Tää kuulostaa varmaan teistä tosi naurettavalta, mutta ihan kinailun partaalle on aiheesta kahvilan pöytäkeskusteluissa menty.
Kyseessä on guy22 purjevene ja haluaisin tietää saako venettä kovassa tuulessa täysillä purjeilla nurin jos kallistumisen estämiseksi ei mitään tehdä?? Onko jollain kokemusta kyseisestä veneestä kovassa tuulessa/kelissä (yli 12m/s)
mitä / miten säädettyjä purjeita suosittelette kovalla tuulella.
Kyseessä on guy22 purjevene ja haluaisin tietää saako venettä kovassa tuulessa täysillä purjeilla nurin jos kallistumisen estämiseksi ei mitään tehdä?? Onko jollain kokemusta kyseisestä veneestä kovassa tuulessa/kelissä (yli 12m/s)
mitä / miten säädettyjä purjeita suosittelette kovalla tuulella.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Et saa tuulessa nurin, koska veneen kallistuessa kallistava voima (purjepinta-ala tuuleen päin) pienenee.
Guy22 ei ole tuttu, mutta normaalit temput, eli latistaminen (hekki tiukalle) ja reivaus sekä pienempää keulaan.
Itsellenikään ei Guy 22 ole varsinaisesti tuttu, mutta joitakin yleisohjeita voi antaa. Ennen ison reivausta kannattaa purjetta latistaa mahdollisimman paljon. Hekin kiristämisen (kiristää siis peräharusta ja taivuttaa mastoa) lisäksi ison puomiliikki kannattaa vetää tiukalle, jolloin purjeen alaosa latistuu. Samoiten mahdollinen cunningham (köysisäätö ison etuliikissä) vedetään tiukalle, jotta isopurjeen pussi tulee edemmäksi ja takaliikki avautuu lisää. Kryssillä levankia kannattaa päästää vielä suojan puolelle, jolloin ison kallistava vaikutus pienenee.
Ja kuten edellä todettiin, on keulapurje syytä vaihtaa pienemmäksi (genuasta fokkaan). Fokka on syytä vaihtaa keulille jo ennen ison reivausta. Näitten operaatioiden jälkeen sitten reivaamaan. Se missä järjestyksessä keulapurjetta edelleen pienennetään/ isoa reivataan lisää on venekohtaista. Kannattaa kysellä muilta Guyn omistajilta tai kokeilla ja arvioida itse. Ja kaatumista ei tarvitse pelätä, ei kölivene kaadu normaaliolosuhteissa edes kovalla tuulella reivaamattomana.
Guyn isopurjehan on mahdottoman pieni, mutta sille kuitenkin kannattaa tehdä edellisen kirjoittajan mainitsemat toimenpiteet (puomiliikki, cunningham). Takastaagi vedetään kireälle ja jos babystaagissa on säätö niin sitä voi vähän kiristää (kannattaa muistaa, että rusti on tosin vain kannessa kiinni). Fokan falli kiristetään todella kireälle, skuuttipiste suhteellisen taakse ja skuutti kireälle ... eli purje aivan levyksi. Tärkeintä on kuitenkin ajaa (varsinkin kryssillä) venettä tarkasti, ettei laske liikaa ja päästä näin kallistumaan.
Moi!
Tulipa monta ohjetta kerralla. Pariin kohtaan kysyisin vähän tarkunnsuta/perusteluja.
Ajolinjasta en ole ihan vakuuttunut. Jos nouset aivan maksimit niin herkästi välillä tuuli menee kokonaan ohi eli nostat enemmän kuin veneellä pääsee ja tällöin nopeus laskee tai jopa melkein pysähtyy. Kun tämän huomattuasi lasket tuuleen niin vene kallistuu voimakkaasti kun purjeet taas ottavat tuuleen kiinni. Eikö olisi parempi hieman tinkiä nousukulmasta etenkin kovalla tuulella. Silloin vene pysyy liikkeessä kokoajan ja kallistus on tasaista. Jotain tän tyyppistä oli kerran venelehdessäkin (Murto).
