Jos lapsi ei tule toimeen opettajan kanssa onko luokan vaihto ainoa vaihtoehto?
On nyt tämä syksy yritetty ja alkaa toivo hiipua. Kyse on ekaluokkalaisesta. Tilanne on mennyt siihen että lapsi ei kouluun halua mennä. Vaikka pakkohan se on. Raskasta kaikille tämmöinen.
Onko kokemusta asiasta?
On nyt tämä syksy yritetty ja alkaa toivo hiipua. Kyse on ekaluokkalaisesta. Tilanne on mennyt siihen että lapsi ei kouluun halua mennä. Vaikka pakkohan se on. Raskasta kaikille tämmöinen.
Onko kokemusta asiasta?
Vastaukset 16
Vanhimmat
vaihtaa opettajaa ? Useimmat opet sellaisia känkkäränkkiä että olisi parempi kun olisivat kaukana lapsista.
jos syy on opettajan ja lapsen suhteessa puhtaasti. Toisaalta koska opettaja tekee työtään niin hänen hommansa on aikuisena kyllä selvitä työstään lapsesi kanssa piti tästä tai ei.
Meillä tilanne on ollut se, että opettaja koki lapsen ongelmaksi tietyllä tapaa (kuten aina joka syksy koitui muutaman oppilaan kohtaloksi vuodesta toiseen..) ja siitä alkoi tietty ohjelma. Nokikkain sitten asiaa selvitettiin ja asia selvisikin suotuisasti. Lapsi kyllä onneksi koko ajan tykkäsi kouluun menosta ja opettajastaankin, ja jos ei olisi tykännyt olisi ollut todella hankala akun kutakin luokka-astetta on vain yksi. Jälkeenpäin voi sanoa että hyvin meni ja opesta ja lapsesta tuli oikeastaan kaverit ja edelleen moikkaavat kun kylillä kohtaavat ja ope kyselee lapsen kuulumisia kun minut näkee. Loppu loistavasti..
Toisen lapsen kohdalla vaihdoimme muuton takia koulua kokonaan ja se avasi lapselle ihan uuden koulumaailman. Tosin osa lapsista vaihtoi koulua ihan open takia. On surkeaa että kerran virkaan valittu saa kiertää kiusana ja harmina koulusta toiseen ja pilata lasten koulunkäyntiä aina vuoden kerrallaan.. Vai kuulostaako normaalilta että ekalle luokalle olisi jäämässä kertaamaan n30% oppilaista? Ja kaikki nostaa tassut ilmaan avuttomina vaikka ongelma tiedetään ja siksi kierrätetään..
Mutta siis nyt nikitusten open kanssa selvittämään asiaa ja jos se ei auta niin sitten rehtori mukaan ja vaikka ketä jotta tilanne saadaan hoitumaan. Luokan vaihto on aika äärimmäinen toimenpide kyllä.
minua jos molemmat lapseni joutuisivat open "silmätikuksi". Mietityttikö sinua?
Erityisen kummasti pistää tämän opettajan korvaan oma tekstisi, että LAPSI ei tule toimeen opettajan kanssa.
Lapset nyt yleensä tulevat toimeen kaikkien kanssa, joiden kanssa (vanhemmat) haluavat. Toivoisin, että yksilöisit ja erittelisit tähän ketjuun, miten tämä toimeentulemattomuus ilmenee.
Kuinka olet itse sitä toimeentulemista edistänyt ja pyrkinyt hedelmälliseen yhteistyöhön lasta kannustamalla? Minkälaista palautetta opettaja on sinulle antanut? Oletko ryhtynyt tarvittaviin toimiin?
Ensimmäisen luokan syksy on monelle lapselle niin rankkaa ja tehoja vievää aikaa, että kannattaa ottaa lapsen väsymys vastaan kuuntelemalla, mutta samalla pitää mielessä, että tuon ikäinen lapsi ei osaa nähdä tilannetta objektiivisesti. Sen sijaan lapsi imee kaiken epäluulon vanhemmistaan ja alkaa tosissaan uskoa, että opessa on jotain mätää, jos vanhemmistakin siltä vähän vaikuttaa.
Luokanvaihto tässä kohdassa olisi luultavimmin katastrofi, suoraan ojasta allikkoon. Lapsesi joutuu vain uuteen mylläkkään, kun kaverisuhteetkin menevät uusiksi.
vaan tilanteet olivat aivan erilaiset ja toisessa luokassa silmätikkuja sanojesi mukaan oli todellakin kolmannes ja toisessa vielä enemmän. Toisen open kohdalla tikkuilu koski aina tyttöjä ja hiljaisia ja arkoja sellaisia. Toisen open kohdalla taa sei ollut kyse tikuksi joutumisesta lainkaan vaan äinvastoin: ope ei kyennyt seuraamaan oppilaidensa edistymistä luokassaan koska se oli hänen mielestään liian iso ja rauhaton.
