Kirjoitan tämän noin kolmen aikaan yöllä, juuri ennenkuin menen nukkumaan... vuorokausirytmi mennyt toistaiseksi epäjärjestykseen.
Olen 21v nainen ja elän elämääni ilman ystäviä ja ilman kumppania. Se on rankkaa. Hyviäkin hetkiä on, mutta kaipaisin ilman muuta jotain läheistä koskettamaan(esim. hali:), rohkaisemaan, ja olemaan seurana.
En jaksa yrittää saada naisista itselleni ystäviä.. Se ei vain onnistu. Minulla on ollut koko elämäni aikana ainoastaan kaksi vilpitöntä, hyväntahtoista naispuolista ystävää. Loput tutut naiset ovat olleet pelkkiä "kavereita" eli sellaisia kilpasisaria toisin sanoen. Välillä ovat olleet mukavasti seuraksi, mutta välillä taas ovat arvostelleet noin vain ja toivoneet pahaa. Sellaista se on.. nainen on toiselle naiselle milteinpä vihollinen.
Lisäys äskeiseen lauseeseen: Tottakai riippuu naisen iästä. Tuskinpa 50-vuotias ja 16-vuotias olisivat keskenään mitään kilpailijoita. Mutta toisaalta he eivät voisi tulla kavereiksikaan, kun elämäntilanne olisi niin eri, että ihan erilaiset asiat kiinnostaisivat.
Mutta joo, siis nuo naispuoleiset "sydänystävät" voin unohtaa. Sellaisia ei ole olemassakaan. Naispuoleiset alkavat aikuisikään tullessaan murehtia, saavatko elämäänsä miehen, lapsen/lapsia, sopivan ammatin, mukavan kodin... Tuossa on asioita, joista kilpailla! Toinen nainen voi viedä miehen tai työpaikan toisen naisen nenän edestä. Siksi naiset eivät pohjimmiltaan pidä toisistaan ja suhtautuvat toisiinsa aina varauksella.
Mutta miesten mielikuva naisten toveruudesta on mitä ilmeisimmin ihan väärä. Ainahan näkyy kun naiset julkisella paikalla halaavat toisiaan,kun sen sijaan miehet vastaavassa tilanteessa vain sanoisivat kaverille "moi". Miehet luultavasti luulevat, että naistenvälinen ystävyys on paljon kauniimpaa ja lämminhenkisempää kuin mitä heillä. Mutta oikeasti se menee juuri toistepäin. Tuo naisten halaus on vain pelkkä maneeri. Mies voi sen sijaan oikeasti tukea toista miestä ja toivoa tälle vain pelkkää hyvää. Nainen ei voisi tehdä toiselle naiselle samoin.
Tilanne kärjistyy usein siihen, että miehestä tulee parisuhteessa tärkeämpi ja arvostetumpi osapuoli, juuri noiden vallitsevien olosuhteiden takia. Jos naisystävän kanssa kaikki ei luista, mies voi mennä kavereidensa kanssa kaljalle tai punttisalille, jonka jälkeen ongelmat näyttävät mitättömiltä. Naiselle taas parisuhteen laatu voi olla kaikki kaikessa.
Mitä pitäisi sanoa? Että kumppanin saaminen on helpompaa miehelle. Naisia lisäksi Suomessa enemmän. Niin ja miehiltä ei vaadita yleisesti ottaen samantasoista fyysistä miellyttävyyttä kuin naisilta. Siinä kaksi asiaa lisää.
Olen 21v nainen ja elän elämääni ilman ystäviä ja ilman kumppania. Se on rankkaa. Hyviäkin hetkiä on, mutta kaipaisin ilman muuta jotain läheistä koskettamaan(esim. hali:), rohkaisemaan, ja olemaan seurana.
En jaksa yrittää saada naisista itselleni ystäviä.. Se ei vain onnistu. Minulla on ollut koko elämäni aikana ainoastaan kaksi vilpitöntä, hyväntahtoista naispuolista ystävää. Loput tutut naiset ovat olleet pelkkiä "kavereita" eli sellaisia kilpasisaria toisin sanoen. Välillä ovat olleet mukavasti seuraksi, mutta välillä taas ovat arvostelleet noin vain ja toivoneet pahaa. Sellaista se on.. nainen on toiselle naiselle milteinpä vihollinen.