Toinen kysymys on tuosta keulapurjeen skuuttikulmasta. Jos se on takana niin alaliikki tulee kireäksi ja toppiiin tulee pussia/kiertoa. Päästääkö keulapurje tällöin tuulen ohi ylhäältä, jolloin kallistusta on vähemmän vai mitä oikeastaan tapahtuu?
Guy on runkomuodoltaan "nykyaikainen", ei siis mikään kapea, pitkäkölinen saaristoristeilijä. Tälläistä venettä voi ja täytyykin ajaa aktiivisesti kovemmalla kelillä. Harjoittelemalla oppii ajamaan siten, että tuuli ei pääse väärälle puolelle ja kallistus pysyy melko tasaisena. Kallistuksen perusteellahan venettä kovassa kelissä yleensä ajetaankin.
Vastasit omaan skuuttipistekysymykseesi aivan oikein, eli alaosa latistuu ja ylhäältä päästää. Guy 22:n fokassa skuuttivaunun säätöalue kevyt - kova tuuli lienee jotain 10-20cm riippuen kuinka lähelle kantta fokan skuuttikulma on leikattu.
"Fokan falli todella kireälle" on hiukan vaarallinen ohje. Kireys on tietysti suhteellista, mutta fokan etuliikki venyy pilalle liiasta kiristämisestä. Itse en fallia kiristä kuin sen verran, että vaakarypyt tai hakasten väliset pussit oikenevat.
Taitavasti ajettuna kryssillä voi ajaa mukavasti varsin suurillakin purjeilla. Kisamiehistöt eivät reivaa isoa käytönnössä koskaan, mutta keulapurjeita toki vaihdetaan. Omalle kohdalle ei ole sattunut kisassa 18 m/s kovempaa jatkuvaa tuulta ja koskaan ei ole reivattu.
Taikana on tietysti hyvät purjeet ja voimakas latistaminen (ei onnistu hyvin venyneillä/venyvillä purjeilla). Lisäksi isopurje säädetään riittävän ulos. Pahimmillaan isopurje vetää vain lattojen alueelta koko etuosan "pakatessa". Vielä tärkeämpää on pinnamiehen tarkkuus. Tuulen kovuuden ja suunnan muutoksiin pitää osata reagoida ajoissa eikä vasta sitten kun vauhti on pysähtynyt tai vene 45 astetta kallistunut. Vene pysyy mukavasti jatkuvassa ~20 asteen kallistuksessa oikein ajettuna.
Muistan lukeneeni jostain ulkomaankielisestä kirjasta ohjeen keulapurjeen skuuttipisteen oikealle kohdalle. Mitataan etuliikki ja laitetaan merkki kohdalle, joka on alhaalta katsottuna 40% koko etuliikistä. Tästä pisteestä skuuttikulman kautta kulkevan suoran päässä on oikea piste. Tätä sitten muutetaan tuulen voimakkuuden mukaan, jotta virtausta ison ja fokan välisessä solassa saadaan kasvatettua. jotenkin näin se meni. Tuohan siis vaikuttaa suoraan purjeen pussikkuutteen. Jos pieni tuuli, skuuttipiste tuodaan eteenpäin (lisää pussia) ja jos kova tuuli, skuuttipistettä taaksepäin (pois pussia). Tämän tietysti voi tehdä, jos kannessa on skuuttikiskot.
Moi!
Kirjoitit, että "purje vetää vain lattojen alueelta koko etuosan pakatessa". Olen pyrkinyt kovassakin tuulessa välttämään purjeiden pakkaamista. Uskoin, että se vaikuttaa hidastavasti ja kallistavasti, joten kiskoin purjeet tiukemmalle ja kuvittelin kallistuksen vähenevän. Onko siis parempi antaa purjeiden hieman pakata kun tuuli on oikein kova ja reivihaluja ei ole?
