkin opit tuon kun jaksat yrittää. Annat maalauksen kuivua, laitat päälle välivernissan ja jatkat ohuella lasuurimaalauksella,annat taas kuivua ja sama uudelleen näin voit jatkaa maailman tappiin asti ja aina työ paranee.
    Edellyttäen että pidät tällaisesta pikkutarkasta maalaamisesta joka vie aikaa.

    Minä en enää tuota jaksa. Maalaamalla samat tunnelmat "alla prima " tekniikalla on huomattavasti vaikeampaa sitä ei enää retussivernissalla paljon korjailla. Mutta lopputulos ja tunnelma voi "joskus" olla parempi.

    Sanon Bare sinulle tärkeän jutun. Tulosta nämä saamasi vastaukset paperille ja kerää ne vaikka kirjaksi. Vuosien, ehkä jo 30 vuoden päästä näillä on sinulle arvoa, kun miehet sinua näin opastaa maalaustaiteessa. Me emme enään saa neuvoja viisaammiltamme, viimiset mestarit kuoli pari vuotta sitten, mutta kuitenkin mekin jotain tiedämme, te poikaset hoksaatte sen vasta vuosien päästä.

    Olet kyllä niin naiivi että hallelujaa. Tony Ryderkin maalaa aika pitkälti alla priman tapaisella tekniikalla. Ei sekään voi tuhansia vuosia miettiä jotain väriä ja maalata "lasuuri kerroksia". Aika pitälti viikossa se yleensä workshopeissaan tekee maalauksen suht valmiiksi.
    http://www.tonyryder.com/demo/index.htm

    Tuolta löytyy materiaalia miten se piirtää ja maalaa. Tietääkseni viikon workshoppi, eikä näyttänyt ikuisuuksiin kuivattelevan jotin aluskerroksia. Maalaamisesta en edes niin paljoa tiedä, kun en osaa itseni mielestä piirtää riittävän hyvin maalatakseni. Mutta toi alla prima vs laseeraus on täysin naurettavaa.

    Ja sitäpaitsi tietääkseni toi Ryder ei käytä mitään retussi vernissaa vaan se vetää aivan tavallisen vernissan taulujensa päälle.

    Lähdet jostain toritaiteen lähtökohdista katsomaan realistista taidetta. On totta että opit tekemään nopeasti jotain tuntureita, erinäisiä kuusimetsiä ja vääntyneitä muotokuvia jos opettelet vaikkapa vuoden. Mutta et tajua että noi klassisen taiteen mestarit eivät ole menneet tota tietä tonne huipulle, vaan tossa hommassa on oikeasti periaatteita ja "sääntöjä" joilla opitaan tekemään asioita.



    "Eihän sinulle ketään olekaan tällä foorumilla koskaan väittänyt että realistinen piirtäminen ja maalaus olisikaan helppoa, siihen menee vuosia aikaa ja hermoja. Taidat itse luulla sitä helpoksi"

    Mitä helv?? Itsehän sitä väitit helpoksi. Ethän itse osaa edes tehdä mitään realistisesti? Miks tulet jauhamaan jotain tällasta?



    "Mutta jos sen joskus jotenkin oppii niin seuraavaksi sitä haluaa pelkistää näkemäänsä joka on jo paljon vaikeampaa kuin mallista realistinen maalaaminen."

    Joo ? Itseasiassa noissa kaikissa realistisen taiteen kouluissa pelkistetään aika paljonkin. Esim. Anthony Ryderkin pelkistää, et vaan tajua mitä se pelkistäminen on. Ei kukaan piirrä "kaikkea" elävästä mallista, sehän on täysin mahdotonta. Ryderkin miettii tarkasti värialueitten "yleisväriä" vai miksikä sitä kutsutaan ja yleistä valööriä tai viivan suuntaa jossain tietyssä paikassa, ennen kuin rikkoo sen kohdan pienemmiksi viivan suunniksi/mitoiksi, valööreiksi jne.

    Luulet että se ei ole jotenkin liitoksissa näihin periaatteisiin joilla piirettään tarkasti kipsiä, eläväämallia, maaltaan asetelmaa jne. Ethän voi prkl pelkistää yhtään mitään, jos et osaa ensiksi mitata silmillä helvetin tarkasti, asettaa juuri oikeita valööreitä ja varjorajoja? Käytännössä ilman tätä taitoa tulee sellasia van goghin vääntyneitä naamoja, jotka eivät kerro mistään muusta kuin taitamattomuudesta.



    "Minä en enää tuota jaksa. Maalaamalla samat tunnelmat "alla prima " tekniikalla on huomattavasti vaikeampaa sitä ei enää retussivernissalla paljon korjailla. Mutta lopputulos ja tunnelma voi "joskus" olla parempi."

    Ai et "enää" jaksa... Joskos olis niin että et ole koskaan jaksanutkaan. Jos toisin on NÄYTÄ TÖITÄ!!!


    "Sanon Bare sinulle tärkeän jutun. Tulosta nämä saamasi vastaukset paperille ja kerää ne vaikka kirjaksi. Vuosien, ehkä jo 30 vuoden päästä näillä on sinulle arvoa, kun miehet sinua näin opastaa maalaustaiteessa. Me emme enään saa neuvoja viisaammiltamme, viimiset mestarit kuoli pari vuotta sitten, mutta kuitenkin mekin jotain tiedämme, te poikaset hoksaatte sen vasta vuosien päästä."

    Oos nyt jo... Voisin vaikkapa sanoa että suomesta tuskin löytyy kuin muutamia ketkä piirustuksesta ja maalauksesta kauheasti tajuaa. Ja sinä tuskin olet yksi näistä muutamista.

    Hyvä ruveta vetoamaan ikään. Olet mua parempi koska olet mua vanhempi? Oikeasti esitteles vielä nyt niitä piirustuksia suomalaisilta taiteilijoilta ja vaikkapa omia piirustuksia ja maalauksias, niin nähdään oletko yhtään mitään.

    Ja plus miten voit olla niin pälli että et näe että maailmassa on älyttömästi ihmisiä jotka osaavat maalata vielä niinkuin vanhat mestarit. Kasto vaikkapa juuri Tony Ryderiä, Jacob COllinssiä, Daniel Gravesia jne... Ei se käsityötaito ole mihinkään kadonnut, sitä vaan polkevat erinäiset sunnuntaisuharit niinkuin sinä, täysin olemattomilla väitteillään. Jopa minäkin näytän olevan sua viisaampi, selität jotain sekalaisia maalaustermejä, mutta näytät unohtavan kokonaan piirustuksen. Olet juuri näitä suomalaisia maalareita, jotka jauhavat jostain helvetin välivernissoista ja laseerauksista, ja eivät osaa piirtää yhtään mitään. Sitten maalavat jotain isoja sotkuläjiä.

    Jos haluat jotain oppia koitappa vaikkapa pyrkiä florence academy of arttiin (jossa maalaus ohjelmassa ei muuten itseasiassa edes laseerata, vaan maalataan märkää märälle), waterstreet atelieriin, grandcentral academyyin, studio escalieriin jne. atelieriin tai johonkin näitten kesäkursseille. Noista paikoista löytyy oikeasti ihmisiä jotka osaavat maalata niinkuin vanhat mestarit. Vai oliko tämä taas sellaista vääränlaista vanhat mestarit taidetta, jossa maalataan lasuurikerroksia ja ei tehdä luovia väri pläjäyksiä alla primana, koska sehän oli paljon vaikeampaa kuin maalata oikeasti hyvän näkösiä tauluja.


    .... Niin joo ja odotas vielä kun elät 90-vuotiaaks niin tajuat mikä on sitä todellista taidetta, jos et tajua. Niin sitten koita sinnitellä 110 vuotiaaks sitten tajuat vasta... Aivan naurettavaa logiikkaa.

    Äänestä

  • BARE kirjoitti:

    Olet kyllä niin naiivi että hallelujaa. Tony Ryderkin maalaa aika pitkälti alla priman tapaisella tekniikalla. Ei sekään voi tuhansia vuosia miettiä jotain väriä ja maalata "lasuuri kerroksia". Aika pitälti viikossa se yleensä workshopeissaan tekee maalauksen suht valmiiksi.
    http://www.tonyryder.com/demo/index.htm

    Tuolta löytyy materiaalia miten se piirtää ja maalaa. Tietääkseni viikon workshoppi, eikä näyttänyt ikuisuuksiin kuivattelevan jotin aluskerroksia. Maalaamisesta en edes niin paljoa tiedä, kun en osaa itseni mielestä piirtää riittävän hyvin maalatakseni. Mutta toi alla prima vs laseeraus on täysin naurettavaa.

    Ja sitäpaitsi tietääkseni toi Ryder ei käytä mitään retussi vernissaa vaan se vetää aivan tavallisen vernissan taulujensa päälle.

    Lähdet jostain toritaiteen lähtökohdista katsomaan realistista taidetta. On totta että opit tekemään nopeasti jotain tuntureita, erinäisiä kuusimetsiä ja vääntyneitä muotokuvia jos opettelet vaikkapa vuoden. Mutta et tajua että noi klassisen taiteen mestarit eivät ole menneet tota tietä tonne huipulle, vaan tossa hommassa on oikeasti periaatteita ja "sääntöjä" joilla opitaan tekemään asioita.



    "Eihän sinulle ketään olekaan tällä foorumilla koskaan väittänyt että realistinen piirtäminen ja maalaus olisikaan helppoa, siihen menee vuosia aikaa ja hermoja. Taidat itse luulla sitä helpoksi"

    Mitä helv?? Itsehän sitä väitit helpoksi. Ethän itse osaa edes tehdä mitään realistisesti? Miks tulet jauhamaan jotain tällasta?



    "Mutta jos sen joskus jotenkin oppii niin seuraavaksi sitä haluaa pelkistää näkemäänsä joka on jo paljon vaikeampaa kuin mallista realistinen maalaaminen."

    Joo ? Itseasiassa noissa kaikissa realistisen taiteen kouluissa pelkistetään aika paljonkin. Esim. Anthony Ryderkin pelkistää, et vaan tajua mitä se pelkistäminen on. Ei kukaan piirrä "kaikkea" elävästä mallista, sehän on täysin mahdotonta. Ryderkin miettii tarkasti värialueitten "yleisväriä" vai miksikä sitä kutsutaan ja yleistä valööriä tai viivan suuntaa jossain tietyssä paikassa, ennen kuin rikkoo sen kohdan pienemmiksi viivan suunniksi/mitoiksi, valööreiksi jne.

    Luulet että se ei ole jotenkin liitoksissa näihin periaatteisiin joilla piirettään tarkasti kipsiä, eläväämallia, maaltaan asetelmaa jne. Ethän voi prkl pelkistää yhtään mitään, jos et osaa ensiksi mitata silmillä helvetin tarkasti, asettaa juuri oikeita valööreitä ja varjorajoja? Käytännössä ilman tätä taitoa tulee sellasia van goghin vääntyneitä naamoja, jotka eivät kerro mistään muusta kuin taitamattomuudesta.



    "Minä en enää tuota jaksa. Maalaamalla samat tunnelmat "alla prima " tekniikalla on huomattavasti vaikeampaa sitä ei enää retussivernissalla paljon korjailla. Mutta lopputulos ja tunnelma voi "joskus" olla parempi."

    Ai et "enää" jaksa... Joskos olis niin että et ole koskaan jaksanutkaan. Jos toisin on NÄYTÄ TÖITÄ!!!


    "Sanon Bare sinulle tärkeän jutun. Tulosta nämä saamasi vastaukset paperille ja kerää ne vaikka kirjaksi. Vuosien, ehkä jo 30 vuoden päästä näillä on sinulle arvoa, kun miehet sinua näin opastaa maalaustaiteessa. Me emme enään saa neuvoja viisaammiltamme, viimiset mestarit kuoli pari vuotta sitten, mutta kuitenkin mekin jotain tiedämme, te poikaset hoksaatte sen vasta vuosien päästä."

    Oos nyt jo... Voisin vaikkapa sanoa että suomesta tuskin löytyy kuin muutamia ketkä piirustuksesta ja maalauksesta kauheasti tajuaa. Ja sinä tuskin olet yksi näistä muutamista.

    Hyvä ruveta vetoamaan ikään. Olet mua parempi koska olet mua vanhempi? Oikeasti esitteles vielä nyt niitä piirustuksia suomalaisilta taiteilijoilta ja vaikkapa omia piirustuksia ja maalauksias, niin nähdään oletko yhtään mitään.

    Ja plus miten voit olla niin pälli että et näe että maailmassa on älyttömästi ihmisiä jotka osaavat maalata vielä niinkuin vanhat mestarit. Kasto vaikkapa juuri Tony Ryderiä, Jacob COllinssiä, Daniel Gravesia jne... Ei se käsityötaito ole mihinkään kadonnut, sitä vaan polkevat erinäiset sunnuntaisuharit niinkuin sinä, täysin olemattomilla väitteillään. Jopa minäkin näytän olevan sua viisaampi, selität jotain sekalaisia maalaustermejä, mutta näytät unohtavan kokonaan piirustuksen. Olet juuri näitä suomalaisia maalareita, jotka jauhavat jostain helvetin välivernissoista ja laseerauksista, ja eivät osaa piirtää yhtään mitään. Sitten maalavat jotain isoja sotkuläjiä.

    Jos haluat jotain oppia koitappa vaikkapa pyrkiä florence academy of arttiin (jossa maalaus ohjelmassa ei muuten itseasiassa edes laseerata, vaan maalataan märkää märälle), waterstreet atelieriin, grandcentral academyyin, studio escalieriin jne. atelieriin tai johonkin näitten kesäkursseille. Noista paikoista löytyy oikeasti ihmisiä jotka osaavat maalata niinkuin vanhat mestarit. Vai oliko tämä taas sellaista vääränlaista vanhat mestarit taidetta, jossa maalataan lasuurikerroksia ja ei tehdä luovia väri pläjäyksiä alla primana, koska sehän oli paljon vaikeampaa kuin maalata oikeasti hyvän näkösiä tauluja.


    .... Niin joo ja odotas vielä kun elät 90-vuotiaaks niin tajuat mikä on sitä todellista taidetta, jos et tajua. Niin sitten koita sinnitellä 110 vuotiaaks sitten tajuat vasta... Aivan naurettavaa logiikkaa.

    täysin kaikkea kunnioitusta vailla puhut ihmisille, jotka ovat yrittäneet olla sinulle kohteliaita ja ystävällisiä.

