Hei.
Meillä oli entuudestaan yksi kissa (8kk). Eilen meille tuli sille vuoden ikäinen kaveri. Molemmat on tytsyjä.
Nooh, tämä uusi tulokas ei niinkään välitä meidän vanhasta kissasta, mutta meidän vanha kissa sähisee uudelle ja yrittää vähän näyttää että kuka on pomo. Ei enään niinkään paljon ku eilen, mutta ei ne kyl viel kaveruksiltakaan vaikuta.
Onko tilanne pysyvä vai onko mahdollista että ne kaverustuisivat?
Viime yön mies nukkui makuuhuonees sängys ja itse nukuin uuden kisun kanssa sohvalla, kun uusi kisu ei oikein viihtynyt yksin. =) Vessaankin kun yöllä menin niin tuli oven taakse maukumaan. Ja sitten kun meillä on vielä pieni vauva niin en välttämättä jaksaisi joka yötä viettää sohvalla kun kissat joudutaan pitämään erosssa yöllä ovien avulla.
Nyt ne on koko aamun tuijottanut toisisa, mutta sähinä on vähentynyt. Onko se hyvä merkki?
Halusin meille tosi, tosi kovasti toista kissaa ja en nyt oikein malttaisi jos siitä pitäisikin luopua. Itkuhan siitä tulisi.
Mutta jos jollain on kokemuksia niin voisiko kertoa? Hätäilenkö nyt turhaan että onko tämä vain normaalia alkukankeutta?
Meillä oli entuudestaan yksi kissa (8kk). Eilen meille tuli sille vuoden ikäinen kaveri. Molemmat on tytsyjä.
Nooh, tämä uusi tulokas ei niinkään välitä meidän vanhasta kissasta, mutta meidän vanha kissa sähisee uudelle ja yrittää vähän näyttää että kuka on pomo. Ei enään niinkään paljon ku eilen, mutta ei ne kyl viel kaveruksiltakaan vaikuta.
Onko tilanne pysyvä vai onko mahdollista että ne kaverustuisivat?
Viime yön mies nukkui makuuhuonees sängys ja itse nukuin uuden kisun kanssa sohvalla, kun uusi kisu ei oikein viihtynyt yksin. =) Vessaankin kun yöllä menin niin tuli oven taakse maukumaan. Ja sitten kun meillä on vielä pieni vauva niin en välttämättä jaksaisi joka yötä viettää sohvalla kun kissat joudutaan pitämään erosssa yöllä ovien avulla.
Nyt ne on koko aamun tuijottanut toisisa, mutta sähinä on vähentynyt. Onko se hyvä merkki?
Halusin meille tosi, tosi kovasti toista kissaa ja en nyt oikein malttaisi jos siitä pitäisikin luopua. Itkuhan siitä tulisi.
Mutta jos jollain on kokemuksia niin voisiko kertoa? Hätäilenkö nyt turhaan että onko tämä vain normaalia alkukankeutta?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Kyllä tottuvat toisiinsa aika varmasti. Meillä tuli kollipojan kaveriksi toinen kolli. Oli aivan samanlaista, sähinää ja murinaa. Mutta ihan muutamassa päivässä tottuivat toisiinsa ja nyt ovat ihan ylimmät ystävykset. Annat vain kisuille aikaa, varmasti tottuvat. Yleensä se on alussa tuommoista, se on vaan sitä alkua. Hyvin se menee :) Tsemppiä! Anna vain kisujen tutustua rauhassa toisiinsa - kunhan eivät ihan mahdottomasti toisiaan revi. :)
Joo, toivottavasti ne menee ohi. Ehkä hätäilen tosiaan turhan pikaisesti. Halusin tosi kovasti toista kissaa ja olisin tosi pettynyt jos se pitäisi nyt luovuttaa muualle.
Sen huomasin kun tuo meidän neiti vauva joka oli yön mummilas et me saatiin keskittyä ilta,yö ja aamu kissoihin, niin kun se tuli kotiin niin siitä rupes vanha kisu ärhentelemään kun uusi yritti siihen tutustua. Voivoi...Toivottavasti ne ois kohta kavereita.
Ei ne tosiaan enään ärhentele toisilleen, tuijjottaavat vain. Se on aika koomisen näköstä kun yhet istuu olkkarin lattialla, 2m väliä ja vaan tuijotellaan toisia. =)
No tuo tuijottelukin osoittaa sen, että tutustumisvaihe on edennyt.
Aina kisut yleensä ensin ärhentelevät toisilleen ja siitä se kaveruus sitten alkaa. Tuossa ärhentelyssä on varmasti takana jonkin verran sitäkin, että katsotaan, kumpi on pomo. Vanhempi kissa yleensä ottaa pomon roolin.
