Positiivinen ajattelu?

Istu alas, rauhoitu, ja ala sitten käydä negatiivisia ajatuksiasi läpi. Mietiskele sitä, miltä ne tuntuvat. Miltä tuntuu olla vihainen? Miltä tuntuu olla pessimisti? Miltä tuntuu olla synkkä? Pohdiskele näitä, mutta tee se niin, että et syytä ketään, et myöskään itseäsi. Ei siis niin, että ajattelet "kylläpäs olen tyhmä, koska ajattelen niin pessimistisesti". Ei syyttelyä, tuomitsemista tai ylipäätään mitään arvostelua. Ainoastaan kunkin tunteen puhdasta energiaa.

Tällaista "tunteessa pysymisen" harjoitusta kun teet joka päivä, niin opit suhtautumaan hyväksyvämmin negatiivisiin ajatuksiisi. Ja kun suhtaudut niihin hyväksyvämmin, et enää juutu niihin. Voit vain todeta, että "jaahas, tuossa oli tuollainen negatiivinen ajatus, mutta mitäpä siitä".

Pointti on siis siinä, että sinun ei tarvitse torjua negatiivisia ajatuksia, vaan voit muuttaa suhtautumistasi niihin.

Kenenkään ei tarvitse olla aina optimisti. Eikä pessimisti. Antaa erilaisten tunnetilojen virrata vapaasti. (On jopa väitetty, että kaikki mielenterveysongelmat johtuvat siitä, että ihminen pidättelee sisällään jotain tunteita, tai ei uskalla kohdata noita tunteita.)

on merkki mielenhäiriöstä

Kun tuntuu pahalta ei oo helppoo hyppiä ilosta. sitä pitää vaan ite tehä töitä, että löytää jonkun asian, minkä vuoksi nousisi ylös aamuisin. Elämä ei ole koko ajan huippua kaikilla. Sitä saattaa olla mieli maassa aamulla, kun herää ja on pakko nousta ylös aikaisin, jos on jokin velvollisuus, johon itseään vaatii tekemään, mutta sitä saattaa voida itseään helpottaa jollakin ajatuksella, mikä on kivaa päivän aikana. Kiva asia voi olla hyvinkin pieni, mutta pienistä asioista voi syntyä apukeino sille, että pääsee liikkeelle. Jos masentaa, kannattaa miettiä tarviiko apua vai jaksaako mennä hoitamaan sitä velvollisuutta. Toki kaikki masentuneet eivät jaksa hankkia sitä apua ja he saattavat tarvita siihen tukea. Elämässä on asioita, joita on pakko tehdä, mutta positiivisemman asenteen opettelu saattaa kestää koko elämän eikä se aina oo kovin helppoa pitää sitä yllä, mutta joskus se saattaa olla helppoa, jos löytää itsestään tai ympäristöstään jotain sellasta, mikä vaikuttaa itseensä positiivisesti. Asia on aika henkilökohtainen, koska jokainen on yksilö ja kaikki tuntee asiat eri tavoin.

minun on ollu poittava tuo itsekin.elämä on aivan ihanaa.saahan sitä suuttuakin mutta ei iäksi,sillä se taakka on raskas kannettava.kun hyväksyy sen asia että me ihmiset emme ole täydellesiä,niin osaa nauraa itsellekin.hyväksyy läheiset myös seelisena kun he ovat.ketään toista ihmistä ei voi muutta vain itseään.Naura hyvä ihminen enemmän ,ja laula .harjoittele naurua ellei se muuten ala löytyä.