    Oppimisessa, oli sitten kysymys piirustustaidon, maalaustaidon tai minkä tahansa muun taidon oppimisesta, on tärkeintä nöyrä ja kärsivällinen asenne. Yllättäviltä tahoilta voi tulla apuja ja neuvoja, ja vaikka opettaja ei olisikaan itse maailmankuulu mestari tai tekniikassaan täydellinen, hän on kuitenkin voinut itse perehtyä asiaan paljonkin ja jos ei muuta, niin tietää ainakin, minkälaista itse opetteleminen on.

    Myönnät itse, että et tiedä maalaamisesta paljoakaan, mutta haukut silti toisen, joka on paljon maalannut, alimpaan maan rakoon. Ehkä tiedät, kuka tämä kirjoittaja on, ja katsot siksi asiaksesi nuoremman oikeudella valistaa häntä hänen virheistään. En tiedä, mutta pahalta tämä kuulostaa. Tunnet paljon "periaatteita ja sääntöjä", mutta ne eivät ole sama kuin käytäntö, etkä sinä itseasiassa hallitse tekniikkaa suvereenisti vain koska olet lukenut periaatteet ja säännöt ulkomuistiisi joistakin kirjoista.

    Kaiken kaikkiaan tuo vaahtoamisesi kuulostaa enemmän uskonnolliselta kiihkoilulta kuin sellaiselta taidekeskustelulta, jota ihmiset täältä etsivät. Jos pääset joskus ihannoimaasi suuren maailman oppilaitokseen opiskelemaan, huomaat ehkä, että teknisesti "oikeaoppisen" taiteen tekemiseen ei tarvita suurta suuta, halventavaa puhetyyliä ja pompöösiä asennetta, vaan nimenomaan nöyryyttä ja kärsivällisyyttä sekä kykyä kohdata omat vajavaisuutensa ja virheensä.

    Se, mitä sinulle eivät paksut mallikirjat voi opettaa, on taiteilijana oleminen tässä maailmassa ja yhteiskunnassa. Ajattelet ehkä, että kun olet teknisellä taituruudella "lunastanut" paikkasi ja arvostuksesi, voit ikäänkuin ylhäältä päin ruveta sanelemaan, miten asiat ovat ja kuka on oikeassa ja kuka on väärässä. Näin ei ole, koska me olemme kaikki paitsi taiteilijoita, myös ihmisiä, ja menestyäksesi maailmassa sinun pitää tulla toimeen myös ihmisten kanssa. Meillä on kaikilla tunteemme, käsityksemme omasta taiteestamme ja tiedoistamme ja toiveemme siitä, että ne olisivat arvokkaita ja kelpaavia. Rikkomalla, sotkemalla ja pilkkaamalla et saa ympärillesi ystäviä, jotka voisivat tukea sinua, jos eivät oman teknisen vajavaisuutensa takia taiteellisissa asioissa, niin ainakin muissa vaikeuksissa, joita elämässäsi ja taiteen tekemisessä kohtaat. Taiteilijana oleminen ei ole helppoa, vaikka hallitsisit valöörit ja varjorajat ilmiömäisesti, sen voin sinulle kertoa, vaikka sinulle ei mitään kertoa saakaan.

    En vaivautuisi sanomaan sinulle tätä, jos en tietäisi, että olet tosissasi asiasi kanssa ja haluat todella oppia ne asiat, joista puhut. Et siis ole pelkkä provo, kuten monet varmasti kuvittelevat. Älä aja itseäsi epätoivoiseen tilanteeseen, jossa olet räksyttänyt kaikille niin paljon, että sinulla on liian paljon todistettavaa muille ja ennen kaikkea itsellesi. Se on henkisesti hyvin raskasta. Keskity rauhassa opettelemaan niitä taitoja, joita sinä arvostat, ja anna muiden pitää omansa. Tällä tavalla voit aiheuttaa aitoa ihmietystä ja ihailua sitten, kun olet todella taitava. On paljon mukavampi, kun ympärillä on ihmisiä, jotka ovat hyvillään puolestasi, kuin katkeria ja kaunaisia ihmisiä, jotka toivovat, että epäonnistut, tai että saat sydänkohtauksen. Jos sinulla on jotain muita vaikeita asioita tai ahdistusta elämässäsi, pura toki näitä tuntoja taiteen avulla, jos haluat, mutta muista, että taide ei ole koko elämä. Huomaat sen viimeistään siinä vaiheessa, kun elämää on enemmän takana kuin edessäpäin. Taide on osa elämää, mutta se ei ratkaise niitä suuria inhimillisiä kysymyksiä, joihin me kaikki jossain vaiheessa törmäämme. Taiteen periaatteet ja säännöt eivät ole yhtä kuin elämän periaatteet ja säännöt.

    Toivoisin sinulle vähän iloista mieltä ja rauhaa ainakin jouluna, sekä paljon nöyryyttä ja kärsivällisyyttä taiteen tekemiseen.

    Äänestä

  • huomata, kuinka kirjoitti:

    täysin kaikkea kunnioitusta vailla puhut ihmisille, jotka ovat yrittäneet olla sinulle kohteliaita ja ystävällisiä.

    Oppimisessa, oli sitten kysymys piirustustaidon, maalaustaidon tai minkä tahansa muun taidon oppimisesta, on tärkeintä nöyrä ja kärsivällinen asenne. Yllättäviltä tahoilta voi tulla apuja ja neuvoja, ja vaikka opettaja ei olisikaan itse maailmankuulu mestari tai tekniikassaan täydellinen, hän on kuitenkin voinut itse perehtyä asiaan paljonkin ja jos ei muuta, niin tietää ainakin, minkälaista itse opetteleminen on.

    Myönnät itse, että et tiedä maalaamisesta paljoakaan, mutta haukut silti toisen, joka on paljon maalannut, alimpaan maan rakoon. Ehkä tiedät, kuka tämä kirjoittaja on, ja katsot siksi asiaksesi nuoremman oikeudella valistaa häntä hänen virheistään. En tiedä, mutta pahalta tämä kuulostaa. Tunnet paljon "periaatteita ja sääntöjä", mutta ne eivät ole sama kuin käytäntö, etkä sinä itseasiassa hallitse tekniikkaa suvereenisti vain koska olet lukenut periaatteet ja säännöt ulkomuistiisi joistakin kirjoista.

    Kaiken kaikkiaan tuo vaahtoamisesi kuulostaa enemmän uskonnolliselta kiihkoilulta kuin sellaiselta taidekeskustelulta, jota ihmiset täältä etsivät. Jos pääset joskus ihannoimaasi suuren maailman oppilaitokseen opiskelemaan, huomaat ehkä, että teknisesti "oikeaoppisen" taiteen tekemiseen ei tarvita suurta suuta, halventavaa puhetyyliä ja pompöösiä asennetta, vaan nimenomaan nöyryyttä ja kärsivällisyyttä sekä kykyä kohdata omat vajavaisuutensa ja virheensä.

    Se, mitä sinulle eivät paksut mallikirjat voi opettaa, on taiteilijana oleminen tässä maailmassa ja yhteiskunnassa. Ajattelet ehkä, että kun olet teknisellä taituruudella "lunastanut" paikkasi ja arvostuksesi, voit ikäänkuin ylhäältä päin ruveta sanelemaan, miten asiat ovat ja kuka on oikeassa ja kuka on väärässä. Näin ei ole, koska me olemme kaikki paitsi taiteilijoita, myös ihmisiä, ja menestyäksesi maailmassa sinun pitää tulla toimeen myös ihmisten kanssa. Meillä on kaikilla tunteemme, käsityksemme omasta taiteestamme ja tiedoistamme ja toiveemme siitä, että ne olisivat arvokkaita ja kelpaavia. Rikkomalla, sotkemalla ja pilkkaamalla et saa ympärillesi ystäviä, jotka voisivat tukea sinua, jos eivät oman teknisen vajavaisuutensa takia taiteellisissa asioissa, niin ainakin muissa vaikeuksissa, joita elämässäsi ja taiteen tekemisessä kohtaat. Taiteilijana oleminen ei ole helppoa, vaikka hallitsisit valöörit ja varjorajat ilmiömäisesti, sen voin sinulle kertoa, vaikka sinulle ei mitään kertoa saakaan.

    En vaivautuisi sanomaan sinulle tätä, jos en tietäisi, että olet tosissasi asiasi kanssa ja haluat todella oppia ne asiat, joista puhut. Et siis ole pelkkä provo, kuten monet varmasti kuvittelevat. Älä aja itseäsi epätoivoiseen tilanteeseen, jossa olet räksyttänyt kaikille niin paljon, että sinulla on liian paljon todistettavaa muille ja ennen kaikkea itsellesi. Se on henkisesti hyvin raskasta. Keskity rauhassa opettelemaan niitä taitoja, joita sinä arvostat, ja anna muiden pitää omansa. Tällä tavalla voit aiheuttaa aitoa ihmietystä ja ihailua sitten, kun olet todella taitava. On paljon mukavampi, kun ympärillä on ihmisiä, jotka ovat hyvillään puolestasi, kuin katkeria ja kaunaisia ihmisiä, jotka toivovat, että epäonnistut, tai että saat sydänkohtauksen. Jos sinulla on jotain muita vaikeita asioita tai ahdistusta elämässäsi, pura toki näitä tuntoja taiteen avulla, jos haluat, mutta muista, että taide ei ole koko elämä. Huomaat sen viimeistään siinä vaiheessa, kun elämää on enemmän takana kuin edessäpäin. Taide on osa elämää, mutta se ei ratkaise niitä suuria inhimillisiä kysymyksiä, joihin me kaikki jossain vaiheessa törmäämme. Taiteen periaatteet ja säännöt eivät ole yhtä kuin elämän periaatteet ja säännöt.

    Toivoisin sinulle vähän iloista mieltä ja rauhaa ainakin jouluna, sekä paljon nöyryyttä ja kärsivällisyyttä taiteen tekemiseen.

    huomata, että tällä palstalla on (sittenkin) aitoja ja elämästä jotain oppineita kirjoittajia. Besserwissereitä kun on ihan riittävästi.

    Vilpitön hatunnosto hienosta kirjoituksestasi.

    Äänestä

  • huomata, kuinka kirjoitti:

    täysin kaikkea kunnioitusta vailla puhut ihmisille, jotka ovat yrittäneet olla sinulle kohteliaita ja ystävällisiä.

    Oppimisessa, oli sitten kysymys piirustustaidon, maalaustaidon tai minkä tahansa muun taidon oppimisesta, on tärkeintä nöyrä ja kärsivällinen asenne. Yllättäviltä tahoilta voi tulla apuja ja neuvoja, ja vaikka opettaja ei olisikaan itse maailmankuulu mestari tai tekniikassaan täydellinen, hän on kuitenkin voinut itse perehtyä asiaan paljonkin ja jos ei muuta, niin tietää ainakin, minkälaista itse opetteleminen on.

    Myönnät itse, että et tiedä maalaamisesta paljoakaan, mutta haukut silti toisen, joka on paljon maalannut, alimpaan maan rakoon. Ehkä tiedät, kuka tämä kirjoittaja on, ja katsot siksi asiaksesi nuoremman oikeudella valistaa häntä hänen virheistään. En tiedä, mutta pahalta tämä kuulostaa. Tunnet paljon "periaatteita ja sääntöjä", mutta ne eivät ole sama kuin käytäntö, etkä sinä itseasiassa hallitse tekniikkaa suvereenisti vain koska olet lukenut periaatteet ja säännöt ulkomuistiisi joistakin kirjoista.

    Kaiken kaikkiaan tuo vaahtoamisesi kuulostaa enemmän uskonnolliselta kiihkoilulta kuin sellaiselta taidekeskustelulta, jota ihmiset täältä etsivät. Jos pääset joskus ihannoimaasi suuren maailman oppilaitokseen opiskelemaan, huomaat ehkä, että teknisesti "oikeaoppisen" taiteen tekemiseen ei tarvita suurta suuta, halventavaa puhetyyliä ja pompöösiä asennetta, vaan nimenomaan nöyryyttä ja kärsivällisyyttä sekä kykyä kohdata omat vajavaisuutensa ja virheensä.

    Se, mitä sinulle eivät paksut mallikirjat voi opettaa, on taiteilijana oleminen tässä maailmassa ja yhteiskunnassa. Ajattelet ehkä, että kun olet teknisellä taituruudella "lunastanut" paikkasi ja arvostuksesi, voit ikäänkuin ylhäältä päin ruveta sanelemaan, miten asiat ovat ja kuka on oikeassa ja kuka on väärässä. Näin ei ole, koska me olemme kaikki paitsi taiteilijoita, myös ihmisiä, ja menestyäksesi maailmassa sinun pitää tulla toimeen myös ihmisten kanssa. Meillä on kaikilla tunteemme, käsityksemme omasta taiteestamme ja tiedoistamme ja toiveemme siitä, että ne olisivat arvokkaita ja kelpaavia. Rikkomalla, sotkemalla ja pilkkaamalla et saa ympärillesi ystäviä, jotka voisivat tukea sinua, jos eivät oman teknisen vajavaisuutensa takia taiteellisissa asioissa, niin ainakin muissa vaikeuksissa, joita elämässäsi ja taiteen tekemisessä kohtaat. Taiteilijana oleminen ei ole helppoa, vaikka hallitsisit valöörit ja varjorajat ilmiömäisesti, sen voin sinulle kertoa, vaikka sinulle ei mitään kertoa saakaan.

