Tähän on tultu. Sikatalouden kriisi on edennyt jo niin pitkälle, että eläinten hyvinvointi on alkanut kärsiä. Ainakin jos on uskomista Oikeutta eläimille järjestön laittomia videokuvauksia.
Kriisiä tukevat sikatilojen kannattavuudesta tehdyt seurantalaskennat, joista esimerkki ao. linkissä.
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori/kannattavuuskirjanpito/aikasarja/Tuloslaskelma_sika
Siitä voi havaita sikatilojen kokonaistuoton olevan 213,400 euroa. Tuntuuko suurelta ? Suurelta tuntuu myös nettotulos, joka on miinus 11,300 euroa. Nettotulos saadaan kun kokonaistuotosta vähennetään mm. muuttuvat kulut (rehut, eläinlääkäripalvelut), kiinteät kulut,poistot, rahoituskulut ja yrittäjän palkkavaatimus. Palkkavaatimuksena on teollisuuden työntekijän keskipalkka n. 12,3 euroa tunnilta. On selvää, että tähän tuntiansioon ei sikatalouden harjoittaja pääse, koska maatilan nettotulos on tuo miinus 11,300 euroa. Yrittäjän voitto on miinus 27,700 euroa vuodessa.
Nämä numerot kertovat sen, että maatalouden tulokehitys on laskeva, ja on ollut sitä jo useita vuosia.
Mistä säästöjä paremman kannattavuuden saamiseksi ? Suomessa sianlihasta maksetaan tuottajalle 1,45 euroa kilosta, Englannissa 1,49 e ja Ruotsissa 1,59 e. Suomea vähemmän maksetaan Tanskassa 1,20 e, Saksassa 1,35 ja Ranskassa 1,23 euroa kilosta. EU:n alueella vallitsee sianlihasta ylituotanto, joka kallistuneiden rehukustannusten vuoksi on omiaan heikentämään tuottajahintaa ja kannattavuutta.
Tanskassa tuottajille maksetaan lihasta vähän. Tanskalainen kinkku maksaa Suomeenkin tuotuna vähemmän kuin suomalainen. Herää kysymys , millaista eläinten kohtelu on Tanskassa. Mitkä ovat eläintiheydet, millainen eläintautitilanne. Sallitaanko Tanskassa vielä porsaiden hännän katkaisu ? Suomalaiset ja ruotsalaiset eläintilojen määräykset ovat yhteneväiset. Ruotsi on kieltäytynyt yhteistyöstä tanskalaisten kanssa mm. erilaisten eettisten tuotantoarvojen vuoksi. ks ao. linkki.
http://www.finfood.fi/finfood/finnfoo1.nsf/769262256941503d422562c3006a05b8/4b9dc92d41d8d0a5c2256cc4002e86d5?OpenDocument
Suomalainen kuluttaja on avainasemassa suhtautumisellaan kotimaiseen tuotantoon. Suosimalla ulkolaista , halvempaa vaihtoehtoa hän heikentää kotimaisen tuotannon kannattavuutta. Jos hän on huolissaan eläinten kohtelusta Suomessa, niin tällainen toiminta ei ainakaan ole omiaan parantamaan sitä.
Kriisiä tukevat sikatilojen kannattavuudesta tehdyt seurantalaskennat, joista esimerkki ao. linkissä.
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori/kannattavuuskirjanpito/aikasarja/Tuloslaskelma_sika
Siitä voi havaita sikatilojen kokonaistuoton olevan 213,400 euroa. Tuntuuko suurelta ? Suurelta tuntuu myös nettotulos, joka on miinus 11,300 euroa. Nettotulos saadaan kun kokonaistuotosta vähennetään mm. muuttuvat kulut (rehut, eläinlääkäripalvelut), kiinteät kulut,poistot, rahoituskulut ja yrittäjän palkkavaatimus. Palkkavaatimuksena on teollisuuden työntekijän keskipalkka n. 12,3 euroa tunnilta. On selvää, että tähän tuntiansioon ei sikatalouden harjoittaja pääse, koska maatilan nettotulos on tuo miinus 11,300 euroa. Yrittäjän voitto on miinus 27,700 euroa vuodessa.
Nämä numerot kertovat sen, että maatalouden tulokehitys on laskeva, ja on ollut sitä jo useita vuosia.
Mistä säästöjä paremman kannattavuuden saamiseksi ? Suomessa sianlihasta maksetaan tuottajalle 1,45 euroa kilosta, Englannissa 1,49 e ja Ruotsissa 1,59 e. Suomea vähemmän maksetaan Tanskassa 1,20 e, Saksassa 1,35 ja Ranskassa 1,23 euroa kilosta. EU:n alueella vallitsee sianlihasta ylituotanto, joka kallistuneiden rehukustannusten vuoksi on omiaan heikentämään tuottajahintaa ja kannattavuutta.