Lisäys äskeiseen lauseeseen: Tottakai riippuu naisen iästä. Tuskinpa 50-vuotias ja 16-vuotias olisivat keskenään mitään kilpailijoita. Mutta toisaalta he eivät voisi tulla kavereiksikaan, kun elämäntilanne olisi niin eri, että ihan erilaiset asiat kiinnostaisivat.
Mutta joo, siis nuo naispuoleiset "sydänystävät" voin unohtaa. Sellaisia ei ole olemassakaan. Naispuoleiset alkavat aikuisikään tullessaan murehtia, saavatko elämäänsä miehen, lapsen/lapsia, sopivan ammatin, mukavan kodin... Tuossa on asioita, joista kilpailla! Toinen nainen voi viedä miehen tai työpaikan toisen naisen nenän edestä. Siksi naiset eivät pohjimmiltaan pidä toisistaan ja suhtautuvat toisiinsa aina varauksella.
Mutta miesten mielikuva naisten toveruudesta on mitä ilmeisimmin ihan väärä. Ainahan näkyy kun naiset julkisella paikalla halaavat toisiaan,kun sen sijaan miehet vastaavassa tilanteessa vain sanoisivat kaverille "moi". Miehet luultavasti luulevat, että naistenvälinen ystävyys on paljon kauniimpaa ja lämminhenkisempää kuin mitä heillä. Mutta oikeasti se menee juuri toistepäin. Tuo naisten halaus on vain pelkkä maneeri. Mies voi sen sijaan oikeasti tukea toista miestä ja toivoa tälle vain pelkkää hyvää. Nainen ei voisi tehdä toiselle naiselle samoin.
Tilanne kärjistyy usein siihen, että miehestä tulee parisuhteessa tärkeämpi ja arvostetumpi osapuoli, juuri noiden vallitsevien olosuhteiden takia. Jos naisystävän kanssa kaikki ei luista, mies voi mennä kavereidensa kanssa kaljalle tai punttisalille, jonka jälkeen ongelmat näyttävät mitättömiltä. Naiselle taas parisuhteen laatu voi olla kaikki kaikessa.
Mitä pitäisi sanoa? Että kumppanin saaminen on helpompaa miehelle. Naisia lisäksi Suomessa enemmän. Niin ja miehiltä ei vaadita yleisesti ottaen samantasoista fyysistä miellyttävyyttä kuin naisilta. Siinä kaksi asiaa lisää.
Vastaukset 16
Vanhimmat
En ole huononnäköinen, vaan kunhan yleisellä tasolla puhun..
hienosti sanoiksi! Näin se juuri on. Ja tasa-arvon saavuttamiseksikin nainen on toisen naisen pahin este, ei miehet!
olisi muka epäterve tarve kilpailla asioista keskenään.
Hmm, on tuossa varmaan paljon tottakin. Ehkä naisillekin sopisi sellainen turpiinvetokulttuuri, sillä vaikka se ei olekaan tavoista sivistynein, niin on se ainakin siististi cool.
En nyt välttämättä tarkoita ihan fyysistä turpaanvetoa, vaan sitä että ei olisi tuollaista selkäänpuukottamismentaliteettia, vaan että voisitte kilpailla avoimesti ja näyttää toisille korttinne.
Ei ole näköjään helppoa olla nainenkaan, josei mieskään. Miehillä taas on omat ongelmansa, joista vähäisin ei ole se, että pitää koko ajan olla naisille pätemässä. Naisilla kun on olosuhteista johtuen yleensä valta valita kumppaninsa. Minä en taas koe olevani mikään alfauros, joten en uskalla lähestyä. Tämä miehisenä aspektina tuohon parinmuodostuksen ongelmallisuuteen.
lentävä lause joka horjuu mukavasti "naisilla valta valita kumppaninsa"!!! Jos näin olisi marjat mistä johtuu että täällä on niin paljon ikävöiviä naisia valittunsa perään itkemässä??? Enemmän kai täällä naiset valittaa kun miehet että heidät on jätetty ikävään ja kaipaukseen?