    En vaivautuisi sanomaan sinulle tätä, jos en tietäisi, että olet tosissasi asiasi kanssa ja haluat todella oppia ne asiat, joista puhut. Et siis ole pelkkä provo, kuten monet varmasti kuvittelevat. Älä aja itseäsi epätoivoiseen tilanteeseen, jossa olet räksyttänyt kaikille niin paljon, että sinulla on liian paljon todistettavaa muille ja ennen kaikkea itsellesi. Se on henkisesti hyvin raskasta. Keskity rauhassa opettelemaan niitä taitoja, joita sinä arvostat, ja anna muiden pitää omansa. Tällä tavalla voit aiheuttaa aitoa ihmietystä ja ihailua sitten, kun olet todella taitava. On paljon mukavampi, kun ympärillä on ihmisiä, jotka ovat hyvillään puolestasi, kuin katkeria ja kaunaisia ihmisiä, jotka toivovat, että epäonnistut, tai että saat sydänkohtauksen. Jos sinulla on jotain muita vaikeita asioita tai ahdistusta elämässäsi, pura toki näitä tuntoja taiteen avulla, jos haluat, mutta muista, että taide ei ole koko elämä. Huomaat sen viimeistään siinä vaiheessa, kun elämää on enemmän takana kuin edessäpäin. Taide on osa elämää, mutta se ei ratkaise niitä suuria inhimillisiä kysymyksiä, joihin me kaikki jossain vaiheessa törmäämme. Taiteen periaatteet ja säännöt eivät ole yhtä kuin elämän periaatteet ja säännöt.

    Toivoisin sinulle vähän iloista mieltä ja rauhaa ainakin jouluna, sekä paljon nöyryyttä ja kärsivällisyyttä taiteen tekemiseen.

    Hattua nostan minäkin,että joku tajuaa taiteilijan ammattia kokonaisuutena eikä vain pelkkänä teknisenä taituruutena.Niin monen lahjakkaan taiteilijan ura on kaatunut kunnei ole osannut elää elämäänsä oikein.

    Ja tuosta osaamisesta ja opettelemisesta olen kyllä vahvasti erimieltä Baren kanssa.Kaikki asiat ovat muuttuneet 1800 luvulta, niin myös taiteen opetus. Samat asiat ja opit saadaan ihmisten kalloon nyt huomattavasti helpommin ja vähemmällä vaivalla.

    Pääasia mielestäni olisi kuitenkin että myös taide kehittyisi muun yhteiskunnan rinnalla. Ja taiteesta vielä se kauniimpi, esittävämpi puoli. Löytyisi uusia kiehtovia aiheita ja tekniikoita. Ainakin itse yritän koko ajan 25 vuoden ammattitaiteilijana olon jälkeenkin jatkuvasti miettiä ja kehittää omaa tekniikkaani ja aihepiiriäni. Ja uskon jos saan vielä maalata 30 vuotta tänä aikana vielä jotain oppivani.

    Ne taiteilijat jotka minä tunnen ja jotka ovat menestyneet ovat olleet aika rauhallisia ja nöyrämielisiä. Vaikka on kova kunnianhimo niin nopeammin edistyy kuitenkin kun nöyrästi yrittää kuunnella muita ja löytää itselle uutta opittavaa muiden ajatuksista.

    Äänestä

  • Vinsent kirjoitti:

    Hattua nostan minäkin,että joku tajuaa taiteilijan ammattia kokonaisuutena eikä vain pelkkänä teknisenä taituruutena.Niin monen lahjakkaan taiteilijan ura on kaatunut kunnei ole osannut elää elämäänsä oikein.

    Ja tuosta osaamisesta ja opettelemisesta olen kyllä vahvasti erimieltä Baren kanssa.Kaikki asiat ovat muuttuneet 1800 luvulta, niin myös taiteen opetus. Samat asiat ja opit saadaan ihmisten kalloon nyt huomattavasti helpommin ja vähemmällä vaivalla.

    Pääasia mielestäni olisi kuitenkin että myös taide kehittyisi muun yhteiskunnan rinnalla. Ja taiteesta vielä se kauniimpi, esittävämpi puoli. Löytyisi uusia kiehtovia aiheita ja tekniikoita. Ainakin itse yritän koko ajan 25 vuoden ammattitaiteilijana olon jälkeenkin jatkuvasti miettiä ja kehittää omaa tekniikkaani ja aihepiiriäni. Ja uskon jos saan vielä maalata 30 vuotta tänä aikana vielä jotain oppivani.

    Ne taiteilijat jotka minä tunnen ja jotka ovat menestyneet ovat olleet aika rauhallisia ja nöyrämielisiä. Vaikka on kova kunnianhimo niin nopeammin edistyy kuitenkin kun nöyrästi yrittää kuunnella muita ja löytää itselle uutta opittavaa muiden ajatuksista.

    "Ja tuosta osaamisesta ja opettelemisesta olen kyllä vahvasti erimieltä Baren kanssa.Kaikki asiat ovat muuttuneet 1800 luvulta, niin myös taiteen opetus. Samat asiat ja opit saadaan ihmisten kalloon nyt huomattavasti helpommin ja vähemmällä vaivalla. "

    Ei???? Tiedän mitä opiskelu on taikissa ja kuvataideakatemiassa eikä sielä ole mitään rakoa treenata tosissaan piirtämistä ja maalausta. Samaa olen kuullut lähinnä jokaisesta koulusta suomessa. Ihan kuulopuheina tai sitten vaan näkemällä opettajien ja oppilaiden töitä.

    Ei tuola opi piirtämään eikä maalaamaan se on vaan fakta. Ja toi oli just 1800-l ateljeekoulujen ja akatemioiden päätavote.


    Nöyrästi kuunnella suomalaisia taiteilijoita jotka eivät itse osaa mitään? Mitä järkeä tossa nyt on?

    Kaikki neuvot joita suomalaiset taiteilijat on antaneet mulle on olleet aina huonoja.


    "Ne taiteilijat jotka minä tunnen ja jotka ovat menestyneet ovat olleet aika rauhallisia ja nöyrämielisiä. Vaikka on kova kunnianhimo niin nopeammin edistyy kuitenkin kun nöyrästi yrittää kuunnella muita ja löytää itselle uutta opittavaa muiden ajatuksista."

    Niin te koitatte käännyttää mua siihen suuntaan että rupean tekemään samanlaista soopaa kuin te? Se ei ole nähtävästi yhtään väärin, mutta se sitten on kun sanon että teidän pitäisi osata tehdä realistista.

    Ensiksi en saa itse luokitella realistista taidetta ei esittävän yläpuolelle, mutta sinä saat sitten selittää kuinka se realistinen on tollasta helppoa kopiointia ja sitähän oppii kuka vaan muutaman vuoden vähän harjottelee sinne suuntaan. Ja näytät aika pitkälti asettavan sen ei esittävän alapuolelle, kun se on sun mielestä kerran niin helppoa tehdä.

    Äänestä

  • BARE kirjoitti:

    "Ja tuosta osaamisesta ja opettelemisesta olen kyllä vahvasti erimieltä Baren kanssa.Kaikki asiat ovat muuttuneet 1800 luvulta, niin myös taiteen opetus. Samat asiat ja opit saadaan ihmisten kalloon nyt huomattavasti helpommin ja vähemmällä vaivalla. "

    Ei???? Tiedän mitä opiskelu on taikissa ja kuvataideakatemiassa eikä sielä ole mitään rakoa treenata tosissaan piirtämistä ja maalausta. Samaa olen kuullut lähinnä jokaisesta koulusta suomessa. Ihan kuulopuheina tai sitten vaan näkemällä opettajien ja oppilaiden töitä.

    Ei tuola opi piirtämään eikä maalaamaan se on vaan fakta. Ja toi oli just 1800-l ateljeekoulujen ja akatemioiden päätavote.


    Nöyrästi kuunnella suomalaisia taiteilijoita jotka eivät itse osaa mitään? Mitä järkeä tossa nyt on?

    Kaikki neuvot joita suomalaiset taiteilijat on antaneet mulle on olleet aina huonoja.


    "Ne taiteilijat jotka minä tunnen ja jotka ovat menestyneet ovat olleet aika rauhallisia ja nöyrämielisiä. Vaikka on kova kunnianhimo niin nopeammin edistyy kuitenkin kun nöyrästi yrittää kuunnella muita ja löytää itselle uutta opittavaa muiden ajatuksista."

    Niin te koitatte käännyttää mua siihen suuntaan että rupean tekemään samanlaista soopaa kuin te? Se ei ole nähtävästi yhtään väärin, mutta se sitten on kun sanon että teidän pitäisi osata tehdä realistista.

    Ensiksi en saa itse luokitella realistista taidetta ei esittävän yläpuolelle, mutta sinä saat sitten selittää kuinka se realistinen on tollasta helppoa kopiointia ja sitähän oppii kuka vaan muutaman vuoden vähän harjottelee sinne suuntaan. Ja näytät aika pitkälti asettavan sen ei esittävän alapuolelle, kun se on sun mielestä kerran niin helppoa tehdä.

    tai minä tuon asiani huonosti esille.Arvostan realistista ja abstraktia taidetta aikalailla yhtä paljon. Abstraktia hyvin paljon silloin kun tapaan sellaisen taiteilijan joka osaa sitä tehdä.Mutta kun niitä ei suomesta löydy. Olen kanssasi samaa mieltä että suomen taiteilijaseurat ovat täynnä suttujen ja värisommitelmien maalaajia. Ja tuntuu että he tekevät sitä mielenterveydellisistä syistä purkavat pahaa oloaan mihin se onkin hyvä keino.

    Ensin pitää olla hyvä piirtäjä ja hallita muutkin mainitsemasi asiat ennenkuin voi ruveta pelkistämään ja tekemään abstraktia taidetta.
    Kun nämä asiat siis oppii pystyy sen jälkeen tekemään paljon muutakin, eikä kenenkään ole sen jälkeen pakko piirtää tai maalata realistisesti elämänsä loppuun asti.

    muutamia linkkejä taiteilijoista ja graafikoista jotka mielestäni osaavat piirtää, kaikki sekalaisessa järjestyksessä ja varmasti moni muu löytää vielä paljon lisää.

    http://www.galleriaf.com/hakemisto.htm
    http://www.jaanapaulus.fi/frs1teokset.html
    http://www.jussipoyhonen.com/11
    http://www.schafhauser.fi/gallery.php
    http://www.tuulalehtinen.com/home_fi.html
    http://www.geocities.com/porintaidegraafikot/eskogalleria.html
    http://www.amagallery.net/frames/myyntikok.htm
    http://www.penttikokko.com/
    http://www.taidemaalari.net/
    http://www.galleriat.net/works.asp?cid=301
    http://www.kolumbus.fi/tello/welcome.htmlhttp://www.amagallery.net/frames/myyntikok.htm
    http://www.salla.fi/paula.viitanen/

    Mikäli keskustelusi pyörii aina vaan siinä kun suomessa ei opeteta piirtämään niin sitä on turha jatkaa kuukaudesta toiseen. Ei täällä varmaan saakaan yhtä hyvää opetusta kuin muualla mutta mitä siitä kun sen kerran tajuaa miksi kokoajan jankuttaa samaa. Minä taidan lopettaa tälläerää tähen jollei tärkeäpää juttua kellään ole.

    Äänestä

  • vinsent kirjoitti:

    tai minä tuon asiani huonosti esille.Arvostan realistista ja abstraktia taidetta aikalailla yhtä paljon. Abstraktia hyvin paljon silloin kun tapaan sellaisen taiteilijan joka osaa sitä tehdä.Mutta kun niitä ei suomesta löydy. Olen kanssasi samaa mieltä että suomen taiteilijaseurat ovat täynnä suttujen ja värisommitelmien maalaajia. Ja tuntuu että he tekevät sitä mielenterveydellisistä syistä purkavat pahaa oloaan mihin se onkin hyvä keino.

    Ensin pitää olla hyvä piirtäjä ja hallita muutkin mainitsemasi asiat ennenkuin voi ruveta pelkistämään ja tekemään abstraktia taidetta.
    Kun nämä asiat siis oppii pystyy sen jälkeen tekemään paljon muutakin, eikä kenenkään ole sen jälkeen pakko piirtää tai maalata realistisesti elämänsä loppuun asti.

    muutamia linkkejä taiteilijoista ja graafikoista jotka mielestäni osaavat piirtää, kaikki sekalaisessa järjestyksessä ja varmasti moni muu löytää vielä paljon lisää.

    http://www.galleriaf.com/hakemisto.htm
    http://www.jaanapaulus.fi/frs1teokset.html
    http://www.jussipoyhonen.com/11
    http://www.schafhauser.fi/gallery.php
    http://www.tuulalehtinen.com/home_fi.html
    http://www.geocities.com/porintaidegraafikot/eskogalleria.html
    http://www.amagallery.net/frames/myyntikok.htm
    http://www.penttikokko.com/
    http://www.taidemaalari.net/
    http://www.galleriat.net/works.asp?cid=301
    http://www.kolumbus.fi/tello/welcome.htmlhttp://www.amagallery.net/frames/myyntikok.htm
    http://www.salla.fi/paula.viitanen/

    Mikäli keskustelusi pyörii aina vaan siinä kun suomessa ei opeteta piirtämään niin sitä on turha jatkaa kuukaudesta toiseen. Ei täällä varmaan saakaan yhtä hyvää opetusta kuin muualla mutta mitä siitä kun sen kerran tajuaa miksi kokoajan jankuttaa samaa. Minä taidan lopettaa tälläerää tähen jollei tärkeäpää juttua kellään ole.

    tai ainakin osasin:(

    Nyt en ole pariinkymmeneen vuoteen paljon piirreskellyt. Jos haluaisin kehitellä taitoni takaisin ja hioa sitä sitten edelleen, ainut tie siihen lie joka päivä piirtäminen.

    Värien kanssa olen aika kahjo. Maalari en ole ollenkaan. En ole koskaan ymmärtänyt värejä.

    Enkä pidä itseäni taiteilijana. Tuo termi on vaikea minulle. En oikein tiedä, mitä se minulle tarkoittaa. Kai sillä on jotain sen kanssa tekemistä, että olisi oivaltanut jotain elämästä, ja sitten osaisi piirtää tai maalata sen kuvaksi niin, että toisetkin ymmärtävät saman asian. Minä en sellaiseen pysty.

    Pilakuvia ja karikatyyrejä jonkin verran olen tehnyt, ja siinä ehkä on vahvin puoleni.

    Siis en ole taiteilija, osaan piirtää. En tiedä, pitääkö taiteilija osata piirtää. Ehkä tärkeämpi on juuri se idea, oivaltaminen. Piirtäminen on käsityötaito. Se on hyvä osata, mutta kyllä hienoja maalauksia voinee maalailla naivistisemminkin. Katsokaa nyt vaikka pikku lasten piirroksia. Ei vielä kovin hyviä piirtämään, mutta miten ilmaisukykyisiä joskus!