Tanskassa tuottajille maksetaan lihasta vähän. Tanskalainen kinkku maksaa Suomeenkin tuotuna vähemmän kuin suomalainen. Herää kysymys , millaista eläinten kohtelu on Tanskassa. Mitkä ovat eläintiheydet, millainen eläintautitilanne. Sallitaanko Tanskassa vielä porsaiden hännän katkaisu ? Suomalaiset ja ruotsalaiset eläintilojen määräykset ovat yhteneväiset. Ruotsi on kieltäytynyt yhteistyöstä tanskalaisten kanssa mm. erilaisten eettisten tuotantoarvojen vuoksi. ks ao. linkki.
http://www.finfood.fi/finfood/finnfoo1.nsf/769262256941503d422562c3006a05b8/4b9dc92d41d8d0a5c2256cc4002e86d5?OpenDocument
Suomalainen kuluttaja on avainasemassa suhtautumisellaan kotimaiseen tuotantoon. Suosimalla ulkolaista , halvempaa vaihtoehtoa hän heikentää kotimaisen tuotannon kannattavuutta. Jos hän on huolissaan eläinten kohtelusta Suomessa, niin tällainen toiminta ei ainakaan ole omiaan parantamaan sitä.
Vastaukset 36
Vanhimmat
nimittäin sitä että miten on mahdollista että kaikki sikatilalliset tilaston mukaan ovat voineet pyörittää tilojansa tappiolla kahdeksan vuotta mitä edellisestä taulukosta kerrottiin ja samalla ajnjaksolla tehdä lähes 200 000 euroa tappiota, mistä sikatilalliset ovat puhaltaneet kyseisen summan tuona aikana kun tilat on vielä pystyssä, ei muilla yrittäjillä kyllä moinen onnistu, kun pankki ei ala rahoittamaan noin pitkäaikaista tappiollista toimintaa.
oisaalta tuo tilstohan oli laadittu sillälailla provokaatorimaisesti että suomen kansalla heräisi laupeuden tunnot sikatilallisia kohtaan, siis kirjanpidollista kikkailua.
Tiedän että nyt kun jyväjemmarit nosti jyviensä hinnan kaksinkertaiseksi niin nyt on vasta sikatiloilla alkanut menemään miinuksella.
viljanhinnan nostosta ovat tuulesta temmattuja. Ensinnäkään jyväjemmarit eivät nosta eivätkä laske hintoja, vaan kauppa määrää hinnan, ja siihen on tyytyminen.
Voin valistaa sinua vähän esim. rehukauran hintakehityksestä. Viimevuoden joulukuussa myin rehukauraa, ja kauppa maksoi siitä 130€/tonni, nyt kauppa tarjoaa rehukaurasta 140€/tonni.
Kuinka hinta on kaksinkertaistunut, yritä selittää.
Tosin kaurasta maksettiin parhaimmillaan, taisi olla lokakuussa, 170€/tonni, en vain hoksannut myydä silloin. Sekään hinta ei ole vielä kovin lähellä kaksinkertaista, verrattuna viimevuoteen.
Vuosi sitten ostin viljaa 100 euroa tonni kotiintuotuna, nyt rahteineen joutui maksamaan 209 euroa tonni! Loppuu sikojen kasvatus tällä tahdilla!
että sinä et ole saanut niistä märistä ja homehtuneista kauroistas enempää mutta laatuviljasta kyllä olen saanut lähes tuplasti verrattuna viimevuoteen.
viimevuonna, kerro kuka on maksanut tuplasti kaurasta, hinnat on kyllä olleet esillä joka viikko maastullissa.
No voin kertoa että näytteiden mukaan kosteus on 12,5%, ja hl-paino 57,5kg, ja valkuainen 13,9.
Kaura on siis kauppakelpoista.
Jos viitsit vilkaista maastullista tai netistä kauran ostohintoja, huomaat että ne ovat 130-140€/t.
Olet vissiin saanut viime vuonna jotain 80€/t paikkeilla, otan osaa.
Yrittämisessä kuin yrittämisessä on tarkoitus saada elantoa itselle ja perheelle. Kun tämä otetaan huomioon: Nettotulos -11.300, siihen lisätään palkkavaatimus 39.800 ja ERITTÄIN KYSEENALAINEN korkovaatimus (lue: vaihtoehtoisen sijoituksen tuotto) 16,400, jää nettotulokseksi 44,900. Monella tiloilla emäntä elää kuin aatelinen - tilan töihin ei osallistuta ollenkaan. Mieluummin maksetaan palkollisille, joiden kulut ovat muuttuvissa kuluissa. SYLTTYTEHTAALTA PÄIN TUULEE.