Perustan tietenkin oman mielipiteeni omiin kokemuksiini ja keskusteluihin lähipiirini kanssa, sekä myös luettuun aineistoon. Mielipiteeni on tietenkin subjektiivinen, koska en ole tehnyt asiasta tutkimusta.
Voin väittää että jos on mies ja passiivinen tai on nainen ja passiivinen, mutta kumpikin kuitenkin liikkuu ihmisten ilmoilla, niin ennenpitkää naisella on paljon suurempi todennäköisyys tulla huomioiduksi ja todennäköisemmin juuri häntä lähestytään.
Kannattaa lukea välillä vaikka tuota "sinkut"-palstaa, niin alkaa selvitä että ei se miehillekään helppoa ole, jos ei satu vastaamaan sitä yleistä, toivottua miehen mallia, eli sitä joka on itsevarma ja lähestyy.
Ärsyttää tuollainen "minulla on kurjempaa kuin sinulla"-mentaliteetti. Missä vaiheessa tälläisella asialla on ruvettu kilpailemaan?
Jokaisella ihmisryhmällä on omat taakkansa, jokaisella yksilöllä samaten. Miehillä on omat sukupuoliset taakkansa, ja naisilla omat. Kumpikin voi vaikeuttaa tai estää parinmuodostuksen.
Yksilön tragedioita ei voi muutenkaan verrata toisiinsa, koska on kysymys tunteista. Voi vain ymmärtää sen tosiasian, että muillakin voi olla ongelmia.
Ajatellaanpa aikuista ihmistä. Aikuinen ihminen on oma-aloitteinen. Naisia pidetään parinmuodostuksessa lapsina, jotka paikaltaan valitaan, ja miehiä aikuisina, jotka oma-aloitteisesti tekevät omat siirtonsa ja lopulta myös omat ratkaisunsa. Naisia ei kuulla tässä asiassa niin paljoa. "Miehen kuuluu jahdata naista eikä naisen miestä" -lauseita heitellään.
On rankkaa olla aloitteentekijä, mutta vielä ylitsemenevämpää on se, ettei voi asioille tehdä yhtään mitään.. varsinaisesti. Siis miehet päättävät, kellä naisilla on chanssi kumppaniin??? Miten naurettavaa, mutta niin moni ihminen väittää. Etenkin mies.
Aloitteen kun voi kaiken lisäksi tehdä niin monella eri tapaa. Tekstiviestinä, sähköpostinä, puheluna.. Eli ei aina tarvitse mennä kasvotusten kysymään, lähteekö nainen ulos.
Sitten jos nainen ehdottaa miestä treffeille, tilanne menee jotenkin hassuksi. "Hei, hän olisi varmaan tullut juttelemaan enemmän, jos haluaisi paremmin tutustua". "Hän voi olla jo varattu. Sillä jos hän ei olisi, ei kai muuten olisi yrittämättä tutustua sinuun tai muihin naisiin työpaikallanne". "Hän saattaa olla homo". "Hänellä voi olla jo lapsia. Kyllähän sinä miehet tiedät". "Voi olla, ettei hän ole tosissaan yhdenkään neidon kanssa. Voi käyttää vain pelinappuloinaan".
Just. Miksi hitossa nainen ei voi tehdä aloitetta?
Minusta kummankin sukupuolen käyttäytyminen voisi olla ihan minkälainen tahansa. Minä en välitä pätkääkään siitä. Mutta kun on näitä yleisiä käyttäytymismalleja mille minä en voi mitään. Ja suurin osa ihmisistä elää niiden mukaan
Minä en ajattele että kenenkään tulisi olla lähtökohtaisesti tyhtään minkäänlainen, koska ajattelen asioista tapauskohtaisesti. Ja uskoin hyvin pitkään niin että suurin osa muistakin ihmisistä haluaa olla omia itsejään, eikä mitään sukupuolensa edustajia.
Mutta kun homma ei toimi niin. Esim. nettitreffipalvelussa on aivan turha miehenä odottaa että naiset tekisivät mitään aloitteita. Itse pitää aina etsiä ne naiset sieltäkin, ja kirjoitella. Ehkä n. joka viidenteen kirjoitukseen tulee edes vastaus.
Tuo siis vain netissä.