    Äänestä

  • vinsent kirjoitti:

    tai minä tuon asiani huonosti esille.Arvostan realistista ja abstraktia taidetta aikalailla yhtä paljon. Abstraktia hyvin paljon silloin kun tapaan sellaisen taiteilijan joka osaa sitä tehdä.Mutta kun niitä ei suomesta löydy. Olen kanssasi samaa mieltä että suomen taiteilijaseurat ovat täynnä suttujen ja värisommitelmien maalaajia. Ja tuntuu että he tekevät sitä mielenterveydellisistä syistä purkavat pahaa oloaan mihin se onkin hyvä keino.

    Ensin pitää olla hyvä piirtäjä ja hallita muutkin mainitsemasi asiat ennenkuin voi ruveta pelkistämään ja tekemään abstraktia taidetta.
    Kun nämä asiat siis oppii pystyy sen jälkeen tekemään paljon muutakin, eikä kenenkään ole sen jälkeen pakko piirtää tai maalata realistisesti elämänsä loppuun asti.

    muutamia linkkejä taiteilijoista ja graafikoista jotka mielestäni osaavat piirtää, kaikki sekalaisessa järjestyksessä ja varmasti moni muu löytää vielä paljon lisää.

    http://www.galleriaf.com/hakemisto.htm
    http://www.jaanapaulus.fi/frs1teokset.html
    http://www.jussipoyhonen.com/11
    http://www.schafhauser.fi/gallery.php
    http://www.tuulalehtinen.com/home_fi.html
    http://www.geocities.com/porintaidegraafikot/eskogalleria.html
    http://www.amagallery.net/frames/myyntikok.htm
    http://www.penttikokko.com/
    http://www.taidemaalari.net/
    http://www.galleriat.net/works.asp?cid=301
    http://www.kolumbus.fi/tello/welcome.htmlhttp://www.amagallery.net/frames/myyntikok.htm
    http://www.salla.fi/paula.viitanen/

    Mikäli keskustelusi pyörii aina vaan siinä kun suomessa ei opeteta piirtämään niin sitä on turha jatkaa kuukaudesta toiseen. Ei täällä varmaan saakaan yhtä hyvää opetusta kuin muualla mutta mitä siitä kun sen kerran tajuaa miksi kokoajan jankuttaa samaa. Minä taidan lopettaa tälläerää tähen jollei tärkeäpää juttua kellään ole.

    Joo no miksi nämä abstraktia tekevät eivät sitten osaa koskaan piirtää tai maalata?

    Jussi Pöyhönen on noista ainoa joka osaa piirtää ja maalata.

    Vertaappa tota listaa tähän, niin tajuat että toi äskönen lista on todella kaukana mistään piirustustaidosta.
    http://florenceacademyforum.com/gallery/thumbnails.php?album=46
    http://www.jacobcollinspaintings.com/
    http://florenceacademyforum.com/gallery/index.php?cat=10055
    http://www.danielgraves.com/
    http://www.adriangottlieb.com/
    http://www.tonyryder.com/
    http://www.valdemarlethin.com/main.php?target=_top
    http://home.earthlink.net/~kevinchen9/id1.html
    http://www.burdicklyon.com/2004ScottBurdick.htm
    http://www.douglasflynt.com/postindex.html
    http://www.scottwaddellfinearts.com/artwork.htm
    http://www.danthompsonart.com/
    http://www.katelehman.net/
    http://www.patriciawatwood.com/
    http://www.benlongfineart.com/

    Äänestä

  • BARE kirjoitti:

    ja vielä kerran VOI.. mikähän hyrrä sulle on jäänyt päälle.
    Itsesi tähden ymmärrä nyt jo muutakin taidetta, niin pääset taide-elämässäsi paljon eteenpäin.


    Nuo taiteilijat jotka sinulle linkitin ovat satakertaa LUOVEMPIA kuin oman linkkisi
    taiteilijat.

    Sinä olet sanakäänteissäsi verbaalisesti lahjakas ja osaat heittää juttua. Ne kuvaluonnoksesi olivat hyviä luonnoksia, mutta vasta alku.

    Äänestä

  • vinsent kirjoitti:

    ja vielä kerran VOI.. mikähän hyrrä sulle on jäänyt päälle.
    Itsesi tähden ymmärrä nyt jo muutakin taidetta, niin pääset taide-elämässäsi paljon eteenpäin.


    Nuo taiteilijat jotka sinulle linkitin ovat satakertaa LUOVEMPIA kuin oman linkkisi
    taiteilijat.

    Sinä olet sanakäänteissäsi verbaalisesti lahjakas ja osaat heittää juttua. Ne kuvaluonnoksesi olivat hyviä luonnoksia, mutta vasta alku.

    Älä nyt vedä sitä luovuutta (ihan mitä vaan se sitten tarkottaakin) mukaan tähän. Kun kyse oli taidosta.

    Mun mielestä nyt vähän kaikki ei vaan oo taidetta, tai ehkäpä se on taidetta, mutta se ratsastaakin sitten aika halpamaisilla konsteilla eteenpäin. Ja aika moni muukin on ollut sitä mieltä, ja ihan hyvin niillä on pyyhkinyt. Haluan oikeudenmukaisuutta taidemaailmaan ja varsinkin taidekoulutukseen. Kovan järkevän työn on pystyttävä kannattamaan taiteilijaa eteenpäin eikä jonkun erinäisten pikku piirien hyväksynnän.

    Kova työ ei merkitse sitä että kirjottaa kiltisti esseet ja tekee jotkut sekalaiset työt kursseille. Vaan sitä että oikeasti lähtee näkemään totuudenmukaisesti sitä mitä havaitsee, koska se on juuri ne taiteilijan skaalat/nuotit jne. perusteet joilla tehdään ne mestariteokset. Lähes kaikki taidehistorian suuret taiteilijat ovat juuri olleet mestareita havaitsemaan mallista.

    Äänestä

  • BARE kirjoitti:

    Älä nyt vedä sitä luovuutta (ihan mitä vaan se sitten tarkottaakin) mukaan tähän. Kun kyse oli taidosta.

    Mun mielestä nyt vähän kaikki ei vaan oo taidetta, tai ehkäpä se on taidetta, mutta se ratsastaakin sitten aika halpamaisilla konsteilla eteenpäin. Ja aika moni muukin on ollut sitä mieltä, ja ihan hyvin niillä on pyyhkinyt. Haluan oikeudenmukaisuutta taidemaailmaan ja varsinkin taidekoulutukseen. Kovan järkevän työn on pystyttävä kannattamaan taiteilijaa eteenpäin eikä jonkun erinäisten pikku piirien hyväksynnän.

    Kova työ ei merkitse sitä että kirjottaa kiltisti esseet ja tekee jotkut sekalaiset työt kursseille. Vaan sitä että oikeasti lähtee näkemään totuudenmukaisesti sitä mitä havaitsee, koska se on juuri ne taiteilijan skaalat/nuotit jne. perusteet joilla tehdään ne mestariteokset. Lähes kaikki taidehistorian suuret taiteilijat ovat juuri olleet mestareita havaitsemaan mallista.

    tule, ja sitä kun lähdet hakemaan huomaat aikasi kuluneen hukkaan, olevasi vanha löytämäti sitä oikeudenmukaisuutta. Tämä järjestelmä pitää siitä huolen,tätä hallitaan kyynärpäillä ja itsekkyydellä ja myös rahalla. Eikä ketään kiinnosta tänäpäivänä joku tasa-arvo taidekoulutuksessa.

    Minua kiinnostaisi tietää minkälaista oikeudenmukaisuutta tarkoitat taidemaailmassa ja koulutuksessa?

    Mitä tarkoitat tällä havaitsemisella, liittyykö se esim, maalausaiheiden valintaan?

    Äänestä

  • vinsent kirjoitti:

    tule, ja sitä kun lähdet hakemaan huomaat aikasi kuluneen hukkaan, olevasi vanha löytämäti sitä oikeudenmukaisuutta. Tämä järjestelmä pitää siitä huolen,tätä hallitaan kyynärpäillä ja itsekkyydellä ja myös rahalla. Eikä ketään kiinnosta tänäpäivänä joku tasa-arvo taidekoulutuksessa.

    Minua kiinnostaisi tietää minkälaista oikeudenmukaisuutta tarkoitat taidemaailmassa ja koulutuksessa?

    Mitä tarkoitat tällä havaitsemisella, liittyykö se esim, maalausaiheiden valintaan?

    Niin no ehkäpä toi on totta. Paras idea on kyllä varmaankin vaan keskittyä siihen omaan kehitykseen. Emt :D... provosoidun jostain viesteistä vaan niin älyttömän helposti.


    "Mitä tarkoitat tällä havaitsemisella, liittyykö se esim, maalausaiheiden valintaan?"

    Meinaan siis elävänmallin skillejä, sitä että pystyy tuomaan tietoiseen tilaan sitä miltä elävämalli näyttää oikeasti (mitat/viivojen suunnat, valöörit, varjorajat, anatomia 3dmuodot jne...), tai ihan mikä vaan kohde, mitä kulloinkin katselee. Sen takia että sen voi sitten joko suoraan tuoda paperille/kankaalle tai sitten painaa muistiin.

    Mun mielestä taideteos ei voi olla joku taiteilijan subjektiivinen töräys. Koska silloin se todellakin jää jollekkin subjektiiviselle tasolle ja sitä pitää ruveta perustelemaan teorialla. Sama pätee kaiken näkösiin yhteiskunnallisiin pikkuhauskoihin nokitteluihin. Taide ei ole politiikkaa, yhteiskuntakritiikkiä tai muutakaan vastaavaa sekoilua. Sen pitäis olla pohjimmiltaan vaan nautittavaa katseltavaa, eikä pelata erinäisillä halpamaisilla kikoila.

    http://www.encyclopedia.com/doc/1G1-168091358.html
    Tossa on hyvä arvostelu Jacob Collinssin taiteesta ja siitä kuinka se on vaan yksinkertaisesti kaunista, eikä koita pelata millään teorialla ja kikoilla. Sen näkee että Collins on todella vienyt näkemänsä havainnoinnin todella pitkälle saavuttaakseen tollasen "kauneuden".

    Äänestä

  • BARE kirjoitti:

    Niin no ehkäpä toi on totta. Paras idea on kyllä varmaankin vaan keskittyä siihen omaan kehitykseen. Emt :D... provosoidun jostain viesteistä vaan niin älyttömän helposti.


    "Mitä tarkoitat tällä havaitsemisella, liittyykö se esim, maalausaiheiden valintaan?"

    Meinaan siis elävänmallin skillejä, sitä että pystyy tuomaan tietoiseen tilaan sitä miltä elävämalli näyttää oikeasti (mitat/viivojen suunnat, valöörit, varjorajat, anatomia 3dmuodot jne...), tai ihan mikä vaan kohde, mitä kulloinkin katselee. Sen takia että sen voi sitten joko suoraan tuoda paperille/kankaalle tai sitten painaa muistiin.

    Mun mielestä taideteos ei voi olla joku taiteilijan subjektiivinen töräys. Koska silloin se todellakin jää jollekkin subjektiiviselle tasolle ja sitä pitää ruveta perustelemaan teorialla. Sama pätee kaiken näkösiin yhteiskunnallisiin pikkuhauskoihin nokitteluihin. Taide ei ole politiikkaa, yhteiskuntakritiikkiä tai muutakaan vastaavaa sekoilua. Sen pitäis olla pohjimmiltaan vaan nautittavaa katseltavaa, eikä pelata erinäisillä halpamaisilla kikoila.

    http://www.encyclopedia.com/doc/1G1-168091358.html
    Tossa on hyvä arvostelu Jacob Collinssin taiteesta ja siitä kuinka se on vaan yksinkertaisesti kaunista, eikä koita pelata millään teorialla ja kikoilla. Sen näkee että Collins on todella vienyt näkemänsä havainnoinnin todella pitkälle saavuttaakseen tollasen "kauneuden".

    opiskella taidetta on tosiaan ihan omin opein. Aikoinaan kun pääsin taidekoulusta en ollut kovinkaan osaava taiteilija vaikka arvosanat olivat paarhaasta päästä. Siellä sai sellaista yleissivistävää oppia taiteesta.Kaikki mitä nykyinen osaamiseni on olen joutunut opettelemaan taidekoulun jälkeen.

    Paljon oppia olen saanut hyvältä taiteilijaystävältäni jolla ei ole mitään taidekoulutusta. Olemme viikottain yhteydessä joskus päivittäin ja neuvomme toisiamme maaluksissamme. Tähän netti on hyvä apuväline kun voi lähettää kuvia keskeneräisistä maalauksista.

    Meillä on samanlainen näkemys taiteentehtävästä. Valitettavasti monet kriitikot ja "hyvin lukeneet ihmiset" edellyttävät että taiteen pitää ottaa kantaa ja heijastavan jollain lailla ajankuvaansa. Mutta siihenhän tämä yhteiskunnallinen vapaus perustuukin että jokainen saa ajatella taiteestakin mitä hyvänsä. En minä ainakaan halua kenenkään yrittävän vänkäämällä muuttaa minun käsityksiäni taiteen tehtävästä.

    Tuo Collins taitaa olla myös oma suosikkini linkittämistäsi taiteilijoista. Pidän kyllä myös modernimmastakin taiteesta, hyvää sellaista näkee vaan tosi harvoin.

    Äänestä

  • BARE kirjoitti:

    Jacob Collinsin teokset (tässä tapauksessa puhun vain alaston figuureista) ovat todellakin taitavasti tehtyjä, ja siinä kaikki.
    Niiden pointti tuntuu olevan vain taitavassa tekniikassa ja mallien kauniissa asennoissa, maalauksen elementtien sopusuhtaisissa kompositioissa. Lakanat ovat "sopivasti hujanhajan" ja niiden ainoa tehtävä on tuoda esille tekijän taito maalata erilaisia materiaaleja.
    Kenties Collins pyrkii luomaan teoksissaan henkilöiden välille jotakin jännitettä,tarinaa. Se ei kuitenkaan onnistu. Maalaukset jäävät teknisesti hienoiksi, öljyvärein toteutetuiksi mainoskuviksi.