Mitä kirjoittaja tarkoittaa ? Meneekö se näin ? Palkkavaatimuksesta 39.800 vähennetään tilan nettotulos = 28.500 euroa. Sitten tähän lisätään tilivuoden keskimääräisen oman pääoman korkovaatimus, 5 prosenttia = 16.400. Näin saat nettotulokseksi 44.900 euroa ?
Siis , palkkavaatimus - nettotulos oman pääoman korkovaatimus = tilan nettotuotto ? Onko tämä oikea laskutapa ????
Minäkö muka tyhmä, nyt en ymmärrä ? Vielä ovatko maksetut palkat sivukuluineen jonkinlaista tuloa maajussille ?
Lasken talonpojan OMAAN KÄYTTÖÖN jäävää rahamäärää. Laskekaa te omassa seurakunnassanne miten haluatte.
Minkä laskuopin mukaan omaan käyttöön jäävä raha on = palkkavaatimus-nettotuotto korkovaatimus pääomalle ?
En ymmärrä ? Ei se ole ainakaan Elon laskuopin mukainen tulos. Lieneekö kaava lipposen kaunakoulun talousmatematiikan oppikirjasta nimeltään "NYT LOPPUU ISÄNTIEN UHO ". Äidinkielen oppikirja ko. koulussa on nimeltään NAHKURIN ORSILLA TAVATAAN.
"Nettotulos saadaan kun kokonaistuotosta vähennetään mm. muuttuvat kulut (rehut, eläinlääkäripalvelut), kiinteät kulut,poistot, rahoituskulut ja yrittäjän palkkavaatimus. "
Itse selitit tuossa, että tappiollisessa tuloksessa oli jo mukana palkkavaatimus ja rahoituskulut. Jos palkkavaatimus oli tuo n.40k, niin silloinhan varsinaiseksi ansioksi yrittäjälle jää se miinus tappio (n.11k) plus korkovaatimus pääomalle. Kun tähän vielä lisätään maanviljelijöiden palkkatöistä tienaamat lantit routakuukausien ajalta, ollaan aika paljon suomalaista keskipalkkaa edellä. Lisäksi maajussi voi vähentää verotuksessa huomattavia määriä yksityiskäyttöönsä tulevista hyödykkeistä, esim. auton.
Nettotulos kun vaan ei ole vielä lopullinen viivan alle jäävä tulos. kts. seuraava lainaus :
"Tuloslaskelma, sika
Lähde: MTT Taloustutkimuksen kannattavuuskirjanpitotulokset (www.mtt.fi/kannattavuuskirjanpito). 8.12.2007
Tuloslaskelma Sikatalous
___1998___ ___1999__ ___2000__ ___2001___ ___2002__ ___2003__ ___2004__ ___2005__ ___2006e__
Myyntituotot 80 400 86 400 109 500 140 500 137 600 133 600 123 300 152 400 150 900
Tuet 37 700 41 900 53 800 55 400 56 500 61 100 58 200 60 500 57 800
Liikevaihto 118 000 128 300 163 300 196 000 194 000 194 700 181 500 212 900 208 700
Kokonaistuotto 119 800 127 200 169 700 194 100 196 000 192 400 184 100 218 700 213 400
Muuttuvat kulut -60 800 -68 300 -85 700 -106 800 -102 800 -105 500 -95 800 -114 100 -121 200
Palkkavaatimus -24 300 -24 900 -26 400 -25 600 -33 500 -39 400 -39 200 -39 500 -39 800
Kiinteät kulut -15 500 -16 200 -18 200 -20 300 -22 800 -22 700 -23 300 -28 000 -26 200
Käyttökate 19 200 17 700 39 400 41 400 36 900 24 800 25 800 37 200 26 300
Poistot -17 600 -19 400 -24 200 -26 000 -29 700 -31 800 -32 900 -31 300 -31 300
Liiketulos 1 570 -1 670 15 100 15 400 7 210 -7 060 -7 110 5 810 -5 030
Rahoituskulut(netto) -2 830 -4 190 -5 040 -5 260 -4 640 -4 560 -3 740 -3 900 -6 230
Nettotulos -1 260 -5 860 10 100 10 200 2 570 -11 600 -10 800 1 910 -11 300
Korkovaatimus -9 490 -9 770 -11 700 -12 400 -14 000 -15 500 -16 500 -16 400 -16 400
Yrittäjänvoitto -10 700 -15 600 -1 560 -2 170 -11 500 -27 100 -27 300 -14 500 -27 700"
Taulukossa oleva Nettotulos-termi tarkoittaa: "
Nettotulos: Nettotulos jää koroksi yritystoimintaan sijoitetulle omalle pääomalle. Nettotuloksen ollessa useamman vuoden negatiivinen, seurauksena on oman pääoman pieneneminen ja vakavaraisuuden heikkeneminen. Nettotulosta tarkasteltaessa on huomattava, että veroja ei ole vähennetty." Siis maatilaan on sijoitettu rahaa, joka ei ole tuottanut plussaa vaan tappiota.
