puku roikkuu henkarissa, päivästä toiseen,
se on maistanut juomaa, nähnyt kaiken saman
yöstä kuin minä itse, mutta oli selvin päin se.
miten se kestää??
nyt se on ryppyisenä tuossa, ihan rikki.
se tulee pesulasta, on kuin uusi, valmis taas koitoksiin.
miten se kestää, minä haluan pesulaan ja tulla puhtaana takaisin.
haluan samaistua pukuuni, se on kuoreni,
haluan olla kuori ilman
sitä osaa, joka tuntee.
se on maistanut juomaa, nähnyt kaiken saman
yöstä kuin minä itse, mutta oli selvin päin se.
miten se kestää??
nyt se on ryppyisenä tuossa, ihan rikki.
se tulee pesulasta, on kuin uusi, valmis taas koitoksiin.
miten se kestää, minä haluan pesulaan ja tulla puhtaana takaisin.
haluan samaistua pukuuni, se on kuoreni,
haluan olla kuori ilman
sitä osaa, joka tuntee.
Vastaukset 3
Vanhimmat
tekee toisinaan lukea näitä sanoja jotka voisivat olla omia, pidin tästä kovasti!
Ilman sitä osaa joka tuntee, ei kylläkään kirjoittaisi tälläisiä runoja - sen ei tarvitsisi...
Tykkään
..oivallus. Meillä naisilla se on aina uuden vaatteen osto tai ei aina:)))
Sinne vaatteen taakse on helppo piiloutua, mutta pahus ne tunteet on aina mukana.