    Äänestä

  • Å.H kirjoitti:

    Jacob Collinsin teokset (tässä tapauksessa puhun vain alaston figuureista) ovat todellakin taitavasti tehtyjä, ja siinä kaikki.
    Niiden pointti tuntuu olevan vain taitavassa tekniikassa ja mallien kauniissa asennoissa, maalauksen elementtien sopusuhtaisissa kompositioissa. Lakanat ovat "sopivasti hujanhajan" ja niiden ainoa tehtävä on tuoda esille tekijän taito maalata erilaisia materiaaleja.
    Kenties Collins pyrkii luomaan teoksissaan henkilöiden välille jotakin jännitettä,tarinaa. Se ei kuitenkaan onnistu. Maalaukset jäävät teknisesti hienoiksi, öljyvärein toteutetuiksi mainoskuviksi.

    Mitä nämä tarinat sitten ovat?

    Mun mielestä toi kuullostaa jälleen kerran siltä että koitetaan etsiä jotain sellasta mitä ei koko maalauksessa kuulu edes olla.

    COllins tuskin haluaa esittää jotain suoranaisia "tarinoita" niinkuin joku tyyliin kuningatar Blanka Edelfeltillä tai joku Richard Bergin "päättynyt istunto" (jossa malli pukee päälleen, taiteilija soittaa viulua ja maalaustavaroita lojuu ympärillä).

    Vaan siis ne "jutut" jotka eivät suoranaisesti liity siihen piirustus ja maalaustekniikkaan on sellasia pieniä eleitä, tai sitten tahalteen eleettömäksi jättämistä. Kuten jotain katseen suuntaa ja samaa aikaa valaistusta jostain tietystä suunnasta jne.

    Toi tyyppi ei tosiaan ole mikään sellainen joka nyt vaan tekisi mitä sattuu, vaan oikeasti aika super viisas tyyppi. Se johtaa 3 koulua samaa aikaa, ja maalaa kaiken muun ajan. Ja on tutkinut aivan älyttömästi mennettein vuosisatojen maalareitten tekniikoita ja muita tapoja.

    Eli se että noi maalaukset eivät ole minkään aiheisia on siis ainakin mun mielestä ihan täysin taiteellinen valinta.

    Äänestä

  • BARE kirjoitti:

    Mitä nämä tarinat sitten ovat?

    Mun mielestä toi kuullostaa jälleen kerran siltä että koitetaan etsiä jotain sellasta mitä ei koko maalauksessa kuulu edes olla.

    COllins tuskin haluaa esittää jotain suoranaisia "tarinoita" niinkuin joku tyyliin kuningatar Blanka Edelfeltillä tai joku Richard Bergin "päättynyt istunto" (jossa malli pukee päälleen, taiteilija soittaa viulua ja maalaustavaroita lojuu ympärillä).

    Vaan siis ne "jutut" jotka eivät suoranaisesti liity siihen piirustus ja maalaustekniikkaan on sellasia pieniä eleitä, tai sitten tahalteen eleettömäksi jättämistä. Kuten jotain katseen suuntaa ja samaa aikaa valaistusta jostain tietystä suunnasta jne.

    Toi tyyppi ei tosiaan ole mikään sellainen joka nyt vaan tekisi mitä sattuu, vaan oikeasti aika super viisas tyyppi. Se johtaa 3 koulua samaa aikaa, ja maalaa kaiken muun ajan. Ja on tutkinut aivan älyttömästi mennettein vuosisatojen maalareitten tekniikoita ja muita tapoja.

    Eli se että noi maalaukset eivät ole minkään aiheisia on siis ainakin mun mielestä ihan täysin taiteellinen valinta.

    Noita Collinsin alastonfiguureja katsoessa tuli mieleeni, että taitavia ovat ja hyvä piirtäjä kyseessä, se on totta, mutta näiden kertakatsominen riittää, niissä ei ole mitään niin mielenkiintoista, jota haluaisin esim. omalla seinälläni pitkitykseen nähdä. Uskallan sanoa, että ne ovat loppujen lopuksi tosi tylsiä, ikävystyttäviä. Tarinaa ne eivät kerro mistään ... tapahtuma ei jatku mihinkään. Minusta ne ovat vain taitavia - eivät taiteellisia sanan varsinaisessa mielessä.

    Äänestä

  • BARE kirjoitti:

    Mitä nämä tarinat sitten ovat?

    Mun mielestä toi kuullostaa jälleen kerran siltä että koitetaan etsiä jotain sellasta mitä ei koko maalauksessa kuulu edes olla.

    COllins tuskin haluaa esittää jotain suoranaisia "tarinoita" niinkuin joku tyyliin kuningatar Blanka Edelfeltillä tai joku Richard Bergin "päättynyt istunto" (jossa malli pukee päälleen, taiteilija soittaa viulua ja maalaustavaroita lojuu ympärillä).

    Vaan siis ne "jutut" jotka eivät suoranaisesti liity siihen piirustus ja maalaustekniikkaan on sellasia pieniä eleitä, tai sitten tahalteen eleettömäksi jättämistä. Kuten jotain katseen suuntaa ja samaa aikaa valaistusta jostain tietystä suunnasta jne.

    Toi tyyppi ei tosiaan ole mikään sellainen joka nyt vaan tekisi mitä sattuu, vaan oikeasti aika super viisas tyyppi. Se johtaa 3 koulua samaa aikaa, ja maalaa kaiken muun ajan. Ja on tutkinut aivan älyttömästi mennettein vuosisatojen maalareitten tekniikoita ja muita tapoja.

    Eli se että noi maalaukset eivät ole minkään aiheisia on siis ainakin mun mielestä ihan täysin taiteellinen valinta.

    Heh heh, sinä se jaksat raivota kuin kyseessä olis jonkun hyvänkin ystävän duunit kyseessä.

    Lainaan omaa kirjoitustani:"Maalaukset jäävät teknisesti hienoiksi, öljyvärein toteutetuiksi mainoskuviksi." Tuossa siis pointtini, ei sen enempää...tai no Bare, eleettömyyskin kertoo aina jostain jne.

    "Vaan siis ne "jutut" jotka eivät suoranaisesti liity siihen piirustus ja maalaustekniikkaan on sellasia pieniä eleitä, tai sitten tahalteen eleettömäksi jättämistä. Kuten jotain katseen suuntaa ja samaa aikaa valaistusta jostain tietystä suunnasta jne."

    Mistäs tiedät? Luitko intterrnetistä vai ihanko Jaakopin kanssa bishellä kävit?

    Nuo Collinsin figuurimaalaukset vaan on kui jonkin rakkausromaanin kuvituksia, viimeisen päälle tehtyjä vaan.

    Äänestä

  • Å.H kirjoitti:

    Heh heh, sinä se jaksat raivota kuin kyseessä olis jonkun hyvänkin ystävän duunit kyseessä.

    Lainaan omaa kirjoitustani:"Maalaukset jäävät teknisesti hienoiksi, öljyvärein toteutetuiksi mainoskuviksi." Tuossa siis pointtini, ei sen enempää...tai no Bare, eleettömyyskin kertoo aina jostain jne.

    "Vaan siis ne "jutut" jotka eivät suoranaisesti liity siihen piirustus ja maalaustekniikkaan on sellasia pieniä eleitä, tai sitten tahalteen eleettömäksi jättämistä. Kuten jotain katseen suuntaa ja samaa aikaa valaistusta jostain tietystä suunnasta jne."

    Mistäs tiedät? Luitko intterrnetistä vai ihanko Jaakopin kanssa bishellä kävit?

    Nuo Collinsin figuurimaalaukset vaan on kui jonkin rakkausromaanin kuvituksia, viimeisen päälle tehtyjä vaan.

    Tuosta Jaakopin taiteesta on turha vänkätä. En nyt tarkkaan tiedä mihin ismiin se kuuluu olisiko realismiin ja jos hän olisi halunnut tuoda esille jotain muita tunteita olisi hän varmaan valinnut jonkun erilaisen tekniikan ja esitystavan. Jokaisella on oikeus pitää ja ylistää tämänlaista maalaustapaa ja myös jokaisella oikeus sitä arvostella. Ihmiset nyt yleensäkin pitävät erilaisista tavoista maalata asioita ,esineitä tunteita ym.

    Tuolta Wikipediasta voi tutustu erilaisiin maalaustekniikoihin ja ismeihin.

    Netistä löysin myös paljon ajatuksia taiteesta ja luovuudesta , niitäkin on erilaisia ja paljon.


    http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Toiminnot:Haku&search=taide&fulltext=Etsi

    Taiteesta


    Taiteen tarkoitus on antaa ihmiselle (esteettinen) kokemus.

    Taide antaa harvoin pelkästään esteettisiä kokemuksia ja elämän kokemukset ovat tärkeämpiä.

    Kokemuksen antaminen on taiteen tärkein tehtävä.

    Taiteen antama kokemus voi olla epämiellyttävä, ja olla silti taidetta, mutta silloin liikumme taiteen marginaalissa; emme tavoittele epämiellyttäviä kokemuksia.

    Hyvä taide pyrkii merkittävän esteettisen kokemuksen antamiseen.

    Taide voi esittää jotakin, mutta se mitä se esittää ei ole taidetta, taidetta on kokemus.

    Taideteos ei ole taidetta, vaan kokemus teoksesta.

    Ilman kokemusta taidetta ja taideteosta ei ole olemassa.

    Voimme ajatella, että teos fyysisenä ilmentymänä on olemassa ilman meitä, mutta ei taiteena.

    Kaikki kuluu, niin myös taide, emme saa taiteesta enää miellyttävää kokemusta, jos toistamme kokemuksen liian usein.

    Taiteen on muututtava, jotta se voisi antaa ihmiselle vavahduttavia kokemuksia, siksi tuttu kokemus ei ole vavahduttava.

    Taide on tuomittu muuttumaan.

    Taiteilijaksi ryhtyvä ei ole aina taiteilija.

    Ihminen määrittää taiteen.

    Jokainen voi nimetä teoksensa taiteeksi.

    Taidetta on se, mitä kulloinkin taiteeksi nimetään.

    Kaikki taiteeksi kutsuttu ei ole hyvää tai mielenkiintoista.

    Nykytaiteella ei ole rajoja, jos rajat määrättäisiin, puhuttaisiin vanhasta taiteesta.

    Yhden luovan idean omaava tuomitaan usein koko elämäksi taiteilijaksi, se on pitkä ja raskas kakku.

    Pako taiteeseen on pakoa maailmasta.

    Luova taiteilija on yhtä harvinainen kuin huipputaitava kirvesmies.

    Uusi taide ei ole välttämättä parempaa kuin vanha, se vain antaa uusia erilaisia kokemuksia.

    Taide ei ole tarkoitettu kaikille, mutta jokaiselle on tarkoitettu jokin taide.

    Taide pelottaa jos sitä ei ymmärrä, pelko aikaansa vihaa.

    Useimmille ihmisille moderni taide on kielletty kaupunki.

    Kun signeeraat taulun, raiskaat sen.

    Signeeraamalla taulun en korosta taidetta vaan itseäni.

    Kun nimeät taideteoksen, teet jotakin mikä ei kuulu kyseiseen taiteenlajiin.

    Nimeämällä maalauksen, taiteilija tulkitsee maalaustaan.

    Nimi maalauksella ei ole maalaustaidetta vaan runoutta.

    Taideteoksen nimi ei ole taideteosta vaan runo taideteoksesta, ellei nimeä ole tehty osaksi taideteosta.

    Taideteoksen tulkitseminen on yhtä turhaa kuin hiekan kokoaminen keoksi erämaassa.

    Taideteoksen tulkitseminen on yhtä väärää kuin satunnaisen tuomitseminen.

    Kun tulkitsen taideteosta, en tulkitse taideteosta, vaan itseäni.

    Kun tulkitsen taideteosta julkisesti, en julista, tämä on hyvää taidetta vaan tämä on hyvä kritiikki.

    Taideteoksen tulkitseminen ja kokeminen on kunkin katsojan tehtävä.



    Luovuus on kyky.

    Luovuus on kyky tuottaa tarkoituksellisesti jotakin merkittävästi uutta tai ainutlaatuista.

    Luovuus on tarkoituksellista, sattuma ei ole luovuutta.

    Vain merkittävästi uutta tai ainutlaatuista tuottava teko on Luova.

    Pieni luova teko on näppäryyttä ja mielikuvituksen käyttöä, se ei ole varsinaista luovuutta.

    Luova ihminen kykenee usein mainiosta myös pieniin luoviin tekoihin.

    Luovuus on kaiken muutoksen edellytys.

    Ilman luovuutta ei mikään muutu.

    Ilman luovuutta ei mikään kehity.

    Luovuutta on aina ja kaikkialla, sen määrä ja aste vaihtelevat.

    Luovuus on ihmisen ominaisuus, sen aste ihmisessä vain vaihtelee.

    Luovuus ei ole teko, sitä toteutetaan tekoina.

    Teko on teko, voin tehdä älykkään tai luovan teon tai jotakin muuta.

    Kykynä luovuus on älykkyyden kaltainen.

    Luovuus ei ole lahja, se ei tule geeneissä.

    Luovuus on ihmisen tahtomalla aikaansaatu ominaisuuksien joukko, joka ilmenee kykynä.

    Luovuutta voi kehittää.

    Luovuutta tulee ylläpitää, valmentaa, jotta se säilyisi.

    Luovuus ei ole mystistä.

    Luovuus ei ole inspiraatiota.

    Luovuus on myös ennakkoluulotonta, kovaa työtä.

    Luovuus ei ole prosessi, kaikki teot ovat prosesseja.

    Luova teko ilmenee prosessina.

    Mikä tahansa teko on aina prosessi, sillä on prosessin vaiheet.

    Luovuus on kuin älykkyys, emme sano, että henkilö on prosessi tai teko, jos hän on luova.

    Ihmisen tulee rakentaa itsensä luovuuteen, luovaksi.

    Luovuus on mahdollisuus, luovan ei tarvitse luoda mitään.

    Luovuus on käsitteenmuodostusta.

    Luovuus ei ole satunnaista, mutta sattuma voi auttaa ahkeraa luovaa puurtajaa.

    Luovuus on kyky aikaansaada jotakin uutta, sen ei tarvitse aina toteutua.