Maatilan absoluuttista kannattavuutta kuvaa termi ,yrittäjän voitto :
"Yrittäjänvoitto: Yrittäjänvoitto kuvaa yrityksen euromääräistä (absoluuttista) kannattavuutta. Se lasketaan vähentämällä kokonaistuotosta kaikki tuotantokustannukset. Jos yrittäjänvoitto on negatiivinen, on yritys tuottanut tappiota. Kustannusten tulisi olla näiden tappioiden verran alhaisempia, jotta yrityksen kokonaistuotto olisi riittänyt kattamaan tuotantokustannukset."
Tuo kuvaa paremmin tuotantosuunnan kokonaiskannattavuutta. Jos lasketaan vai palkkavaatimus ja korkovaatimus, joista vähennetään oman pääoman pieneneminen, niin ei saada mitään kuvaa tuloista ja kannattavuudesta.
Sitä paitsi sikatilallinen ei ehdi kulkea mainittavasti töissä tilan ulkopuolella.
Auton käytön verotuksesta. Lue seuraava linkki, niin huomaat maatilojen autoverotuksen olevan saman kuin muillakin työssä tarvittavan auton käytön verotuksen.
http://www.vero.fi/nc/printarticle.asp?article=434&language=FIN&domain=VERO_MAIN&path=5,40,87
Kiitos valaisemisesta asiallisella vastauksella. Lähes mykistyin.
Siis tappiota tulee ja se olisi kestämätöntä jos maanviljelijä olisi vain omistajana. Kun yrittäjän omasta palkkavaatimuksesta voi kuitenkin tinkiä, jää yrittäjälle käteen kuitenkin suunnilleen suomalaisen keskipalkka vuodessa.
"Lisäksi maajussi voi vähentää verotuksessa huomattavia määriä yksityiskäyttöönsä tulevista hyödykkeistä, esim. auton."
Ei yksityiskäyttöön tulevaa autoa voi vähentää ja jos käy palkkatyössä on tuo nauton saaminen edes maatalouden puolelle toivoton yritys. Maatalouteen liittyvän käytön voi saada vähennyksiin, mutta saahan sitä auton käytön myös palkkatyössä vähennyksiin.
"Kun tähän vielä lisätään maanviljelijöiden palkkatöistä tienaamat lantit routakuukausien ajalta, ollaan aika paljon suomalaista keskipalkkaa edellä."
"Jos palkkavaatimus oli tuo n.40k, niin silloinhan varsinaiseksi ansioksi yrittäjälle jää se miinus tappio (n.11k) plus korkovaatimus pääomalle. Kun tähän vielä lisätään maanviljelijöiden palkkatöistä tienaamat lantit routakuukausien ajalta, ollaan aika paljon suomalaista keskipalkkaa edellä."
Tuohan tarkoittaa sitä että maatlousyrittäjä rahoitta tuolla toisella työllä muille puoli-ilmaiset tuotteet, ja saa vielä haukutikin päälle, niinkuni kiitokseksi
Siis mitä se maajussi muille rahoittaa? Onko työn tekeminen yleensäkin muiden rahoittamista? Senkö takia haluat olla tukiaiselelijä, ettet joudu vaan muiden elämää rahoittamaan vahingossakaan?
Sori vaan mutta on paljon todennäköisempää että minä rahoitan sinu elämääsi kuin sinä minun.
Ensinnäkin olin ilmiselvästi oikeassa kun et omia väittämiäsi edes viitsinyt puolustaa, vaan aloit esittäämään liudan kysymyksiä.
"Onko työn tekeminen yleensäkin muiden rahoittamista?"
et ilmeisesti ymmärtänyt vai etkö halua ymmärtää, että jos maataloustulo on sellainen että sillä ei elä ja sen lisäksi tekee muuta työtä se yksinkertaisuudessaan tarkoittaa että amrkkinoille tulee tuotteita joita ei tuolla hinnalla tuottettaisi jos ei olisi sitä toista työtä. Minä ainakin olen rahoittanut omalla työllä omat ostokseni etkö sinä muka tee niin?