Luultavasti jo viimeistään viikon parin päästä pesevät toisiaan ja nukkuvat vierekkäin, päällekäin, milloin mitenkin.
Ette arvaa kuinka helpottavaa on tietää että tilanne on normaalia. Tietysti odotinkin jotain tälläistä, mutta,mutta...
Se uusi kisu joka meille tuli on sellaisesta perheestä jossa sitä oltiin pahoipidelty ja sitten heitteille jätetty, se asui hetken sijaiskodissa ja nyt meiltä sai lopullisen kodin. Olisi tosi ikävää sille kissallekkin jos joutuisi nyt koko ajan muuttamaan pois. Se kaipaa jo hyvää kotia. Ihanan seurallinen se kyllä meille ihmisille on ja yönkin nukkui minun kainalossa peiton alla oikein kovaan ääneen kehräten. =)
Toivottavasti kaikki menisi hyvin.
Taas ne sähisee...Voi pienet. Miksi ette voisi olla vain kavereita ja tehdä yhdessä jo jotain tuhoa? Lupaan etten suutu.
=)
Älä tosiaan suutu. Huomioi molempia erikseen ja juttele rauhoittavasti. Palkitse ja kehu kaikkia suotavia ilmiöitä. Keksi jokin yhteinen leikki kissoille. Pahinta on, jos alat lietsoa paniikkitunnelmaa.
Kyllä se siitä!
A) Empähän muuten muista oisinko milloinka kissalle suuttunutkaan...
Ahaa, eiku olen, sen jälkeen kun tulin synnyttämästä ja olin aika väsynyt pari viikkoa, niin tiuskin myös kissalle. Mutta en enään. Ja anteeksi olen pyytänyt monet kerrta oikein extrahalien kanssa.
Annankin molemmille huomiota. Ja leikin. Ja rapsuttelen...
Siis minä olen aivan höpsö, panikoiva, hupsu.
=)
Anna niiden rauhassa selvitellä keskinäiset suhteensa. Kyllä niistä kavereita tulee, se vie vaan vähän aikaa ja on ihan normaalia. Ei se niin vaarallista, vaikka vähän tappelisivatkin. Kyllä ne siitä rauhoittuvat.
Eihän ihmisetkään välttämättä kaveeraa ihan ventovieraiden kanssa heti. Sama se on kisujen kanssa. Ne vain ilmaisevat vapaammin tunteensa.
Huh huijaa, paremmin jo menee. Nyt kisut jopa hieman lähempää katsovat ja haistelevat toisiaan, ilman että sähistään. =)
Ainoa ongelma on vielä et vanha kissa on mustis jos mä huomioin vaan uuden kisun. Mutta eiköhän sekin siitä lutviudu.
Juuri sitä talon vanhempaa kissa-asukasta pitää erityisesti ottaa huomioon ja hellitellä, ettei se luule, että rakkaus siihen on loppunut. Muuten se alkaa hakea huomiota ikävillä tavoilla ja voi jopa masentua.
Kyllä, on saanut vanhempi kissa rapsutusta ja paijausta aivan extra-paljon ja hieman herkkujakin. =)
Tänä päivänä on kyllä aika vahvast kaikki kotityöt unohtunut kun haluan vauvasta vietetyn vapaan viettää vain kissojen kanssa.
Ainut mikä nyt on tullut niin meidän vanhempi kisu on nyt ihan sit tosiaan alkanut testailemaan uutta tulokasta. Vähän näyttää siltä että käsiksi meinaa käydä. Muuten ovat vaan tuijotelleet toisiaan ja hieman ohimennen sähästy.
minun "pienet"(n.4-7kg) kisut ovat leikkisyyden ilmaisseet liiankin usein. kädet naarmuilla
Eilen laitoin kissoille eri kuppeihin ruuat ja juomat että saisivat molemmat varmasti syötyä. Tänään testasin että jokos se ruoka maistuisi yhteisestä kupista, ja hyvin meni. Vähän arasteltiin siinä toista puolin ja toisin, mutta taisi molemmilla olla niin kova nälkä että se vei voiton. =)
Onko muuten kenelläkään kokemusta että on ollut kissa ja tullut sille kaveri ja ne ei olekkaan pärjännyt yhdessä lainkaan?
minulla "adoptio" kissa. aina riitaa kollin kannsa jo vuoden ollut. kestä tai kissa pois
yhtään ystävystyneet?
Jännä.
Meillä kissat aina onnistuneet ystävystymään, jos on uusia tullut.