    Luovuus on valmiutta luovuuteen, mahdollisuus tehdä uusi merkittävä teko.

    Luovuus ei ole aivojen oikeanpuolista käyttöä.

    Kun avaamme aivot, emme löydä sieltä mitään kirjoitettuna.

    Luovuus on kokonaisvaltaista, se vaatii koko ihmisen muistin ja kokemuksen.

    Luovuudesta näkyy aivoissa vain sen varjo.

    Hulluus ei tee luovuutta, hulluus minimoi näköalaa.

    Luovuus on avarakatseisuutta.

    Viina ei tee luovuutta, se lamauttaa.

    Luovaa hetkeä, oivallusta, emme osaa selittää.

    Luovuuden sydän asuu ennakkoluulottomuudessa.

    Luovuuden voima asuu rohkeudessa.

    Luovuuden moottori asuu intohimossa.

    Luovuus on rohkeutta, se karttaa arkuutta.

    Luovuus on rehellisyyttä, myös itselleen.

    Luovuus on kyky nähdä olennainen, kyky nähdä se mikä näkyy, mutta mitä muut eivät näe.

    Luovuutta on kulkea sitä polkua, mitä muut eivät kulje, katsoa siihen huoneeseen, mihin muut eivät katso.

    Luovuus on pitkämielisyyttä, vaatii pitemmän polun tuottaa yksi hyvä idea kuin tuhat yhdentekevää.

    Luovuus on kyky laskea yksi siirto enemmän.

    Luovuus vaatii aikaa, mahdollisuuden.

    Luovuus vaatii pitkämielisyyttä.

    Luovuus vaatii, helppous on häviäjiä varten.

    Jos tavoittelee mahdottomia ja pitää siitä kiinni, voi saavuttaa jotakin.

    Jos ei tavoittele kaikkea, ei voi saavuttaa mitään merkittävää.

    Luovan mielestä mikään ei ole mahdotonta.

    Luovuus on tahtoa.

    Luovuus ei ole vain taiteilijoiden omaisuutta.

    Luovuus on uinuva kyky.

    Luovuus on asenne.

    Luovuus on ominaisuuksien joukko, metakyky.

    Luovuus ei ole konservatiivisuutta, konservatiivisuus ei mahdollista luovuutta.

    Luovuus ei synny kaaoksesta eikä ennalta arvaamatta, se voi syntyä kaaoksen kautta, mutta kaikki syntyy luovan ihmisentahdon kautta.

    Luovuus ei ole intuitiota, mutta uuttera luova ihminen aavistaa paljon.

    Sanotaan, että alkoholin käyttö lisää luovuutta, tosiasiassa se invalidisoi ihmistä, myös luovuuden suhteen.

    Jos pystymme joskus kääntämään psykologian neurotieteen termeille ja päinvastoin ja sitten poistamme psykologian, emme tiedä mitä on pelko, meillä on vain kaava vailla tulkintaa.

    Neurotiede ei korvaa psykologiaa luovuuden selittämisessä.

    Psykologia antaa neurotieteelle tutkimuskohteen.

    Liike ei ole käyttäytymistä, käyttäytymistä on se, kun joku saa tahdollaan aikaan liikkeen.

    Ei ole olemassa kaoottista tietoa, kaoottinen tieto on vain joukko merkkejä, vailla tulkintaa.

    Tosi mies tekee niin kuin käsketään, luova henkilö ajattelee itse.

    Luovuus on vapautta toteuttaa ajatuksiaan, armeijassa on luovuus kielletty.

    Taiteilija ei tule taiteilijaksi luovuuden takia, vaan taiteen takia.

    Taiteiden lisääminen opetuksessa ei lisää luovuutta, vaan taidetta, luovuutta lisää kyky ajatella itse.

    Kyky musiikin kuunteluun vaatii luovuutta, musiikin kuuntelu on luomista.

    Luovuutta on se, mikä on yksinkertaisinta, mikä on aitoa.

    Luovuutta ei aiheuta aivojen sattumageneraattori, vaan ihmisen tahto.

    Laiska kieltää luovuutensa.

    Pelokas kieltää luovuutensa.

    Nöyrä alamainen kieltää luovuutensa.

    Luovuus ei ole inspiraatiota, vaan raakaa työtä, etsiä ratkaisu.

    Ajattelu, sisäinen puhe ja alitajuinen muistista palautuminen saa aikaan ‘irrationaalisen’ ahaa-vaikutelman, jonka jotkut ymmärtävät mystiikaksi.

    Sanotaan, että psyykkinen taantuminen lapsuuden mielikuviin, vapauttaa luovuuden, se ei sitä tee, vaan astuminen lapsen asennetasolle, vapaaksi tarkkailijaksi.

    Sanotaan, että tietoa ja loogisuutta korostava koulukasvatus laiminlyö luovuuden kasvatuksen, ne eivät sitä tee vaan epäilyn kylvämisen puute.

    Epäilyn kylvämisen puute, on puute luovuudessa.

    Voimme kehittää luovuuttamme, koska voimme tulla rohkeammiksi ja itsenäisemmiksi.

    Inspiraatio ei tule lahjana ulkopuolelta, vaan ihmisestä itsestään.

    Ajatukset ovat usein luovempia, kuin teot, teko vaatii rohkeutta.

    Luovuudessa on tärkeintä oikeat kysymykset, eivät vastaukset.

    Luovuus ei ole ihmettä, se on maalaisjärjellä tajuamista, rehellisyyttä.

    Lapsi on tabula rasa, hän näkee maailman sellaisena kun se on, hän ei näe maailmassa sitä, mitä olemme itse sinne mielessämme lisänneet.

    Lapsi on tabula rasa, hän näkee maailman sellaisena kun se on, tätä sanotaan luovuudeksi, koska se on meille uutta, se ei ole vielä vangittua ja määrättyä; annettua.

    Luovuutta on uskallus käyttää niitä ajatuksia, jotka tulevat mielen takaa.

    Luovuutta ei voi eristää yhtenä ominaisuutena.

    Ihmisen normaali turvajärjestelmä vastustaa taipumuksellisesti uutta, luovaa, jotta maailma ei järkkyisi.

    Muutos käytöksessä, voi syntyä ainoastaan muutoksesta luovuuteen.

    Hyppäys tuntemattomaan, ei-rationaalisuuteen, ei tee luovuutta, vaan johtaa sattumaan.

    Totutun pois karistaminen avaa tilaisuuden uuteen.

    Luova kiinnittää huomion joka asiaan.

    Luova ei jätä huomiota toissijaiseen.

    Myytti luovuuden mystisyydestä, on tieto ihmisen havaintokyvyn puutteesta.

    Luovaa kiinnostaa asiaankuulumaton.

    Luovuus tahdonalaisena ja tietoisena toimintana edellyttää, että ihminen toimii tahtonsa mukaisesti.

    Erilaisuus hävettää ja poikkeavuus pelottaa.

    Kun tarkastelet vain omaa napaa, pysyt tutussa ja turvallisessa.

    Ihminen huomioi, valikoi ja tallentaa huolellisesti mieluiten vain kaiken sen, mikä vahvistaa hänen entistä tapaansa ajatella.

    Luova hetki tapahtuu, kun kaikki on valmista siihen.

    Luovuus on kielen rakentamista.

    Rutiinit tappavat ideat.

    Luovuus on kuin urheilijan kunto, sitä on treenattava.


    Näkemisestä



    Näen, mitä olen oppinut näkemään.

    Näkeminen on hahmottamista ja käsitteistämistä.

    Näkeminen on ajattelemista.

    Mitä paremmin ajattelen, sitä enemmän näen.

    Mitä suurempi tietoverkosto minulla on, sitä enemmän näen.

    Mitä enemmän tiedän, sitä enemmän näen.

    Kaikki ihmiset näkevät saman asian erilailla.

    Älykäs näkee paljon.

    Viisas näkee oleellisen.

    Näkeminen on päättelemistä.

    Näkeminen on opittava.

    Näen jotakin vain, jos rajaan jotakin pois näkemästäni.

    Näen jotakin vain, jos valitsen etupäässä tuttuja asioita näkemästäni.

    Näkemiseen minut opettaa muut ihmiset, jotka ovat oppineet jo näkemään.

    Lapsi näkee enemmän.

    Lapsi osaa katsoa asioita myös väärin päin.

    Opin näkemään niin kuin muutkin, en eroa muista tässä suhteessa.

    En näe mitään, ellen pysty kokoamaan näkemääni sanoiksi.

    Sitä, mitä ei voi kuvata sanoilla jollakin tavalla, ei voi nähdä.

    Näkeminen on käsiteverkoston rakentamista.

    Näen vain sen, mitä haluan nähdä.

    Näkeminen on muistamista, näen vain sen, mitä näkemisen jälkeen muistan.

    Muistan vain sen mitä haluan.

    Näkeminen on kuin unen näkemistä, usein osa näystä on keksittävä, jotta näkisi jotakin järkevää, jotakin, minkä voi käsittää.

    Jos aion nähdä jotakin erilailla kuin mitä on totuttu, minun on kehitettävä oma teoria näkemästäni ja saada muut uskomaan siihen.

    On vaikeaa saada muut näkemään erilailla, se voi olla myös vaarallista.

    Parempi on vain nähdä, niin kuin muutkin.

    Äänestä

  • old_profile_33466 kirjoitti:

    Noita Collinsin alastonfiguureja katsoessa tuli mieleeni, että taitavia ovat ja hyvä piirtäjä kyseessä, se on totta, mutta näiden kertakatsominen riittää, niissä ei ole mitään niin mielenkiintoista, jota haluaisin esim. omalla seinälläni pitkitykseen nähdä. Uskallan sanoa, että ne ovat loppujen lopuksi tosi tylsiä, ikävystyttäviä. Tarinaa ne eivät kerro mistään ... tapahtuma ei jatku mihinkään. Minusta ne ovat vain taitavia - eivät taiteellisia sanan varsinaisessa mielessä.

    Katselin nyt myös Collinsin interiöörejä ja maisemakuvia, ja joistakin maisemakuvista pidin todella, osa oli minun makuuni liian makeita. Mietin, miksiköhän nuo itsessään taitavat henkilökuvat jäävät minusta jotenkin hengettömiksi, kun jossain maisemakuvassa hän sitten tavoittaa enemmän. Ehkä siksi, että keikki hänen maisemakuvansa eivät ole aivan niin millintarkkaa nähdyn jäljentämistä, eli ilmaisu on niissä jotenkin vapaampaa.
    Tulee mielikuva, että tämän taiteilijan kodissa on varmasti joka tavara oikealla paikallaan ja elämä jotenkin hyvin säännönmukaista ja kurinalaista, ärsyttävän pedanttista. Harmi, että näin taitava maalari ei osaa tai uskalla irrotella yhtään, pipertää vain huolellisesti, tekisi mieli mennä vähän ravistelemaan ja sekoittamaan kuvioita. Lieneekö joku muukin samaa mieltä?

    Äänestä

  • vinsent kirjoitti:

    Tuosta Jaakopin taiteesta on turha vänkätä. En nyt tarkkaan tiedä mihin ismiin se kuuluu olisiko realismiin ja jos hän olisi halunnut tuoda esille jotain muita tunteita olisi hän varmaan valinnut jonkun erilaisen tekniikan ja esitystavan. Jokaisella on oikeus pitää ja ylistää tämänlaista maalaustapaa ja myös jokaisella oikeus sitä arvostella. Ihmiset nyt yleensäkin pitävät erilaisista tavoista maalata asioita ,esineitä tunteita ym.

    Tuolta Wikipediasta voi tutustu erilaisiin maalaustekniikoihin ja ismeihin.

    Netistä löysin myös paljon ajatuksia taiteesta ja luovuudesta , niitäkin on erilaisia ja paljon.


    http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Toiminnot:Haku&search=taide&fulltext=Etsi

    Taiteesta


    Taiteen tarkoitus on antaa ihmiselle (esteettinen) kokemus.

    Taide antaa harvoin pelkästään esteettisiä kokemuksia ja elämän kokemukset ovat tärkeämpiä.

    Kokemuksen antaminen on taiteen tärkein tehtävä.

    Taiteen antama kokemus voi olla epämiellyttävä, ja olla silti taidetta, mutta silloin liikumme taiteen marginaalissa; emme tavoittele epämiellyttäviä kokemuksia.

    Hyvä taide pyrkii merkittävän esteettisen kokemuksen antamiseen.

    Taide voi esittää jotakin, mutta se mitä se esittää ei ole taidetta, taidetta on kokemus.

    Taideteos ei ole taidetta, vaan kokemus teoksesta.

    Ilman kokemusta taidetta ja taideteosta ei ole olemassa.

    Voimme ajatella, että teos fyysisenä ilmentymänä on olemassa ilman meitä, mutta ei taiteena.

    Kaikki kuluu, niin myös taide, emme saa taiteesta enää miellyttävää kokemusta, jos toistamme kokemuksen liian usein.

    Taiteen on muututtava, jotta se voisi antaa ihmiselle vavahduttavia kokemuksia, siksi tuttu kokemus ei ole vavahduttava.

    Taide on tuomittu muuttumaan.

    Taiteilijaksi ryhtyvä ei ole aina taiteilija.

    Ihminen määrittää taiteen.

    Jokainen voi nimetä teoksensa taiteeksi.

    Taidetta on se, mitä kulloinkin taiteeksi nimetään.

    Kaikki taiteeksi kutsuttu ei ole hyvää tai mielenkiintoista.

    Nykytaiteella ei ole rajoja, jos rajat määrättäisiin, puhuttaisiin vanhasta taiteesta.

    Yhden luovan idean omaava tuomitaan usein koko elämäksi taiteilijaksi, se on pitkä ja raskas kakku.

    Pako taiteeseen on pakoa maailmasta.

    Luova taiteilija on yhtä harvinainen kuin huipputaitava kirvesmies.

    Uusi taide ei ole välttämättä parempaa kuin vanha, se vain antaa uusia erilaisia kokemuksia.

    Taide ei ole tarkoitettu kaikille, mutta jokaiselle on tarkoitettu jokin taide.

    Taide pelottaa jos sitä ei ymmärrä, pelko aikaansa vihaa.

    Useimmille ihmisille moderni taide on kielletty kaupunki.

    Kun signeeraat taulun, raiskaat sen.