"Senkö takia haluat olla tukiaiselelijä,"
Miten sen ottaa, tuloni kyllä tulevat tällä hetkellä 100% verorahoista ja meitä on Helsingissä aika monta. Mahdollisesti olemme tavanneet jos emme niin kolleegoitani varmasti.
Mites sinun tulosi muodostuu?
Konkari alalla voi olla joko arvostettava, älykäs uskottava asiantuntija. Toinen on mielipidevaikuttaja, ulkoisilla avuilla ja "syvällä teatraalisella rintaäänellä" muita yläviistoon katsomaan pakottava verbaalipelle!
Viiteklikkailut ovat nimimerkin mielestä pahasta ja verbaalipelleilyä. Mielestäni viitteettömät mutu-väitteet eivät ole luotettavia. Toisten esittämien väitteiden mollaaminen ja tietolähteisiin perustumaton kumoaminen on verbaalipelleilyä. Se, että nimittelee , haukkuu, vähättelee ja mitätöi toisia tai heidän argumenttejaan herkullisilla kielikuvilla , ei ole väittelytaitoa. Pikemminkin se on verbaalianarkiaa, ellei suorastaan verbaalionaniaa. -niin kuin nyt tämäkin-
Mutta itse asiaan. Tuo esille maatalouden kustannus- ja seurantalaskelmia, jotka ovat erilaisia verrattuna MTT:n tilastoihin.
Maidon ja sekä sian että naudanlihaan on
saatava reilut korotukset ja heti.
Ihmetyttää kun maa ja elitarviketalouden
ympärillä hyörii monenlaista akateemiseen
kaapuun kääriytynyttä tutkijaa,mutta kaikki
ovat autuaan tietämättömiä päivä päivältä
pahenevasta kustannuskriisistä.
Tutkijat löytyy ministeriöstä ja maatalouden taloudellisesta tutkimuskeskuksesta. Ja lisäksi lähes kaikki ovat lähtöisin maanviljelijäkodeista!!
Lopeta viljely jos ammattitaito ei riitä.Autat meitä veronmaksajiakin,ei tarvi maksaa ylituotannosta aiheutuvia vientitukia.Viljelijät pyytäkää KEPU,a keksiin teille halvempia harrastuksia veromarkoille.
Kun vertailit Tanskaa ja Suomea ,unohdit yhden asian AMMATTITAIDON.
Katsoppas toveri, asia on niin, että Tanskassa ja Suomessa maajussit kuittaa samalla ammattitaidolla lähes samat hinnat alkutuotannossa mutta tanskalaiset duunarit jalostaa sen paremmalla ammattitaidolla monta kertaa halvemmalla ja laadullisesti paremmin, tämä lienee jo niin moneen kertaan sanottu, että pitäisi olla jo hitaamallekkin selvä.
Mitä tiedät tanskalaisten viljelijöiden ammattitaidosta ? Et perustellut väitettäsi, joten se pysynee ikuisesti vain heittona.
Tässä hieman vaktatietoa tanskalaisesta "ammattitaidosta". Leipä Leveämmäksi -lehti, 5/2007 esittelee tanskalaisen viljelijän Ole Sörensenin tilaa ja viljelyä. Mikä on viljellessä kun pinta-alaa on 170 hehtaaria. Vehnäsato on 7-8 tonnia/ha, ohra 6-7 tn/ha ja kaura 6-8 tn/ha. Kylvöt saa tehdä maaliskuun alussa, jolloin Suomessa on "maaliskuu maata näyttää"-aika.
Ohralle annetaan typpeä 120 kiloa ja fosforia rapiat 16 kiloa. Lannoitus hoidetaan NKP-lannoitteella (22-3-10) Yhdellä lannoituskerralla levitysmäärä on 545 kiloa /ha. Tuollaisilla lannoitusmäärillä ei tarvita mitään ammattitaitoa. Suomessa tuon suuruiset määrät ovat kiellettyjä. Seuraavassa lainauksessa ovat suomalaiset ympäristömääräysten mukaiset lannoitustasot:
"OHRA
Jyvien ravinnemäärä
Jyväsato (kg/ha)
Typpimäärä (kg/ha)
Fosforimäärä (kg/ha)
1 000
17
3,5
1 500
26
5,3
2 000
35
7,1
2 500
43
8,8
3 000
52
10,6
3 500
61
12,3
4 000
69
14,1
4 500
78
15,9
5 000
87
17,6
5 500
95
19,4
6 000
104
21,2
6 500
113
22,9
Nyrkkisääntö:
1 000 kg ohraa sisältää 17 kg typpeä ja 3,5 kg fosforia."