Miten ison etuosan ja keulapurjeen yläosan pakkaaminen oikein vaikuttaa?
Jos purje pakkaa, se ei siltä osaltaan lainkaan kallista venettä, mutta jarruttaa jonkin verran. Kokonaisuus on kuitenkin nopeampi kuin reivattu iso.
Etupurje on se joka vie venettä eteenpäin ja etupurje pidetään kovalla tuulella tiukalla ja sen pakkaamista vältetään.
Isopurje saa pakata tarpeen mukaan aina lattoihin asti koko korkeudelta. Jos sekään ei riitä, alkaa myös purjeen takaliikki lepattaa, mikä tuhoaa purjeen nopeasti. Tasaisesti pakkaava purjeen etuosa taas ei ole vahingollista purjeelle. On tärkeää pitää skuutti tai puominalasvedin tiukalla, jotta purje pysyy litteänä. Puomi säädetään levangilla sopivan ulos. Jos levankia ei ole, puominalasvedin vedetään tiukalle. Takaliikin kiristyminen liiaksi estetään takastaagin voimakkaalla kiristämisellä.
Näin säädetyillä purjeilla etupurje ei pakkaa ollenkaan (tuulenpuoleinen virtauslanka voi heilua ja pahimmissa puuskissa purje pakkaa hiukan) ja isopurje pakkaa tuulesta ja purjeista riippuen vähän tai paljon.
h-veneilijänä itsekkin olen kuulut nuo klassiset sanat"h-veneellä voi ajaa kaikissa tuuliolosuhteissa täydellä purjekerralla.ihan varmasti voikin.etenkin jos on nuo mainitsemasi venymättömät purjeet.jos kuitenkin ei ole aivan uudet purjeet ja tarkoitus on purjehtia matkapurjehdusta,eikä kilpaa,kenties yhden hengen miehistöllä tai perheen kanssa,voin omasta kokemuksesta sanoa että esim.h-veneellä voi ajaa 12 -15 m/s tuulessa huomattavan miellyttävästi reivatulla isopurjeella ja myrskyfokalla - eikä matkaa pisteestä a pisteeseen b tehdä kovinkaan paljon kauemmin kuin revittelemällä täydellä setillä.ajattelin itsekkin aiemmin mainitsemallasi tavalla-en vähentänyt purjeita juuri missään kelissä-kunnes tajusin kokeilla muitakin purjeita.
toisilla on kuitenkin enemmän kiire kuin toisilla.muutoin olet oikeassa kovan tuulen trimmien suhteen.itse painottaisin levangin osuutta ison trimmauksessa.päästämällä levankia esim.hoossa kovemmalla kelillä,skuutin ollessa kireällä,saadaan pidettyä teho purjeessa eikä puuskissa tarvitse löysätä.
En sanonutkaan, että olisi mitenkään suositeltavaa purjehtia kovassa kelissä reivaamatta, jos ei kisaa. Mahdollista se kyllä on ja joissain tapauksissa järkevämpää kuin reivaaminen vaikeissa olosuhteissa/pienellä miehistöllä.
H-veneessähän ei koskaan edes ole "venymättömiä" purjeita, kun luokkasäännöt kieltävät laminaatit. Toki tuoreet purjeet ovat muodoltaan paremmat. Kisa H-veneissä ei purjeissa ole edes reivimahdollisuutta.
Tämä menee sivuun alkuperäisestä aiheesta, mutta kertoisitko millainen myrskyfokka sinulla on H-veneessäsi. Entä kumpi on käyttökelpoisempi, myrskyfokka vai kovantuulen fokka? Itsellänikin h on retkikäytössä ja olen teettänyt sen isoon reivin. Silti purjeita on välillä liikaa (yli 10 metrin tuulissa) purjehtiessamme kahdestaan vaimoni kanssa. Niinpä olen harkinnut myrskyfokan tai kovan tuulen fokan haknkkimista ja olisin kiinnostunut kuulemaan kokemuksia.