Tehkää aloitteita, olkaa millaisia olette. Ei minua kiinnosta. Minä en kovin helposti lähde tuomitsemaan tuollaisista yhdentekevistä asioista kuin siitä kenen sopii tehdä aloite ja kenen ei.
Minkä vitun takia minulle tästä angstataan? En minä ole syyllinen siihen että yleisesti ottaen se KYLLÄ ON NIIN, että mies "joutuu" jahtaamaan naisia ja naiset taas valitsevat tarjokkaista itselleen sopivan/hyvän.
EN MINÄ SANO ETTÄ NIIN TULISI OLLA, MUTTA NIIN VAAN ON!
Tuo kysymys oli yleisluonteinen. Lainasin ensin lauseita, joita muut ihmiset möläyttelevät (esim. "se voi olla homo") ja sen jälkeen kysyin, miksei nainen voisi tehdä aloitetta. En jaksannut lisätä perään, etten kysy tuota mitenkään sinulta. Mutta joo, nyt se tuli selville.
Hyvällä linjalla olet, kuten minäkin. Kummatkin ajattelemme, että ihmiset ovat ensisijaisesti ihmisiä, eivät naisia ja miehiä.
itsemurhatilastojen aikoja.Joulua markkinoidaan enimmäkseen perhe- ja sukujuhliksi.On kuitenkin vaikka kuinka paljon yksinäisiä hiljaisia,jotka tuntevat Jouluna viellä yksinäisemmäksi. Monella tien pää ja köyden pää kohtaavat ja muilla on Jouluntunnelmissa hauskaa heistä.On osa kansaa,joka saa vahingonilonsa ammateissaan ja osa muuten.Mutta ilo on heillä yhteinen.Kaunistelut ym:t eivät pure.Siksi paljon on nähty tätä helvetin esikartanoa.Voikaa vain paksusti juttuinenne.
Tässä vähän aikaa sitten mietin, mikä olisi hyvä päivä lähteä tästä elämästä ja vastaukseksi sain jouluaika. Minua ei haittaa olla yksin jouluna, oikeastaan tuntuisi ikävältä ja joulu olisi pilalla, jos olisi seuraa. Tämän päivän valitsin siksi, koska silloin saan olla rauhassa varmasti, eikä kukaan tule häiritsemään. No, jos pääsisin miehestäni eroon olisi päiviä paljon enemmän valittavana.
Luulisi monella olevan yksin paljon parempi joulutunnelma, jos vertaa perheeseen, missä joulu on väkivaltaa ja kännäystä.
No, tämä meni nyt vähän alkuperäisen aiheen vierestä...
"Tässä vähän aikaa sitten mietin, mikä olisi hyvä päivä lähteä tästä elämästä ja vastaukseksi sain jouluaika."
Kehtaatkin pilata toisten ilon itsekkäällä ja surua aiheuttavalla teollasi.
"Minua ei haittaa olla yksin jouluna, oikeastaan tuntuisi ikävältä ja joulu olisi pilalla, jos olisi seuraa."
Minusta joulu ilman seuraa taas on aika haikeaa.
"No, jos pääsisin miehestäni eroon olisi päiviä paljon enemmän valittavana."
Hän varmasti haluaa eroon myös sinusta yhtä paljon.
"Luulisi monella olevan yksin paljon parempi joulutunnelma, jos vertaa perheeseen, missä joulu on väkivaltaa ja kännäystä."
Te ette halua tukea sellaisia perheitä vaan toivotte että heillä olisi asiat huonosti jotta te voisitte nauttia elämästänne.
"No, tämä meni nyt vähän alkuperäisen aiheen vierestä..."
Halusitte vain tukea sairaisiin itsetuhofantaisoihinne. Niitä ei ainakaan minulta heru.
ITSEMURHA JOULUNA ON KAMMOTTAVINTA MITÄ VOIT TEHDÄ. NIIN EI TEHDÄ! HÄPEÄ!!
Olen huomannut, että puhuttelet henkilöä aina monikkomuodossa. Sitähän se on, sillä ei se viestiesi töykeän sisällön perusteella voi olla muka-kohteliasta teitittelyäkään, vai onko?
"Kehtaatkin pilata toisten ilon itsekkäällä ja surua aiheuttavalla teollasi."