Tilan konekanta on kylvökoneiden osalta aataminaikaista. Käytössä on lannoitteiden hajalevitys. Kylvölannoittimen hankinta on kuulemma harkinnassa. Suomessa näitä lannoittimia on käytetty vuosikymmeniä.
Että se siitä ammattitaidon glooriasta.
Jos et kerran saa ohraa kasvamaan maaliskuussa Suomessa, niin mitä jos tajuaisit lopettaa koko touhun tai muuttaisit yrittämään jonnekin missä onnistut kilpailemaanä tanskalaisen kollegasi kanssa?
Ei se ainakaan minun, EU:n, eikä tanskalaisten vika ole, että Suomen kasvukausi on lyhyt ja maaperä karu. Mielestäni kenenkään meistä ei myöskään pitäisi joutua maksamaan siitä, että sinä haluat jääräpäisesti jatkaa isiesi valitsemalla linjalla viljellä kilpailukyvytöntä maata. Ovat minunkin esi-isäni samaa tehneet aikoinaan, mutta tajunneet sentään lopulta luovuttaa ja siirtyä tuottavien elinkeinojen pariin.
Muuta itse Kiinaan teollisuuden työpaikkojen perässä. Oops, sinulla ei olekaan tehdasta, mikä jäisi tänne. Näin ollen sinun on helppo lähteä.
Huomasitko ollenkaan, että noilla Tanskan lannoitusmäärillä täälläkin viljaa kasvaisi lähes yhtä paljon. Mutta meillähän Itämeri saastuu niin suurilla lannoitusmäärillä, joten se on kielletty.
Olen sellaisella alalla töissä, jonka harjoittaminen ei millään tavalla ole kannattavampaa Kiinassa ja jota ei Kiinasta käsin ole mitään mahdollisuuksia harjoittaa. Tältä alalta löytyy kyllä töitä myös maanviljelijöille.
Surullistahan se on, että tuotantolaitostasi on vaikea siirtää.
Yritystoiminta ja globalisaatio nyt vaan toimivat niin, että muutoksia tulee joskus väistämättä, eikä niitä vastaan voi loputtomasti taistella. Ei ainakaan verovaroin. Teidän alallanne tämä muutos ei ainakaan tule yllättäen, sillä jo vuosikymmenien ajan on tiedetty, ettei maanviljelys Suomessa kannata. Lähinnä itseänne saatte siis syyttää, etenkin nuorempi viljelijäpolvi.
Tuskin millään lannoitemäärillä saadaan poistettua Suomen talvea. Se kuitenkin on suurin ja pysyvin kilpailukyvyn este Suomen maataloudelle. Tanskakin on tietenkin vielä melko talvinen maa, mutta sentään jo selvästi Suomea paremmassa asemassa.
Suomessa riittää, kun pystymme tuottamaan peruselintarvikkeet 5 miljoonalle kansalaiselle nykysysteemillä ilman ongelmia, enmmänkin pystytään jos on tarvetta, Suomen kesä sen sallii.
Ihme kyllä, tanskalainen, ranskalainen ja saksalainen maajussi ei tee sitä halvemmalla vaan reilut 10% kalliimalla maikäläiseen varrattuna ja huom! korkeammilla tuilla, olkaa ylpeitä suomalaisen maajussin ammattitaidosta.
No miksi täällä sitten tarvitaan vaikeiden alueiden erityistukia?
Ei ole kyse siitä, etteikö täällä pystyttäisi tuottamaan omaan tarpeeseen ruokaa. On kyse siitä, että kyetäänkö siihen markkinatalouden lakien mukaisesti eli kilpailukykyisesti verrattuna tuontiruokaan.
Tuet pitäisi mielestäni lakkauttaa kaikista maista. Mutta kyseenalaistan kuitenkin väitteesi tanskalaisten korkeammista tuista. Ainakin tällä palstalla on esitetty hyvin erilaisia ielipiteitä. Tilastojen löytäminen aiheesta on liian vaikeaa, jotta sitä tässä tekisn. Tukia kun on monella eri nimellä ja myös tuontitullit, verohelpotukset yms. pitäisi ottaa huomioon.
Reiluinta olisi, että maatalous Maailmanlaajuisesti siirtyis markkinatalouteen. Näin siellä voitaisiin viljellä, missä se on kannattavinta. Tämä antaisi myös uusia mahdollisuuksia kehitysmaiden tuotannolle. Olettaen, että monissa kehitysmaissa olosuhteet ovat maataloudelle paremmat kuin teollisuusmaissa.
