Englanninkielinen nimitys "dead end" kuvastaa paremmin omaa tilannettani kuin suomenkielinen, sinänsä osuva ilmaus umpikuja.
Olen ymmärtänyt, että en osaa muuttua, ja omasta muutoksesta se olisi kiinni, siis tämä krooninen yksinäisyys. Ja etenkin se, että löytäisi itselle sen oman kumppanin.
Olen kuolleessa lopussa. Dead end. Olen ymmärtänyt että tässä tämä nyt sitten oli. Jos en onnistu muuttumaan reilusti yli kymmenessä vuodessa kuin hitusen, enkä silloinkaan käytännössä vaan ainaostaan ajatuksen tasolla, niin asia on vain hyväksyttävä.
Mutta koska en saa kuitenkaan omia tunteitani kytkettyä irti, niin seuraavaksi minun on kai mentävä lääkäriin ja pyydettävä sellaiset tropit että pystyn niiden avulla kytkemään itseni irti myös tunteista.
Mitä hyötyä on tunteista, jotka kokee yksin ja vain itselleen? Mitä hyötyä on kuunnella biisejä ja tunnelmoida ja itkeä? Ketä se hyödyttää? Ei ainakaan minua.
Mitä hyötyä on sellaisista tunteista, jotka yllättävät kesken kauppamatkan, että joutuu pidättämään itkuaan?
Parempi muuttua kuolleen lopun haamuksi ja kävellä robottina kadulla lasittunein silmin. Se on tavallaan hyvin sopivaa tässä yhteiskunnassa, joka on muutenkin hyvää vauhtia irtaantumassa kaikesta inhimillisestä.
Teen itsestäni hyvän kansalaisen. Kulutan apaattisena, en liikoja hötkyile, pysyn poissa tieltä. Siirryn television sinisen valon solariumiin ja...
En tee mitään.
Olen ymmärtänyt, että en osaa muuttua, ja omasta muutoksesta se olisi kiinni, siis tämä krooninen yksinäisyys. Ja etenkin se, että löytäisi itselle sen oman kumppanin.
Olen kuolleessa lopussa. Dead end. Olen ymmärtänyt että tässä tämä nyt sitten oli. Jos en onnistu muuttumaan reilusti yli kymmenessä vuodessa kuin hitusen, enkä silloinkaan käytännössä vaan ainaostaan ajatuksen tasolla, niin asia on vain hyväksyttävä.
Mutta koska en saa kuitenkaan omia tunteitani kytkettyä irti, niin seuraavaksi minun on kai mentävä lääkäriin ja pyydettävä sellaiset tropit että pystyn niiden avulla kytkemään itseni irti myös tunteista.
Mitä hyötyä on tunteista, jotka kokee yksin ja vain itselleen? Mitä hyötyä on kuunnella biisejä ja tunnelmoida ja itkeä? Ketä se hyödyttää? Ei ainakaan minua.
Mitä hyötyä on sellaisista tunteista, jotka yllättävät kesken kauppamatkan, että joutuu pidättämään itkuaan?
Parempi muuttua kuolleen lopun haamuksi ja kävellä robottina kadulla lasittunein silmin. Se on tavallaan hyvin sopivaa tässä yhteiskunnassa, joka on muutenkin hyvää vauhtia irtaantumassa kaikesta inhimillisestä.
Teen itsestäni hyvän kansalaisen. Kulutan apaattisena, en liikoja hötkyile, pysyn poissa tieltä. Siirryn television sinisen valon solariumiin ja...
En tee mitään.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mitä hyötyä on olla tekemättä asioille mitään? Kai sä olet edes yrittänyt saada niitä kavereita ja sen tyttö/poikaystävän? Ainakin voit sanoa edes yrittäneesi.