Internet rapauttaa suomen kielen?

Tottapa turiset.

Siitä piti vain kertomani, että tällainen keski-ikäinenkin ihminen on muuttanut ilmaisuaan viidessätoista vuodessa. Netin "ansiosta".

Ennen tuli oikoluettua sepustuksiaan, nyt painaa samantien entteriä.

Lisäksi sanasto on mennyt typerämmäksi, kaikenlaisia hymiöitä ja lyhenteitä.

No nuorison puheista nyt kukaan aikuisempi ole ennenkään mitään selvää saanut, siinäpähän höpisevät.

Mitä ihmettä tarkoittaa "TJN"? se ei ole selvinnyt vieläkään.

Kyl toi nyt jonkun verran pitää paikkaansa. Kyl toi suomen kieli on muuttumassa. Ei enään puhuta/osata puhua yleiskielellä. En niin tiedä, että onko se kriisissä mut muuttumassa kai. Tai voihan sitten hyvin olla, että tämä on vaan pieni muotoinen välivaihe, joka ei jää pysyväksi...

Ensinnäkin: olipa elähdyttävää lukea keskustelupalstalta kerrankin juttu, joka oli laadittu hyvää kielitajua ja -taitoa osoittaen.

Toiseksi: oli ilahduttaaa lukea myös saamasi kommentit, kumpikin aito viesti.

Olen itse osallistunut parin kuluneen vuoden aikana sekä nettikeskusteluihin että sättielämään ja huomannut, ettei tosikkomaisuuteen ajoittain taipuva pohdiskeluni paljon vastakaikua saavuta. Olen myös huomannut, että ainakin sättimössä alkaa itsekin nopeasti noudattaa yhteisön edellyttämää puhetapaa, ts. repliikeistä tippuvat aikaa myöten kirjallisen ilmaisun totutut opit ja muodot. Omakin ilmaisu muuttuu, tulee puhekielenomaiseksi, huolimattomaksi ja huolettomaksi. Tällainen muutos antaa ainakin kasvualustan kaikenlaiselle tahalliselle ja tahattomalle väärinymmärrykselle ja vatvomiselle.

Totta on myös että kirjoitettu - kuten puhuttukin - kieli muuttuu ja kehittyy koko ajan, eikä yhden ihmisen tai ihmisryhmän totuttu tapa tai tahto voi asiaan paljoa vaikuttaa. Sortuminen nipotukseen on houkuttelevaa, mutta ei ehkä paras tapa kenellekään, joka tahtoo varjella äidinkieltä.

Ihanteellita tietysti olisi, jos kielenkäyttäjä aina huomioisi kohderyhmän: yrittäisi kirjoittaa mahdollisimman selkää asiatekstiä silloin kun on sen tarve ja mukautuisi muissa tilanteissa yhteisön vaatimukseen.

Yhteisön vaatimuksiin mukautumisen ei kuitenkaan pitäisi johtaa siihen, että oikeakielisyyden vaalimisesta ja vaatimisesta pitäisi luopua. Ympäröivä todelllisuus pakottaa kuitenkin usein luopumaan ihanteista. Tärkeintä monissa kielenkäyttötilanteissa on se, että viesti on vastaanottajan ymmärtämässä muodossa, vaivaton lukea ja tajuta.

Mutta jos esim. kouluissa ja opetussuunnitelmissa lähdetään liikaa nöyristelemään ympäröivää todellisuutta, voi kielen liian nopea rapautuminen ja kehittyminen viedä tilanteisiin, joissa keskinäinen kommunikaatio eri-ikäisten ja -taustaisten ihmisten välillä kokonaan kuihtuu. Sitähän emme kai kukaan tosissamme halua, emmekä siihen pyri.

Kiitos hyvistä vastauksista! Lisääkin saisi toki vielä tulla...

Olet osittain oikeassa. Varsinkin chat-kieli on joskus varsin kamalaa luettavaa. Osittain asia selittyy murteitten sekottuimisella. Jotkut murresanat tarttuva ja vähitellen kaikki alkavat niitä käyttää. Itse inhoan sanoja moon, soot ja soon, eli minä, sinä ja se on, joita varsin usein chatissa näkee käytettävän. Samoin joku keksi käyttää sanoista mitään, ketään, jotain, lyhenteitä mtn, ktn, jtn ja pian kaikki käyttivät niitä, koska on kiire kirjoittaa ja lyhenteet hieman helpottavat. Sanoista vain jätetään vokaalit pois.

Sinänsä noissa ei kai ole mitään ihmeellistä, ne keskittyvät ainoastaan chatteihin. Tuskin kukaan puhueessaan käyttää edellisä chat-sanoja/lyhenteitä, emmeköhän me puhu edelleen suht normaalisti kaikki omilla murteillamme. Mutta minua ne häiritsevät ja en itse käytä niitä koskaan.

Toinen asia mikä huolestuttaa enemmän on kieliopin osaamattomuus keskustelupalstoilla, varsinkin nuorilla. Kuka sanan sijasta käytetään ketä sanaa, ei osata yhdyssanoja, ei osata taivuttaa verbejä, eikä osata jakaa tekstiä kappaleisiin.

En syyttäisi yksin internettiä kielemme huonoon tilaan. Omien lasteni äidinkielen opiskelua seuratessani olen kiinnittänyt huomiota siihen, miten paljon muuta kuin kielioppia opetetaan. Tuntimäärä on pysynyt samana, mutta opetettavien asioiden määärä on lisääntynyt huimasti. Onko kaikki tarpeellista? Eikö peruskoulun aikana pitäisi juuri opettaa kielioppimme perusteet? Olisiko peruskoulun äidinkielen opetussuunnitelmassa ehkä uudelleenarvioinnin paikka? Lapsille syötetään tietoa enemmän kuin he pystyvät käsittelemään niin, että sen myös muistaisivat kokeiden jälkeen. Onko siinä yksi syy huonoon kieliopin tuntemiseen?

Olen elänyt oman nuoruuteni 80-luvulla. Silloin käytiin vastaavanlainen keskustelu. Television ja amerikkalaisten elokuvien lisääntymisen vuoksi epäiltiin silloin nuorison suomenkielen rappeutumista. Eipä tuo koulussa opittu kielioppi ole mihinkään kadonnut. Tosin silloin ei opeteltu kaikenmaailman hömppää vaan keskityttiin enemmän itse asiaan.

Tässä minun mielipiteitäni asiasta. Ehkä tämä vain on ilmiö, joka tulee esiin aina säännöllisin väliajoin.

Kun haastattelin juttua varten erästä hyvin arvostettua suomen kielen professoria, yllätyin. Hän ei pitänyt asiaa ollenkaan ongelmana, koska sitä ei ole tutkittu. Voidaan vain spekuloida.
Sen sijaan hän näki internetissä kirjoittelun jopa positiivisena asiana. Hänen mielestään jo kirjoittaminen itsessään on arvokasta, vaikkei se kieliopillisesti oikein olisikaan.

kaikki muutos on pahasta, jos mitään ei kielessä olisi muuttunut, puhuisimme, kirjoittaisimme sitä täydellistä kirjakieltä jonka mikael meille opetti.