Voi hyvinkin olla, että suomimaajussi on Maailman paras, mutta olosuhteet Suomessa eivät sitä ole. Niinpä paras tulos saataisiin kun se suomijussi muuttaisi jonnekin ikuisen kesän maille viljelemään ja laiva toisi hänen laadukkaat ja kilpailukykyisellä hinnalla tuotetut herkut meille.
asiasllisesta vastauksesta.Joka maassa on ihmisiä jotka eivät osaa työtään .Eu,n tuki vääristää. Tanskalainen saa vähemmän tukia kuin suomalainen. Sato on suurempi= miksi suomessa täytyy väkisin viljellä lappia myöten.Tanskalainen kinkku on halvempi kuin suomalainen= ammattitaito. Ongelman ydin =perheviljelmä. Takaavat peräkammaripojille työpaikat sukupolvesta toiseen ,vaikka rääkkäisivät sikojaan.Jos Suomessa harjoitettaisiin maanviljelyä yritystoimintana , ei sitä olisi kuin eteläsuomessa. KEPU ja MTK vie teidät rehelliset ja ammattitaitoiset maajussit tuhoon suojellessaan kaikkia suomalaisia viljelijöitä. On eri asia ajaa Suomen maatalouden etua=kuluttajan etua, kuin jokaisen peräkammaripojan oikeutta jatkaa isänsä tilalla ISÄNTÄNÄ ivaloa myöten tukien varassa.
"Tanskalainen saa vähemmän tukia kuin suomalainen."
mihin tuo väite perustuu?
"Sato on suurempi= miksi suomessa täytyy väkisin viljellä lappia myöten"
lannoite määrä vaikuttaa myös satotasoon Suomessa sitä rajoitetaan säädöksillä ilmeisesti Tanskassa ei sitä tehdä.
Lapissa ei viljaa pahemmin viljellä vaan heinää ja se kasvaa siellä yhtä hyvin kuin Tanskassakin.
"Tanskalainen kinkku on halvempi kuin suomalainen= ammattitaito."
Väärin . On paljon uskottavampaa että ammattitaidossa ei ole eroa, mutta halpa Soija rehu entisiltä sademetsä alueilta muodosta eroa kuten myös geenimuunnellun rehun käyttö, jota täällä kovasti vastustetaan. On oikeastaan mielenkiintoista kuinka kuiteni Suomessa suuremman kustannusrakenteen omaavassa sikataloudessa ei tuota eroa paljon enempää synny.
Tautitilanne vartailu ei tanskalaisen sian anna kovinkaan hyvää kuvaa, vai saako hedän salmonella tialnnetta käyttää vertailuna ammattitaidosta?
Muuten eikös monet ihmiset viimepäivinä pitäneet suurta hälyä tehotuotannosta jota ei täällä Suomessa edes ole jos verrataan Tanskaan. Sinänsä on myös mielenkiintoista että mielestäsi Suomessa rääkätään sikoja ja samaan hengenvetoon haluat kuitenkin lisää tehoa.
"Jos Suomessa harjoitettaisiin maanviljelyä yritystoimintana"
Niin, Koko Eu alueella on tuet olemassa samoinkuin koko läntisessä maailmassa.
"On eri asia ajaa Suomen maatalouden etua=kuluttajan etua, kuin jokaisen peräkammaripojan oikeutta jatkaa isänsä tilalla ISÄNTÄNÄ ivaloa myöten tukien varassa."
Jos tilat ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana puolittuneet, tuo toteamasi kuulostaa sitä taustaa katsoen omituiselta. Miksi noin paljon on lopettaut jos homma on niin helppoa kuin monen väittämistä saa käsityksen.
Tosiasiassa harva haluaisi viljely hommia tehdä vaikka saisi tuplaten nykyiset tuet.
"Eu,n tuki vääristää."
Totta, olisi parasta että koko eu:n alueella maksettaisiin tukia saman verran joka hehtaarille eikä siten kuin nyt.
"Takaavat peräkammaripojille työpaikat sukupolvesta toiseen"
Eivät takaa, jos takaisivat ei konkursseja olisi.
"On eri asia ajaa Suomen maatalouden etua=kuluttajan etua, kuin jokaisen peräkammaripojan oikeutta jatkaa isänsä tilalla ISÄNTÄNÄ ivaloa myöten tukien varassa."
Näinhän se on! Kepun piilo-puolue ohjelma!