    Signeeraamalla taulun en korosta taidetta vaan itseäni.

    Kun nimeät taideteoksen, teet jotakin mikä ei kuulu kyseiseen taiteenlajiin.

    Nimeämällä maalauksen, taiteilija tulkitsee maalaustaan.

    Nimi maalauksella ei ole maalaustaidetta vaan runoutta.

    Taideteoksen nimi ei ole taideteosta vaan runo taideteoksesta, ellei nimeä ole tehty osaksi taideteosta.

    Taideteoksen tulkitseminen on yhtä turhaa kuin hiekan kokoaminen keoksi erämaassa.

    Taideteoksen tulkitseminen on yhtä väärää kuin satunnaisen tuomitseminen.

    Kun tulkitsen taideteosta, en tulkitse taideteosta, vaan itseäni.

    Kun tulkitsen taideteosta julkisesti, en julista, tämä on hyvää taidetta vaan tämä on hyvä kritiikki.

    Taideteoksen tulkitseminen ja kokeminen on kunkin katsojan tehtävä.



    Luovuus on kyky.

    Luovuus on kyky tuottaa tarkoituksellisesti jotakin merkittävästi uutta tai ainutlaatuista.

    Luovuus on tarkoituksellista, sattuma ei ole luovuutta.

    Vain merkittävästi uutta tai ainutlaatuista tuottava teko on Luova.

    Pieni luova teko on näppäryyttä ja mielikuvituksen käyttöä, se ei ole varsinaista luovuutta.

    Luova ihminen kykenee usein mainiosta myös pieniin luoviin tekoihin.

    Luovuus on kaiken muutoksen edellytys.

    Ilman luovuutta ei mikään muutu.

    Ilman luovuutta ei mikään kehity.

    Luovuutta on aina ja kaikkialla, sen määrä ja aste vaihtelevat.

    Luovuus on ihmisen ominaisuus, sen aste ihmisessä vain vaihtelee.

    Luovuus ei ole teko, sitä toteutetaan tekoina.

    Teko on teko, voin tehdä älykkään tai luovan teon tai jotakin muuta.

    Kykynä luovuus on älykkyyden kaltainen.

    Luovuus ei ole lahja, se ei tule geeneissä.

    Luovuus on ihmisen tahtomalla aikaansaatu ominaisuuksien joukko, joka ilmenee kykynä.

    Luovuutta voi kehittää.

    Luovuutta tulee ylläpitää, valmentaa, jotta se säilyisi.

    Luovuus ei ole mystistä.

    Luovuus ei ole inspiraatiota.

    Luovuus on myös ennakkoluulotonta, kovaa työtä.

    Luovuus ei ole prosessi, kaikki teot ovat prosesseja.

    Luova teko ilmenee prosessina.

    Mikä tahansa teko on aina prosessi, sillä on prosessin vaiheet.

    Luovuus on kuin älykkyys, emme sano, että henkilö on prosessi tai teko, jos hän on luova.

    Ihmisen tulee rakentaa itsensä luovuuteen, luovaksi.

    Luovuus on mahdollisuus, luovan ei tarvitse luoda mitään.

    Luovuus on käsitteenmuodostusta.

    Luovuus ei ole satunnaista, mutta sattuma voi auttaa ahkeraa luovaa puurtajaa.

    Luovuus on kyky aikaansaada jotakin uutta, sen ei tarvitse aina toteutua.

    Luovuus on valmiutta luovuuteen, mahdollisuus tehdä uusi merkittävä teko.

    Luovuus ei ole aivojen oikeanpuolista käyttöä.

    Kun avaamme aivot, emme löydä sieltä mitään kirjoitettuna.

    Luovuus on kokonaisvaltaista, se vaatii koko ihmisen muistin ja kokemuksen.

    Luovuudesta näkyy aivoissa vain sen varjo.

    Hulluus ei tee luovuutta, hulluus minimoi näköalaa.

    Luovuus on avarakatseisuutta.

    Viina ei tee luovuutta, se lamauttaa.

    Luovaa hetkeä, oivallusta, emme osaa selittää.

    Luovuuden sydän asuu ennakkoluulottomuudessa.

    Luovuuden voima asuu rohkeudessa.

    Luovuuden moottori asuu intohimossa.

    Luovuus on rohkeutta, se karttaa arkuutta.

    Luovuus on rehellisyyttä, myös itselleen.

    Luovuus on kyky nähdä olennainen, kyky nähdä se mikä näkyy, mutta mitä muut eivät näe.

    Luovuutta on kulkea sitä polkua, mitä muut eivät kulje, katsoa siihen huoneeseen, mihin muut eivät katso.

    Luovuus on pitkämielisyyttä, vaatii pitemmän polun tuottaa yksi hyvä idea kuin tuhat yhdentekevää.

    Luovuus on kyky laskea yksi siirto enemmän.

    Luovuus vaatii aikaa, mahdollisuuden.

    Luovuus vaatii pitkämielisyyttä.

    Luovuus vaatii, helppous on häviäjiä varten.

    Jos tavoittelee mahdottomia ja pitää siitä kiinni, voi saavuttaa jotakin.

    Jos ei tavoittele kaikkea, ei voi saavuttaa mitään merkittävää.

    Luovan mielestä mikään ei ole mahdotonta.

    Luovuus on tahtoa.

    Luovuus ei ole vain taiteilijoiden omaisuutta.

    Luovuus on uinuva kyky.

    Luovuus on asenne.

    Luovuus on ominaisuuksien joukko, metakyky.

    Luovuus ei ole konservatiivisuutta, konservatiivisuus ei mahdollista luovuutta.

    Luovuus ei synny kaaoksesta eikä ennalta arvaamatta, se voi syntyä kaaoksen kautta, mutta kaikki syntyy luovan ihmisentahdon kautta.

    Luovuus ei ole intuitiota, mutta uuttera luova ihminen aavistaa paljon.

    Sanotaan, että alkoholin käyttö lisää luovuutta, tosiasiassa se invalidisoi ihmistä, myös luovuuden suhteen.

    Jos pystymme joskus kääntämään psykologian neurotieteen termeille ja päinvastoin ja sitten poistamme psykologian, emme tiedä mitä on pelko, meillä on vain kaava vailla tulkintaa.

    Neurotiede ei korvaa psykologiaa luovuuden selittämisessä.

    Psykologia antaa neurotieteelle tutkimuskohteen.

    Liike ei ole käyttäytymistä, käyttäytymistä on se, kun joku saa tahdollaan aikaan liikkeen.

    Ei ole olemassa kaoottista tietoa, kaoottinen tieto on vain joukko merkkejä, vailla tulkintaa.

    Tosi mies tekee niin kuin käsketään, luova henkilö ajattelee itse.

    Luovuus on vapautta toteuttaa ajatuksiaan, armeijassa on luovuus kielletty.

    Taiteilija ei tule taiteilijaksi luovuuden takia, vaan taiteen takia.

    Taiteiden lisääminen opetuksessa ei lisää luovuutta, vaan taidetta, luovuutta lisää kyky ajatella itse.

    Kyky musiikin kuunteluun vaatii luovuutta, musiikin kuuntelu on luomista.

    Luovuutta on se, mikä on yksinkertaisinta, mikä on aitoa.

    Luovuutta ei aiheuta aivojen sattumageneraattori, vaan ihmisen tahto.

    Laiska kieltää luovuutensa.

    Pelokas kieltää luovuutensa.

    Nöyrä alamainen kieltää luovuutensa.

    Luovuus ei ole inspiraatiota, vaan raakaa työtä, etsiä ratkaisu.

    Ajattelu, sisäinen puhe ja alitajuinen muistista palautuminen saa aikaan ‘irrationaalisen’ ahaa-vaikutelman, jonka jotkut ymmärtävät mystiikaksi.

    Sanotaan, että psyykkinen taantuminen lapsuuden mielikuviin, vapauttaa luovuuden, se ei sitä tee, vaan astuminen lapsen asennetasolle, vapaaksi tarkkailijaksi.

    Sanotaan, että tietoa ja loogisuutta korostava koulukasvatus laiminlyö luovuuden kasvatuksen, ne eivät sitä tee vaan epäilyn kylvämisen puute.

    Epäilyn kylvämisen puute, on puute luovuudessa.

    Voimme kehittää luovuuttamme, koska voimme tulla rohkeammiksi ja itsenäisemmiksi.

    Inspiraatio ei tule lahjana ulkopuolelta, vaan ihmisestä itsestään.

    Ajatukset ovat usein luovempia, kuin teot, teko vaatii rohkeutta.

    Luovuudessa on tärkeintä oikeat kysymykset, eivät vastaukset.

    Luovuus ei ole ihmettä, se on maalaisjärjellä tajuamista, rehellisyyttä.

    Lapsi on tabula rasa, hän näkee maailman sellaisena kun se on, hän ei näe maailmassa sitä, mitä olemme itse sinne mielessämme lisänneet.

    Lapsi on tabula rasa, hän näkee maailman sellaisena kun se on, tätä sanotaan luovuudeksi, koska se on meille uutta, se ei ole vielä vangittua ja määrättyä; annettua.

    Luovuutta on uskallus käyttää niitä ajatuksia, jotka tulevat mielen takaa.

    Luovuutta ei voi eristää yhtenä ominaisuutena.

    Ihmisen normaali turvajärjestelmä vastustaa taipumuksellisesti uutta, luovaa, jotta maailma ei järkkyisi.

    Muutos käytöksessä, voi syntyä ainoastaan muutoksesta luovuuteen.

    Hyppäys tuntemattomaan, ei-rationaalisuuteen, ei tee luovuutta, vaan johtaa sattumaan.

    Totutun pois karistaminen avaa tilaisuuden uuteen.

    Luova kiinnittää huomion joka asiaan.

    Luova ei jätä huomiota toissijaiseen.

    Myytti luovuuden mystisyydestä, on tieto ihmisen havaintokyvyn puutteesta.

    Luovaa kiinnostaa asiaankuulumaton.

    Luovuus tahdonalaisena ja tietoisena toimintana edellyttää, että ihminen toimii tahtonsa mukaisesti.

    Erilaisuus hävettää ja poikkeavuus pelottaa.

    Kun tarkastelet vain omaa napaa, pysyt tutussa ja turvallisessa.

    Ihminen huomioi, valikoi ja tallentaa huolellisesti mieluiten vain kaiken sen, mikä vahvistaa hänen entistä tapaansa ajatella.

    Luova hetki tapahtuu, kun kaikki on valmista siihen.

    Luovuus on kielen rakentamista.

    Rutiinit tappavat ideat.

    Luovuus on kuin urheilijan kunto, sitä on treenattava.


    Näkemisestä



    Näen, mitä olen oppinut näkemään.

    Näkeminen on hahmottamista ja käsitteistämistä.

    Näkeminen on ajattelemista.

    Mitä paremmin ajattelen, sitä enemmän näen.

    Mitä suurempi tietoverkosto minulla on, sitä enemmän näen.

    Mitä enemmän tiedän, sitä enemmän näen.

    Kaikki ihmiset näkevät saman asian erilailla.

    Älykäs näkee paljon.

    Viisas näkee oleellisen.

    Näkeminen on päättelemistä.

    Näkeminen on opittava.

    Näen jotakin vain, jos rajaan jotakin pois näkemästäni.

    Näen jotakin vain, jos valitsen etupäässä tuttuja asioita näkemästäni.

    Näkemiseen minut opettaa muut ihmiset, jotka ovat oppineet jo näkemään.

    Lapsi näkee enemmän.

    Lapsi osaa katsoa asioita myös väärin päin.

    Opin näkemään niin kuin muutkin, en eroa muista tässä suhteessa.

    En näe mitään, ellen pysty kokoamaan näkemääni sanoiksi.

    Sitä, mitä ei voi kuvata sanoilla jollakin tavalla, ei voi nähdä.

    Näkeminen on käsiteverkoston rakentamista.

    Näen vain sen, mitä haluan nähdä.

    Näkeminen on muistamista, näen vain sen, mitä näkemisen jälkeen muistan.

    Muistan vain sen mitä haluan.

    Näkeminen on kuin unen näkemistä, usein osa näystä on keksittävä, jotta näkisi jotakin järkevää, jotakin, minkä voi käsittää.

    Jos aion nähdä jotakin erilailla kuin mitä on totuttu, minun on kehitettävä oma teoria näkemästäni ja saada muut uskomaan siihen.

    On vaikeaa saada muut näkemään erilailla, se voi olla myös vaarallista.

    Parempi on vain nähdä, niin kuin muutkin.

    Kenelleköhän tuo copypaste-eepos oli osoitettu? Kaikille jotka tätä lukee?
    Oma viestini Collinsin maalauksista oli vain jonkinmoinen vastaus nimim. Barelle, koska hän on jaksanut pommittaa joka käänteessä tuolla "tässäontotuus-listaansa" eri taiteilijoista.Yllättävän vähän, mitä minä olen näitä Baren juttuja lukenut, on tullut kommenttia Baren Jumalien teoksista...

    Äänestä

  • BARE kirjoitti:

    Mitä nämä tarinat sitten ovat?

    Mun mielestä toi kuullostaa jälleen kerran siltä että koitetaan etsiä jotain sellasta mitä ei koko maalauksessa kuulu edes olla.

    COllins tuskin haluaa esittää jotain suoranaisia "tarinoita" niinkuin joku tyyliin kuningatar Blanka Edelfeltillä tai joku Richard Bergin "päättynyt istunto" (jossa malli pukee päälleen, taiteilija soittaa viulua ja maalaustavaroita lojuu ympärillä).

    Vaan siis ne "jutut" jotka eivät suoranaisesti liity siihen piirustus ja maalaustekniikkaan on sellasia pieniä eleitä, tai sitten tahalteen eleettömäksi jättämistä. Kuten jotain katseen suuntaa ja samaa aikaa valaistusta jostain tietystä suunnasta jne.

    Toi tyyppi ei tosiaan ole mikään sellainen joka nyt vaan tekisi mitä sattuu, vaan oikeasti aika super viisas tyyppi. Se johtaa 3 koulua samaa aikaa, ja maalaa kaiken muun ajan. Ja on tutkinut aivan älyttömästi mennettein vuosisatojen maalareitten tekniikoita ja muita tapoja.

