Anna anteeksi tylyltä vaikuttava käytökseni. Näin on mielestäni paras tapa säilyttää järkeni ja elämäni. En vain voi kohdata katsettasi, en halua tuntea sisälläni enää mitään lähelläsi.
Niinkuin puhuttiin, eiköhän tämä ajan kanssa mene ohi.
En tarkoita mitään pahaa, yritä ymmärtää.
N ---> M
Niinkuin puhuttiin, eiköhän tämä ajan kanssa mene ohi.
En tarkoita mitään pahaa, yritä ymmärtää.
N ---> M
Vastaukset 26
Vanhimmat
Voisi katsoa, ymmärrän kyllä ja sinä ymmärrät.. Mutta elämäähän tää vain onkin ;). Miksi halusit yleensä tuntea lähelläni jotain..
ei kai kukaan halua tuollaisia tunteita, ne vaan tulee jostain tahtomatta. Alitajunta kai hommissa.
saatana:)herää pahvi!
siksi tämä käytökseni.
taida olla paljoakaan mitä voisin asialle tehdä..
tätä en koskaan halunnut.. halusin että sulla ois paremmin ja siksi asiat tehtiin näin
..ja että pystyt taas hymyilemään omana itsenäs ..toivottavasti joskus meillä molemmilla on..ja pystyt katsomaan minuakin..
aika näyttää..
ole, ei saa kuvitella täällä
ei ole. mut kuvitella kai saa..
pysyy pääkoppa jotenkin kasassa..
toinen tilittää tuntojaan, toinen vastaa.. samassa jamassa
onhan se niin, että alottajakin olis ottanut omaan yhteyttä, jos tosissaan olisi halunnut jotain kertoa
ethän sinäkään täällä ole..
jotenkin olisi heijastettavissa omaan tilanteeseen. Meillä kaikilla tässä suossa rämpivillä on niin sama tilanne. Täällä on just ne, jotka ei ole yhdessä syystä tai toisesta. Ja ne hylätyt. Siksi ei kannata luulla, että sulle. Mutta luule niistä viesteistä, jotka rakastaa sua. Mäkin rakastan yhtä.
olenhan täällä mäkin, vaikka...
joo sori, en tosissanu luullut.. en laittanut tarpeeks selkeesti sitä esille, että puran vaan itekin..
mäkin rakastan yhtä, mä vaan pelkään, että se sattuu liikaa siihen yhteen... rakastan silti, etäämmältä
tsemppiä
mikset lähempää? Miksi pysyt kaukana?
Tilanne on se, että me olemme tahoillamme varattuja. Koskee liikaa nähdä toista joka päivä. Pakko tehdä asialle jotain, tai olla oikeastaan tekemättä. Surullista, että näin pitää tehdä, ei muutakaan voi.
rakkautta, eroaisitte ja antaisitte tunteillenne oikeutuksen. MUTTA koska niin ette tee kysymys kuuluu onko kuitenkin vain ihastusta..
Rooma päivässä, mä oon kuullu muuta
Sivusta
Itse olen muuttanut ajatusmaailmaani.
Haaveissa ei ole hyvä elää.
Rikkoo itsensä ja ihan turhaan.
että en haaveet toteutuu, miksi ei olisi hyvä elää niin. Voihan joskus käydä niin, että molemmat rakastuu toisiinsa. Sitten kaikki muuttuu.
veneessä..
Olin tossa muualla vähän aikaa. Tilanne ihan vastaava, paitsi mä olen bonuksena loukannut toista aika pahasti.. tai vähän molemmatkin toisiaan
Ymmärrän kyllä hyvin, ihan liian tuttua..
..ja toivottavasti ymmärrän nyt häntäkin paremmin. Osaisin olla ja ottaa huomioon..
se toinen vaihtoehto on, ettei alunalkaenkaan ole ollut mitään tunnetta mukana.. ja sen asian kanssa tuntuisi vielä pahemmalta elää.. tuntee ittensä melkoiseksi sekopääksi.
Ehkä tässä illuusiossa on kuitenkin parempi olla.. kiitos ap. ja hyvää yötä.. paljon voimia
Kunpa hänkin ymmärtäisi minua paremmin, osaisi olla, ja ottaa huomioon, koska minun tunteet ovat olleet alusta asti mukana, mutta illuusio on varmaan minun päässäni...
...ainakin luettuani näitä...
yötä...
mikään tässä eikä muutenkaan oo järkyttävän yksinkertasta, jos haluaa olla loukkaamatta ketään. tiedäkkö kuitenki kuinka sääli se on, kun molemmat tiedetään että voitas rakentaa jotain "rikkaampaa" yhdessä, uskon että osattas koska kumpikaan meistä ei oo oikeasti niin jyrkkä. jotkut hyppii voitonriemusina siitä että ei koiteta, että muka ollaan "vahvoja" ja kestetään "tällanen normaali ihastuminen". en oo mikään satuilija erityisemmin mut en vieroksu mitään kaunista ja unelmia, ne tekee ainakin mun elämästä elämisen arvoisen. eihän kukaan saa täysin takas sitä mitä on menettäny joskus, mut aina voi rakentaa ehjämmäksi. ei korjata vaan rakentaa.
sen illuusion saanut rikottua ja on helpottunut olo. Tiedän missä paikkani on.
Kiinteää katsekontaktia ei voi ottaa, ei vielä. Ihan vaan jutellessa tänäänkin sovelias vilkaisu. Tuntuupa nyt hyvältä.
Voimia sinullekin. Kyllä se siitä. Pian se toinen ei tunnukaan enää niin ihmeelliseltä..vaikka vielä erotat toisen tuoksunkin näkemättä henkilöä.
pelkkää ihastumista. Ja siitä olen onnellinen, ettei tämä pahemmaksi tästä ehtinyt muuttua.
pari oli katsetta..puheet asiallisia
se tuoksu - veit jalat mun suusta, aamulla oli taas se sieraimissa asemalla
..toivottavasti tuntuu aina kuitenkin ihmeelliseltä hän, pidän vaan sen asian sisälläni
siihen, että satutan tässä eniten nyt vain itseäni. Ja jos satutan liikaa itseäni, satutan myös muita. Ja sitä en halua..
Käytökseni on jo sen verran kotonakin muuttunut, että se huomataan..
Jotenkin niin helpottunut olo. Ehkä joskus ystäviä, hyviä sellaisia. Uskon niin.
viet noita jalkoja suusta aika tiheään, melkeen luulen sua häneks, oot vaan puheliaampi..häntä
oon tota itteni satuttamista harrastanut - ja muut kärsii aika pahasti sitten
toivon toki, että osaan joskus nauttia kun näen sut onnellisena itsenäs.. sitten vasta voin yrittää itelleni antaa anteeks..
vielä tähän helpotukseen..
että joo sekin - viisari menee aika laajalla skaalalla, helpotusta, tyhjyyttä, surua - kaikkea mitä kuvitella voi..
se varmaan kuuluu tähän vaiheeseen, mutta toivottavasti se yks tietää (..olettaen että se tietysti kiinnostaa), että sen ihmisen paikka ei ole mikään vähämerkityksinen koskaan ollut mun elämässä..kaikesta huolimatta
ystävyys voisi olla parasta, mitä voi olla - jos siihen tilaan joskus onnistuu rauhassa pääsemään, tahdon ainakin yrittää