Onko aihetta kiittää
hdan
5358
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kiittäisinkö tästä helvetistä..en todellakaan..ja ketä?Ei Jumalakaan tarkoittanut että harkitsisin vähänväliä itsemurhaa..ja että juuri minä olen sopiva sairastelemaan..Ymmärrätkö mitä kysyit.. kynttilänleimussako istut ja luet viisauksia..Päätit siis että meidän sairastaneiden pitäisi olla onnellisia että henki säilyy..vielä.Kait sait nyt aihetta tästä kirjoituksesta jatkaa mietelauseittesi ilmiantoasi.Älä ehdota kirkkoonmenoa tai muuta vastaavaa..en ole ateisti,mutta jätä silti viisautesi kirjojenväliin.Nautitko tälläisestä kysymyksestä tälläisellä palstalla?
katsoitko linkin? en ole alkuperäinen kirjottaja. mutta jos ei olisi niin pitkä aika isäni kuolemasta niin olisin laittanut tuolta linkistä kiitokset hoitajille ja lääkäreille isäni loistavasta hoidosta. viimeiset 4viikkoa oli sairaalassa ja hoitajat ja lääkärit tekivät kaikkensa ja enemmänkin isäni olon helpottamiseksi sekä meidän omaisten olon helpottamiseksi. täyttivät kaikki lappuset valmiiksi(ne mitkä olisi meidän itse pitänyt täyttää)eikä tarvinnut kuin allekirjoitus kirjoittaa.
tottakai syöpä on helvetillinen sairaus, mutta jos on saanut niinkin hyvää hoitoa kuin isäni, nii kyllä kiittäisin. ja kiitettiinkin näitä hoitajia. vietiin kiitoskortti ja kukkia heille.
ehkä niille ketkä itse sairastavat syöpää, ei tule mieleen tuo kiitos(enkä yhtään ihmettele sitä, on nii paljon muutakin mietittävää ja kestettävää), mutta ne keiden omaiset ovat kuolleet syöpään mutta silti saaneet loistavaa hoitoa, mahdollisesti heidän omaiset haluavat kiittää niitä ketkä ovat sen loistavan hoidon antaneet.
ja syövästä en tiedä muuta kuin sen mitä olen nähnyt puolentoistavuoden aikana ja kuullut isäni puhuvan siitä ja olen todellakin nähnyt kuinka isäni kärsi. mutta nyt kirjoitinkin omaisen näkökulmasta. isäni oli liian nuori kuolemaan, 43vuotias. kuolemasta on jo 4vuotta, mutta ikävä vaan ei lähde, tuskin lähtee koskaan...
mitään lohduttavaa sanottavaa en muuta keksi syöpäsairaille kuin tämän "Niin kauan kuin elät, on toivoa".
Ei tässä hoitajia morkatakkaan,ei se niiden syy ole myöskään jos sairastuu,mutta tuskin sitä kiittelee ja hakee niitä kohteita erikseen jota kiittelisi.Tämä on rankkaa,ei sitä terve ymmärrä.Saattelin veljeni rajan taakse..hän oli tosi kipeä..ei tullut mieleeni kiitellä ketään..hoitajan kanssa laitoin veljeni ja toivotin hyvää matkaa..Itse sairastettuani ymmärrän mistä puhun..kaikkea ei voi edes kertoa,eikä sarastunut kerrokkaan,sillä tiedän, että läheisiään haluaa säästää kaikkein pahimmalta.Otan osaa isäsi poismenon vuoksi.Meillä on ikävä omaisiamme,mutta äitini ja isäni suru lapsensa menetyksestä on tosiaan vaikeaa katseltavaa,mitä sitten pelko siitä että joutuisi kertomaan että sairastuisi itse uudestaan.Omaisten hoitaminen kuuluu myös hoitohenkilökunnan koulutukseen,hyvä että hoitivat hommansa hyvin.Hyvää jatkoa ja terveyttä elämääsi.
en nyt kyllä sanonutkaan missään vaiheessa edellistä viestiäni että tietäisin miltä sairaista tuntuu, kerroin ed.viestissäni myös sen että puhuin omaisen näkökulmasta, en sairaan.
"mutta tuskin sitä kiittelee ja hakee niitä kohteita erikseen jota kiittelisi." eipä mekään erikseen etiskelty niitä tiettyjä hoitajia vaan vietiin kukkaset hoitijen huoneeseen niille keitä siellä oli. kyllä he osaavat toimittaa kukat oikeille hoitajille. enkä sitäkään tarkoittanut viestissäni että kaikkien olisi jotenkin pakko kiittää hoitajia ja muita omaisen hoidosta. kerroin edelleenkin vain oman mielipiteeni. turha siitä on kenenkään on mitään valitella jos oman mielipiteeni kerron.
Katso peiliin,nyökytä päätäs ja sano kiitos kiitos.Siinä sulle kiittelyä.Puhu ittelles vaan.Joo ja sano mielipiteitäs rauhassa ,niin minäkin.