No mikäpä estää muuttamasta jonnekin eteläranskaan, jossa maanviljelijää arvostetaan ja tuotanto-olosuhteet ovat mainiot. Huomaa nyt kuitenkin että ihan sama, missä se suomalainen viljelijä viljelee, niin sama tyyppi se leipäsi sinulle tuottaa. Tukisysteemikin on lähes sama (tosin paljon paremmin tuettu) ja tukien maksajakin säilyy samana, samoin maksetut määrät suomen suunnasta.
Baskeri päähän ja kasvatan viikset. Mukava istua paikallisen baarin kuistilla keväällä ja miettiä miten sitä kotimaista kriitikkoa harmittaa yhä enemmän.
Ai niin, sitten on vielä se että sieltä ranskan suunnasta kannattaa tuoda aika kalliilla, kun ei oikein muualtakaan saa. Kotimainen tuottaja ranskan pelloilla kuitenkin kantaa yhteiskuntavastuunsa ja lupaa ettei leipä lopu, vaikka pelto onkin etelämmässä.
Ennen oli niin, että isäntä päätti asioista. Nyt päättää bryssel ja paikallinen ohjeita tulkitseva virkamies. Mitenkähän sitä isäntänä jatkaisi kun tuosta virasta on tullut hiukan sellainen nimellinen vakanssi.
Niin, täsmennettäköön, että vastustan niitä tukia kaikkialla Maailmassa, myös Ranskassa. Mutta uskoisin, että ainakin jossain määrin Ranskassa viljely kannattaa ihan ilman tukiakin, mitä se tuskin tekee Suomessa. Toivottavasti pääsemme vielä joskus näkemään, että missä tueton maatalous oikeasti kannattaa, eikä tarvitsisi vain arvuutella.
Ei minulla sitä leipäni tuottavaa tyyppiä vastaan mitään ole. Ostaisin häneltä ihan mielelläni leipäni, kun vain toimisi samoilla säännöillä kuin muutkin minua palvelevat tuottajat, kuten nyt vaikka parturini. Eli kannattavuuden ja kilpailun ehdoilla, ei toisten lompakoista väkisten vieden.
Jos fransmanni pyytäisi liikaa hintaa, niin eiköhän ruokaa saisi vaikka Venäjältä tai USA:sta eli turha sitä hinnannousua on pelätä.
"eiköhän ruokaa saisi vaikka Venäjältä tai USA:sta eli turha sitä hinnannousua on pelätä."
eikös tuo Venäjä juuri asettanut vientiesteitä maataloustuotteilleen
"Ei minulla sitä leipäni tuottavaa tyyppiä vastaan mitään ole. Ostaisin häneltä ihan mielelläni leipäni, kun vain toimisi samoilla säännöillä kuin muutkin minua palvelevat tuottajat"
Joopa joo, kauniit puheet kun eivät paljon elätä.
Miksi veronmaksajat EU:ssa tukevat viljelijöitä mutta eivät muiden ammattien harjoittajia?
Toisen maailmansodan jälkeen yhteistä maatalouspolitiikkaa suunniteltaessa päättäjiä askarrutti erityisesti elintarviketurva. He tiedostivat myös, että tulotaso ei maaseudulla kehittynyt samaan tahtiin kuin kaupunkialueilla. Maatalous ei kuitenkaan ole ainoa ala, jota tuetaan julkisista varoista, sillä monille muillekin sektoreille, kuten energia-alalle, liikenteeseen, terveydenhuoltoon ja tutkimukseen, myönnetään julkista tukea. Maataloustuki on muuta tukea näkyvämpää kenties siksi, että se hoidetaan EU:n tasolla ja rahoitetaan pääasiassa EU:n talousarviosta. Maatalous eroaa muista ammateista siinä suhteessa, että se on vahvasti riippuvainen erilaisista luonnontekijöistä (esimerkiksi säästä), joihin ihminen ei voi vaikuttaa. Maataloudessa liiketoimintasuunnitelmat ovat tällaisten tekijöiden armoilla toisin kuin muissa ammateissa. Lisäksi markkinahinnat vaihtelevat voimakkaasti.
Myös itse olet tuettu monella tavalla vaikka et heti sitä huomaa mutta ei siinä kaikki.
Eu:n tuista 80% kuittaa 20% viljelijöistä, arvaa onko yhtään suomalaista maajussia tuossa viidenneksen joukossa?
Toinen asia josta tunnut olevan huolissasi, työt sinne missä ne tehdään halvimmalla, sillä periaatteella olet tuettu työtön eikä paluuta entiseen tule.
Halpatuontia voi nytkin harrastaa, puuttuu vain halvan työvoiman tuonti, miksiköhän, ettei vaan kiljavan miehillä olisi sormensa pelissä!