Onko siellä ketään muuta? Elikkä minä pelkään mennä nukkumaan! Ajattelen aina näin: jos menen nukkumaan ajattele jos en herää? sen seurauksena sydän pomppii kurkussa ja ahistaa! Olen neljän lapsen äiti ja tarvitsen yöunia mutta kun aina putkahtaa kaiken maailman pöhlät ajatukset kun nukkumaan pitäis mennä!Olen ennen syönyt cipramil tabuja mutta lopetin kun ei tuntunut auttavan.Ei mulla oo ollu mitään sen kummempaa mutta nyt on taas alkanut ahistaa! Päivät menee vaaveja hoitaen mutta jos tykyttää ja tulee minkäänlaisia kipuja esim.rinnassa,jaloissa olen heti paniikissa ja pelkään että saan sydänkohtauksen tai veritulpan jalkaan! Olen nyt viikon sisällä käynyt lääkärissä 3 kertaa. Kaksi kertaa veritulppaepäillyn takia ja kerran kun säikähdin sydänoireita!Minulta on otettu ekg sydämmestä, ultrattiin laskimo jalasta ja iso liuta verikokeita jotka oli ok! Mut kuitenkin pelkään että olen jostain sairas! (olenhan mä tietenkin päästä sairas kun pelkään) No jaa enpäs mä tässä sen kummempaa, ajattelin vaan vähän purkaa oloa!
pelkään öitä
rasittavaa!
11999
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kuulostaa niin tutulta, tosin minulla ovat vaikeimpia hetkiä päivät kun olen lasten kanssa kotona ja mies töissä (tosin tällä hetkellä on kotona, koska tilanne meni minulla niin huonoksi). Minulta otettiin kaikki mahdolliset verikokeet, magneettikuvat, sydänfilmi... niistä ei mitään löytynyt ja diagnoosiksi sain paniikkihäiriön/uupumuksen tosin paniikkihäiriö oli jo aivan kokoaikaista. Kuukausi sitten aloitin Cipralexin ja nähtävästi alkaa pikkuhiljaa auttamaan, ensiapu lääkkeeksi pahimpiin oloihin sain rauhoittavia.
-viiden äippä-
Uni on tärkeä siksi että elimistösi ja sinä voisitte hyvin, joten jos sitä pelkäät, pelkäät väärää asiaa. Ajatteletko sisälläsi että jos unessa nukutkin sikeästi ja hyvin, terveyttäsi ei ole kukaan hoitamassa?? Kuitenkin varmaan suurimmat oireesi tapahtuvat juuri valveilla ollessasi, kontrollisi rasittaa varmaan sinua paljon! En tiedä auttaako EFT-terapia sinua ollenkaan siinä kokeilla. Mutta syömällä lisävitamiinia kuten E-EPA ja karnosiini voit kokeilla kohentaa peruskuntoasi ja pitää sitä yllä.Onko sinulla paksu veri ja verenpainetta? Sydänfilmikin tulisi olla päivän seuranta jotta tulos olisi aika taattu? Sinulla on monta lasta jotka todella tarvitsevat sinua, niidenkö kautta hädässä olet ? Kokeilepa akupunktiota tai opiskele itse akupainantaa jos ehdit sitä tehdä? Minkälaisia unia sinä näet? Osta verenpainemittari josta seuraat päivittäin ja niin panikoidessa kuin ilman sitä, verenpainettasi ja sykettä? Millä uskoisit rauhoittuvasi?
Minun veren paineet ovat aina ollut ok ja minulle on tehty 3 kertaa se holterseuranta ja yhdesti rasitusekg!´Tiedän että jos sydämessä olis jotain vikaa niin ne olisivat jo varmaan nähnyt sen mutta kun välillä tuntuu että tuo pääkoppa on niin seko=)... Lääkäri viimeks puhu jostain sydänfobiasta? Joillakin on hämähäkkifobia ja mulla kuulemma sit sydänfobia!? Kaiken lisäks minulla on korkeenpaikankammo ja ahtaanpaikankammo! Joskus tulee pikkupaniikkia päivän aikanakin mutta silloin menen vessaan että lapseni eivät nää: En halua että mun lapset kärsii minun takia,Ja isoin syyhän minun pelkoon on se että kuka on lapsien kanssa jos minulle tapahtuu jotain!Minulla on myös ikävänä tapana se että seuraan omaa pulssia, jos se on liian matala alan panikoimaan ja meinaan hyppiä seinille. Nyt mulla on sydän pomppinut kurkkussa jo 5 päivää... En tiiä miten saisin oloni paremmaksi!