    Eli se että noi maalaukset eivät ole minkään aiheisia on siis ainakin mun mielestä ihan täysin taiteellinen valinta.

    Collins ei tarjoa mielestäni yhtään mitään taiteellaan. Jos onkin oikeasti "super viisas" niin ei se ainakaan sen maalauksista näy. (tuntuu enemmän kiinnostavan naisten maitorauhaset kun mikään muu) Täysin random aiheita, valokuvamaisesti kuvattuna. Jos olet ikinä nähnyt esim. Edelfeltin alastonmaalauksia niin tietäisit eron todellisen taidon ja tällaisen Collinsin kuvittamisen välillä.

    Collinsilla ei tunnu olevan sivellintekniikkaa nimeksikään ja maalia on joku nanomilli kerros kankaan pinnassa kauttaaltaan. Ja piirros näissä maalauksissa on kauttaaltaan kuollutta, niin jäykkää että enpä muista jäykempää pitkään aikaan nähneeni.

    Jos kaveri tosiaankin opettaa kouluissa niin ei se nyt mikään mestarin automaattisesti ole. Varmasti on tutkinut entisaikojen maalauksia hyvinkin paljon harmi vaan että ei se juuri kaverin omissa töissä näy.

    Mutta tämä on vain mun mielipide. Ja varmasti Collins on tietyissä piireissä hyvinkin arvostettu.

    Äänestä

  • Å.H kirjoitti:

    Kenelleköhän tuo copypaste-eepos oli osoitettu? Kaikille jotka tätä lukee?
    Oma viestini Collinsin maalauksista oli vain jonkinmoinen vastaus nimim. Barelle, koska hän on jaksanut pommittaa joka käänteessä tuolla "tässäontotuus-listaansa" eri taiteilijoista.Yllättävän vähän, mitä minä olen näitä Baren juttuja lukenut, on tullut kommenttia Baren Jumalien teoksista...

    kaikille tarkoitettu, kopioin netistä, osoitus kuinka erilailla asioita voidaan ymmärtää.
    Taide on niin laaja ettei siitä yhtä ainoaa totuutta löydä. Ilmeisesti Barekin on vain yrittänyt koko ajan painottaa osaamista ja ammattitaitoa esimerkkeinä nämä kyseiset taiteilijat. Varmaan olisi muitakin hyviä esimerkkejä ja uskon niitä löytyvän suomalaisistakin taiteilijoista.Itsekin olen ammattitaiteilijana sitä mieltä että pitää opetella määrätyt perusasiat hyvin. eikä taiteen kohdalla opiskelu saisi loppua koskaan aina on joku taitavampi joka osaa erilaisia tekniikoita ja pikkukikkoja.

    Äänestä

  • bristle kirjoitti:

    Collins ei tarjoa mielestäni yhtään mitään taiteellaan. Jos onkin oikeasti "super viisas" niin ei se ainakaan sen maalauksista näy. (tuntuu enemmän kiinnostavan naisten maitorauhaset kun mikään muu) Täysin random aiheita, valokuvamaisesti kuvattuna. Jos olet ikinä nähnyt esim. Edelfeltin alastonmaalauksia niin tietäisit eron todellisen taidon ja tällaisen Collinsin kuvittamisen välillä.

    Collinsilla ei tunnu olevan sivellintekniikkaa nimeksikään ja maalia on joku nanomilli kerros kankaan pinnassa kauttaaltaan. Ja piirros näissä maalauksissa on kauttaaltaan kuollutta, niin jäykkää että enpä muista jäykempää pitkään aikaan nähneeni.

    Jos kaveri tosiaankin opettaa kouluissa niin ei se nyt mikään mestarin automaattisesti ole. Varmasti on tutkinut entisaikojen maalauksia hyvinkin paljon harmi vaan että ei se juuri kaverin omissa töissä näy.

    Mutta tämä on vain mun mielipide. Ja varmasti Collins on tietyissä piireissä hyvinkin arvostettu.

    Siis oliko tämä viesti kenties tarkoitettu nimimerkille Å.H?

    "Jos olet ikinä nähnyt esim. Edelfeltin alastonmaalauksia niin tietäisit eron todellisen taidon ja tällaisen Collinsin kuvittamisen välillä. "

    Heh heh...aika iso osa suomen kansasta on nähnyt Edelfeltin maalauksia, olipas tuo nyt hölmö kommentti. Ymmärsitkö jotenkin että kehuin Collinsia?

    Tekniikoita on monenmoisia, hyviä ja huonoja ja molemmista syntyy niin hyvää kuin huonoakin jälkeä. Tekniikka on loppujen lopuksi sivuseikka.

    Äänestä

  • Å.H kirjoitti:

    Siis oliko tämä viesti kenties tarkoitettu nimimerkille Å.H?

    "Jos olet ikinä nähnyt esim. Edelfeltin alastonmaalauksia niin tietäisit eron todellisen taidon ja tällaisen Collinsin kuvittamisen välillä. "

    Heh heh...aika iso osa suomen kansasta on nähnyt Edelfeltin maalauksia, olipas tuo nyt hölmö kommentti. Ymmärsitkö jotenkin että kehuin Collinsia?

    Tekniikoita on monenmoisia, hyviä ja huonoja ja molemmista syntyy niin hyvää kuin huonoakin jälkeä. Tekniikka on loppujen lopuksi sivuseikka.

    BAREn viestiin eikä sinulle hierarkiakuvion mukaan.

    Äänestä

  • Å.H kirjoitti:

    Siis oliko tämä viesti kenties tarkoitettu nimimerkille Å.H?

    "Jos olet ikinä nähnyt esim. Edelfeltin alastonmaalauksia niin tietäisit eron todellisen taidon ja tällaisen Collinsin kuvittamisen välillä. "

    Heh heh...aika iso osa suomen kansasta on nähnyt Edelfeltin maalauksia, olipas tuo nyt hölmö kommentti. Ymmärsitkö jotenkin että kehuin Collinsia?

    Tekniikoita on monenmoisia, hyviä ja huonoja ja molemmista syntyy niin hyvää kuin huonoakin jälkeä. Tekniikka on loppujen lopuksi sivuseikka.

    "Heh heh...aika iso osa suomen kansasta on nähnyt Edelfeltin maalauksia, olipas tuo nyt hölmö kommentti"

    Kyse oli Edelfeldtin ASLASTONMAALAUKSISTA. Niitä en ole koskaan nähnyt kuin yhden, tuon ateljeekuvan, jossa alaston tyttö istuu jonkinlaisella sohvalla, eikä sen perusteella voi sanoa juuri mitään Edelfeldtistä alastonfiguurin maalarina. Siksi hämmästyinkin kysymystä; onko niitä todellakin enemmän kuin tuo yksi vaatimaton?

    Äänestä

  • silmäneula kirjoitti:

    "Heh heh...aika iso osa suomen kansasta on nähnyt Edelfeltin maalauksia, olipas tuo nyt hölmö kommentti"

    Kyse oli Edelfeldtin ASLASTONMAALAUKSISTA. Niitä en ole koskaan nähnyt kuin yhden, tuon ateljeekuvan, jossa alaston tyttö istuu jonkinlaisella sohvalla, eikä sen perusteella voi sanoa juuri mitään Edelfeldtistä alastonfiguurin maalarina. Siksi hämmästyinkin kysymystä; onko niitä todellakin enemmän kuin tuo yksi vaatimaton?

    Jos näit Edelfeltin juhlanäyttelyn Ateneumissa, niin muistaakseni samaan aikaan yläkerrassa oli esillä Edelfeltin alastonmaalauksia. Nämä olivat akatemiaharjoitelmia, opiskelutöitä, mutta kuitenkin osa niistä oli varsin hienoja. Nimenomaan sivellintekniikka oli hienosti nähtävissä näissä töissä. Maalin kerroksellisuus ja impastot, tämä tekniikan monipuolinen hyödyntäminen on kiehtovaa.
    Tämäntyyppisiä akateemisia alastonmaalauksia on käsittääkseni säilynyt monia, niin Edelfeltiltä kuin muiltakin saman aikakauden maalareilta.

    Äänestä

  • silmäneula kirjoitti:

    "Heh heh...aika iso osa suomen kansasta on nähnyt Edelfeltin maalauksia, olipas tuo nyt hölmö kommentti"

    Kyse oli Edelfeldtin ASLASTONMAALAUKSISTA. Niitä en ole koskaan nähnyt kuin yhden, tuon ateljeekuvan, jossa alaston tyttö istuu jonkinlaisella sohvalla, eikä sen perusteella voi sanoa juuri mitään Edelfeldtistä alastonfiguurin maalarina. Siksi hämmästyinkin kysymystä; onko niitä todellakin enemmän kuin tuo yksi vaatimaton?

    Aaa! aivan totta, näitä alastonmaalauksia ei nyt joka koulukirjassa vilise. Suuressa Edelfelt näyttelyssä tosin varmaan niitäkin oli (vai oliko? En käynyt) ja sillähän taisi olla suurikin suosio. Jos tarvitsee lähteä etsimään vertailu kohtaa Collinsiin, niin kuin nyt tehtiin, niin jättäisin Edelfeltin sivuun ihan vaihtelun vuoksi.

    Äänestä

  • bristle kirjoitti:

    Jos näit Edelfeltin juhlanäyttelyn Ateneumissa, niin muistaakseni samaan aikaan yläkerrassa oli esillä Edelfeltin alastonmaalauksia. Nämä olivat akatemiaharjoitelmia, opiskelutöitä, mutta kuitenkin osa niistä oli varsin hienoja. Nimenomaan sivellintekniikka oli hienosti nähtävissä näissä töissä. Maalin kerroksellisuus ja impastot, tämä tekniikan monipuolinen hyödyntäminen on kiehtovaa.
    Tämäntyyppisiä akateemisia alastonmaalauksia on käsittääkseni säilynyt monia, niin Edelfeltiltä kuin muiltakin saman aikakauden maalareilta.

    No sieltähän se vastaus tulikin.

    Äänestä

  • vastaavan kirjoitti:

    BAREn viestiin eikä sinulle hierarkiakuvion mukaan.

    niinpä tekikin,täytyy katsella tarkemmin noita linjoja.

    Äänestä

  • Å.H kirjoitti:

    Aaa! aivan totta, näitä alastonmaalauksia ei nyt joka koulukirjassa vilise. Suuressa Edelfelt näyttelyssä tosin varmaan niitäkin oli (vai oliko? En käynyt) ja sillähän taisi olla suurikin suosio. Jos tarvitsee lähteä etsimään vertailu kohtaa Collinsiin, niin kuin nyt tehtiin, niin jättäisin Edelfeltin sivuun ihan vaihtelun vuoksi.

    Ateneumin näyttelyn läpi enkä viitsinyt edes ostaa näyttelyteosta, Edelfeldt on jo liian kaurapuuroa jaksaakseen kiinnostaa. En liioin muista siellä olleen alastonmaalauksia, ehkä juuri läpijuoksemisesta johtuen.

    Mutta jos alastonmaalauksista puhutaan ja nimenoman määlauksellisisesti hyvistä niin nämä kuvantekijä Collinsit kumppaneineen päihittää mennen tullen Anders Zorn. Hänen tuotannossaan ne ovat yksi kulmakivi ja hyvin esillä kaikissa Zornia esittelevissä teoksissa. Hänessä meillä on todellinen maalari.

    Äänestä

Kuvataidehan on piirtämistä, eli mikä sellainen kuvataiteilija on, joka ei osaa piirtää?
Piirtäminen on jokaiselle ihmiselle luonnollista ilmaisukykyä. Taiteilijat vain kehittävät piirtämistaitoaan ammattitasolle kukin lahjojensa mukaan.
Ei siis saa toitotella ihmiselle sellaista viestiä, että joku on sanonut, että sille ja sille ei sovi piirtäminen!
Ihmisille on hyvä ilmaista itseään piirtämällä, vaikka ei harrastaisi taidettakaan.

Ja olisi hyvä olla sellaisia piirustus- ja taidekouluja, joihin jokainen halukas voi päästä, ettei syntyisi hitlereitä, jotka vihastuneina lähtevät jotain muuta tekemään, kun tulevat hylätyksi taideopinnoista. Ja tulisi osata ohjata sellaisia tuollaisiin opinahjoihin, joilla olisi hyvä olla joku akateeeminen nimi.
Liekkö Halosen akatemia sellainen.

Äänestä
  • mutta tuossa on pointtia, että pitäisi olla paikka jossa kuka tahansa saisi opetusta hakematta.

    Äänestä

Mielestäni taiteessa ei tulisi pyrkiä esittämään jotain kongreettista esinettä/asiaa,sillä aivan yhtä hyvin voit ottaa valokuvan haluamastasi kohteesta.
Taide sitten taas on tunteen kuvaamista esittävässä muodossa,joka mielestäni on paljon vaativampaa kuin jokin mallista rääpiminen.Tunteen vangitsemisessa vaaditaan oikeasti taiteellista lahjakkuutta koska siihen ei voi katsoa mallia mistään,sen pitää tulla taiteilijan syvimmistä tuntemuksista ja kokemuksista.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


piirtää? kirjoitti:

Jos ajatellaan kuvataiteilijoita, onko välttämätöntä, että he ovat myös taitavia piirtäjiä, vaikka se ei tietenkään mitenkään näy heidän moderneissa tai abstrakteissa aiheissaan.

Oma mielipiteeni on, että taiteilijan täytyy olla hyvä piirtäjä, joka kykenee loihtimaan paperille laukkaavan hevosen, merikotkan ja kasvotutkielman. Jos hän sitten jostain syystä, koulutuksesta johtuen tai zeitgeistia noudattaen sortuu kaatelemaan kankaalle erilaisia värejä tms., mutta lopputulos on sommittelultaan tai väreiltään asiallinen, arvostan kyllä tällaista taiteilijaa. Mikäli taas laukkaava hevonen muistuttaa jäykkää puuhevosta (vai onko sittenkin lehmä?), katson, ettei tällainen henkilö ansaitse taiteilijan titteliä, vaan on jonkinlainen "leipäpappi", jos tällainen vertaus sallitaan.

Uskon, että tällaiset kysymykset ovat olleet aina pinnalla siitä lähtien kun taiteilijat luopuivat realistisesta esittämistavasta ja siirtyivät apurahataiteen puolelle.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu