Työelämästä jälkipalkkaansa kuluttamaan siirtyvä kansanosa on kansantalouden kannalta monin tavoin huomioitava dynaaminen joukko, jota ei kannata unohtaa. Palvelun tarjoajien räätälöintimahdollisuuksia on monia, toisaalta meidän pitäisi itse kertoa mitä kaivataan.
Eläkeläisten pelkät eläkerahavirrat ovat huimat 15 miljardia euroa vuodessa, lisäksi tulevat ylimääräiset oheisvirrat. Heillä vain ei ole omaa pankkia. Vanhat työaikaiset pankit palvelumaksuineen ovat jatkuvan purnauksen kohteena, kun palvelu ei vastaa asiakasryhmän tarpeita. Keuruun Osuuspankilla on hyvä ja toimiva malli, se rohkaisee, lähimmäispankki on mahdollinen.
Nuorilla on omat radio- ja tv-kanavat, vastaavasti olisi kysyntää 1,4 miljoonaisen kansanosan erityispiirteet ja mieltymykset huomioivasta seniorikanavasta, pieni mainoskaan ei haittaisi, kunhan soiteltaisiin hyvää musiikkia ja puhuttaisiin asiaa. Ruotsissa toimii osa-aikainen senioriradio.
Oma lehti on huikea haave, mutta löytyykö kustantajaa, joka lehdestään varaa osan senioreille ja vaietulle eläkepolitiikalle. Tämäkin malli toimisi kustannukset kattavalla periaatteella. Seniori-ikäiset lukevat lehtiä enemmän kuin nettiä. Sanomalehdissä ei edes yleisönosastoilta tahdo löytyä tilaa eläkepolitiikan kehityskeskusteluille. Netissä on tarjolla hyviä keskustelufoorumeita myös eri ikäryhmille.
Seniorit eivät halua irrottautua muusta maailmasta, mutta ikääntyminen tuo uusia erilaisia tarpeita ja arvoja, siksi erilaisiin kehitys- ja päätösryhmiin kannattaisi ottaa näitä senioriasiantuntijoita mukaan rikastamaan päätöksentekoa.
Esko Järvenpää SSP vpj.
Eläkeläisten pelkät eläkerahavirrat ovat huimat 15 miljardia euroa vuodessa, lisäksi tulevat ylimääräiset oheisvirrat. Heillä vain ei ole omaa pankkia. Vanhat työaikaiset pankit palvelumaksuineen ovat jatkuvan purnauksen kohteena, kun palvelu ei vastaa asiakasryhmän tarpeita. Keuruun Osuuspankilla on hyvä ja toimiva malli, se rohkaisee, lähimmäispankki on mahdollinen.
Nuorilla on omat radio- ja tv-kanavat, vastaavasti olisi kysyntää 1,4 miljoonaisen kansanosan erityispiirteet ja mieltymykset huomioivasta seniorikanavasta, pieni mainoskaan ei haittaisi, kunhan soiteltaisiin hyvää musiikkia ja puhuttaisiin asiaa. Ruotsissa toimii osa-aikainen senioriradio.
Oma lehti on huikea haave, mutta löytyykö kustantajaa, joka lehdestään varaa osan senioreille ja vaietulle eläkepolitiikalle. Tämäkin malli toimisi kustannukset kattavalla periaatteella. Seniori-ikäiset lukevat lehtiä enemmän kuin nettiä. Sanomalehdissä ei edes yleisönosastoilta tahdo löytyä tilaa eläkepolitiikan kehityskeskusteluille. Netissä on tarjolla hyviä keskustelufoorumeita myös eri ikäryhmille.
Seniorit eivät halua irrottautua muusta maailmasta, mutta ikääntyminen tuo uusia erilaisia tarpeita ja arvoja, siksi erilaisiin kehitys- ja päätösryhmiin kannattaisi ottaa näitä senioriasiantuntijoita mukaan rikastamaan päätöksentekoa.
Esko Järvenpää SSP vpj.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.