ihan naurattamaan toi sun kirjoitukses, ihan kuin oisin omia oireitani kuvaillut ja hulluksi ittensä tuntee, koska tietää että kyse on omasta päästä, mutta ei sitä osaa hallita vaik kuinka yrittäisi! Olen koittanu alkaa ajatella että kauheeta kuinka paljon päiviä menee ihan hukkaan panikoidessa! Oon ollut kuumeessa pari päivää flunssan takia, lämpö nousee kokoajan uudelleen jos panikoin. Meen lekuriin tänään, et tää hermostuneisuus lakkais.. Meitä taitaa olla monia.
tuntuu siltä että meitä on mutta kaikki ei vaan uskalla sitä sanoa ääneen.Luule olevansa hullu(mäkin luulen olevani hullu)..Sairastin myös tääsä parisen viikoa sitten ja crp oli 200, en tiiä onko nää lisälyönnit jääny siitä päälle!
käväisehän hyvä ihminen lääkärillä, pyydä vaikka cymbalta nimistä lääkettä, takaan niin paniikkioireet katoavat, samoin kaikki ahdistukset!
sinullahan on ihan selvä paniikkihäiriö:)
tsemppiä, elämä paranee niiden myötä!
Pelko siitä että kuolet nukkuessasi?
Että sinulla on vaikkapa aivokasvain heti jos tuntuu päänsärkyä?
Tai rintasyöpä jos pistää rinnasta?
Tiedän tunteen, ja tiedän sen olevan kamalaa. Kun aloin itse saada tuollaisia tuntemuksia, tarkkailin itseäni, pelkäsin kuolevani, ja sain ajoittain paniikkikohtauksia. Kävin lääkärilläni, ja hän pisti murrosiän piikkiin, nuori kun olen. Sanoin että reagoin herkästi itsessäni tapahtuviin muutoksiin. Tyydyin siihen ja yritin käydä koulussa ja elää niin normaalisti kuin mahdollista. Lopulta tilanne kuitenkin riistäytyi hallinnasta, ja menin keskussairaalaan ensiapuun. Olin viikon sairaalassa, jossa suljettiin pois melko paljon sairauksia. Sairaalassa olo tuntui turvalliselta. Lopulta minulle määrättiin lääkkeitä ja palasin kotiin. Tilanne rauhoittui, mutta lääkkeet saivat minut melko uupuneeksi. Kävin myös nuorisopsykologilla, jonka kanssa jutteleminen helpotti paljon. Olin kuitenkin väsynyt, ja oloni oli epätodellinen. Nukuin päivät, valvoin yöt. Lopetin lääkkeiden syömisen, enkä loppujen lopuksi ole varma miten sain takaisin päivärytmini. Syy voi olla se, että sain lähes kokonaan uuden päivärytmin, kun menin sisäoppilaitokseen. Ensin se tuntui kauhean turvattomalta paikalta ja sain aina ajatuksieni velloessa paniikkikohtauksia. Nyt kuitenkin olen päässyt yli tuosta kaikesta, mutta käyn vieläkin psykologilla.
Kannattaa ottaa realistinen asenne ja tutkia hieman paniikkihäiriön oireita vaikka ihan vaan Wikipediasta tai jostain luotettavammasta lähteestä. Mielestäni psykiatrin kanssa jutteleminen ei olisi pahaksi. Kunhan vain uskallat kertoa tuntemuksistasi ja pelostasi mahd. rehellisesti ja vähättelemättä, nii uskoisin asian pikkuhiljaa lähtevän rullautumaan.
Nukut ilmeisesti LIIAN vähän...etkä vähiten lasten takia. Univajaus aiheuttaa kaikenmoisia hallusinaatioita ja heikkohermoisuutta ja pelkotiloja jne...
nukkumispelkoon nukahtamislääkkeet.
vaikeeta!Istun tässä ja jälleen kerran pelkäämn että jotain pahaa tapahtuu! Pistää rintaan (joka häviää kun kosken siihen?)Ahistaa,masentaa ja tänään tuli semmonen olo kun olin kaupassa että kaikki kyttää? Halusin pois kaupasta ja äkkiä! Miä hittoa mun täytyy tehdä?Niin ja asiaa ei nyt auta että mun mies on saanut uuden työpaikan ja sen työvuoro on aina yöllä(postinjakaja/lehtiä)Mä tuun kohta hulluks! Tai sitten mä jo oon hullu!
voin täysin jakaa ahdistuneet fiiliksesi. minulla on parhaillaan päällä tykytyskausi, johon liittyy voimakkaita pelkoja, sydämentykytyksiä ja paniikkikohtauksia :(. nämä kaudet tulevat yleensä pitkän stressikauden jälkeen, kun tulee rennompi vaihe :(. en uskalla nukahtaa ja sitten on jatkuvaa univelkaa jne. minulla on kolme lasta ja mies tekee pitkää päivää (aamuyöstä iltaan).