Ethän sinä edes huomaisi, jos olisin lopettanut elämisen.
"Hän varmasti haluaa eroon myös sinusta yhtä paljon."
No, ei se siltä vaikuta, kun nilkassa roikkuu jatkuvasti. Valitettavasti!
näyttämään pahalta.
Sehän se on pahinta kun joutuu tarkkailemaan elämää sivullisen roolista.
Kärpäsenä katossa näkee asiat paljon selkeämmin.
Mielestäni kumpikin sukupuoli on aika samanlaisessa asemassa.Olisin valmis allekirjoittamaan tekstisi, sillä erotuksella että sanan nainen tilalle vaihdettaisiin mies, ja päinvastoin.
Oma kurjuus tahtoo näytää pahemmalta kuin toisten kurjuus.
Ihan yhtälailla miesten yhteisössä on vahvat ja heikot, tosin yleensä nämä asemat vakiintuu, ja kilpailu ei ole sillälailla jatkuvaa.
Vahvat elää niinkuin heidän moraali sallii, toiset ovat röyhkeämpiä kuin toiset.
Mutta myönnettäköön että miehet voivat olla myös lojaaleja, tämä johtunee siitä että miehet oppivat yhteisöllisyyttä jo lapsena urheilussa, ja sitten myöhemmin armeijassa.
Mutta yhteisöllisyyskin voi olla myös oman edun tavoittelua, yhteisössä on voimaa, itsekäs ja "vahva" ihminen osaa käytää yhteisöä hyväkseen.
Niin se vain on elämässä, että vahvat mässäilee ja jättää heikoille tähteet.
Näin myös rakkaudessa.
Ja mitä pinnallisuuteen tulee, niin kyllähän naiset ovat aivan yhtä pinnallisia kuin miehetkin.
Tämä nyt on päivänselvää.
Eikä miesten ole sen helpompaa saada seuraa, päinvastoin, miehillä rakkaus jakaantuu paljon epätasaisemmin kun naisilla.Joillakin miehillä saattaa olla varsinainen haaremi, kun taas toiset kulkee elämänsä läpi yksin.
Tämä on yks perkeleen eläinten vallankumous!
Täytyy vain jaksaa, ja yrittää itse parempaa.
Tärkeintä on ymmärtää perimmäinen ongelma, joka on ihmisten eriarvoisuus.Sana LUUSERI on jo vakiinnuttanut asemansa suomenkielessä.
Aika noloa.
Mutta voit uskoa, tällainen paska systeemi ei voi kestää.Tyytymättömyys nykymenoa kohtaan on selvästi lisääntymässä.
kunnes tulee totaalinen saturaatiopiste vastaan. Puhun siis yhteiskunnasta. Puhun nyt väkivallasta. Puhun siitä että hiljaiset ja vähäväkiset saavat jossain vaiheessa niin tarpeekseen että tapahtuu jokin murros.
Siihen asti eliitti kiristää meidän vyötämme ja nostaa väkivaltakoneistonsa valmiuksia ja valtuuksia.
Hmm... Olen suurimmaksi osaksi samaa mieltä. Mutta... Minulla on aina ollut kaksi naispuolista ystävää jotka toivovat minulle vain hyvää samoin kuin minä heille. Tai no, ainakin yksi, sillä toinen on siskoni eikä häntä kai lasketa..?
Joka tapauksessa. En tiedä onko sillä mitään tekemistä asian kanssa, mutta me emme ystäväni kanssa koskaan halaile. Meille sellainen on täysin vierasta jostain syystä. Itse katson hieman oudoksuen naisten ylenpalttista suutelua ja halailua. Ei siinä mitään jos itse niin tahtovat tehdä mutta minulle se on täysin vieras ajatus. Ikinä en voisi kuvitella varastavani miestä kaverini nenän edestä. Samat sanat sanoo kaverini minusta... On niitä poikkeuksiakin siis. Tosin ihmettelen sitä suuresti itsekin, miten en koskaan ole tosissani KATEELLINEN ystävälleni. Saatan korkeintaan itsekseni huokaista "olisipa minullakin noin hyvä tuuri... Noh, hyvä että edes toisella meistä onnistuu" tms.