Menee jo asian viereen, mutta ekan lapsen kohdalla siis open arvailut todettiin perättömiksi ja heidän välinsä olivat todellakin lämpimät sittemmin ja lapsi sai aikanaan stipendinkin juuri ko open luokalla ollessaan. Tämä siis todellakin oli tämän opettajan tapa ja valveutuneemmat jo osasi etukäteen arvata kenet hän poimii uudesta erästä esiin kun eka luokkalaiset kohdalle osuu...
Itseasiassa on kyllä myös koomista vihjailusi sillä koulupsykologi joka sai kummankin sitten kontolleen tosin ekan open pyynnöstä ja toisen vanhempien pyynnöstä, oli myös sitä mieltä että huonoa tuuria kun on kaksi hankalaa opettaja aosunut samaan perheeseen. Eli kummankin open heikkous on todellakin tiedossa ja en siksi viitsi syyllistää itseäni tai lapsiani mistääm. Ja toisaalta jos meidän lapset ovat yhteensä käyneet koulua tähän asti yli kaksikymmentä vuotta ja opettajia on ollut liuta niin en koe kahden open tikkuilua vielä pahana vaikka se olisi kohdistunut nimenomaan jollain asiallisella perusteella lapsiini ja johtunut vielä ihan oikeasti heistä.
Kiva piikki silti..
voit arvata että kyllä mietittiin mikä on mennyt pieleen. Kävi mielessä ne panadolit joita oli syönyt hammaskipuun ja vaikka mikä, mikä olisi voinut aiheuttaa oikean vaurion ja tietenkin mietti sitä missä meni kasvatus pieleen jne. Olisi aika tunnoton ihminen jos ei miettisi jo silloin kun yksi lapsi saa koulustaan palautetta joka ei ole ihan tavallista, tai sitä ei vielä tiedä että se on..
Eikä siinä todellakaan auta vaikka langan toisess apäässä ollut erityisopettaja avaa keskustelun en löydä tästä lapsesta mitään vikaa vaikka opettajan mielestä niitä on. Ja kyse siis oppimisvaikeudesta.. Paha oli löytää kun oli lahjakas lapsi käsissä, paha kun oli tyttö..
Se salamakin näes lyö samaan kohtaan ja sattumaakin on. Oli tosin lohdullista kuulla että meillä on ollut huono tuuri, silloin se ei silti lohduttanut kaiken inhottavan päälle.
Minullakin pisti silmään se asia, että lapsesi ei tule toimeen opettajansa kanssa. Melko erikoista, kun kyseessä on ekaluokkalainen! Yleensähän on niin, että erityisesti ekaluokkalaiset ja muut pienet nassukat tykkäävät opettajastansa ja pitävät tätä maailman viisaimpana ihmisenä, vaikka opettajassa olisi vikojakin. Pienet eivät yleensä kyseenalaista...
Oma kokemukseni on, että lapsi saadaan kyllä opettajaansa vastaan, jos kotona häntä siihen "yllytetään". Jos kotona arvostellaan ja moititaan opettajaa lapsen kuullen, vähitellen lapsi valitsee jomman kumman puolueen eli kotiväen tai opettajan puolueen. Se on kova paikka pienelle lapselle, koska lapsi yleensä haluaa olla hyvissä väleissä sekä vanhempiensa että opettajansa kanssa. Toivottavasti teillä ei opettajaa arvostella lapsen kuullen, ettei lapsen koulunkäyntimotivaatio ole sen vuoksi laskenut.
Nykyajan ilmiöitä ovat kyllä tällaiset asiat, että vaihdetaan luokkaa, koska lapsi ei tykkää opettajasta. Toista oli ennen. Jos ei tykännyt, sitten oli tykkäämättä. Ei elämässä voi aina valita, ketä ihmisiä haluaa sietää ja suvaita. Aina on vastassa epämiellyttäviä luokkakavereita ja työkavereita, opettajia ja pomoja.
Älkää ihmeessä lähtekö siihen, että luokkaa vaihdetaan, jos ongelmia ilmenee. Sen jos teette, a) teitä aletaan pitää tietynlaisina, b) lapsi huomaa, että näinhän ongelmat aina ratkeavat ja c) se on ehdottomasti huonoksi lapsellenne. Selvittäkää syy siihen, miksi lapsenne ei tule opettajansa kanssa toimeen. Se on ainoa oikea tapa selvittää onglemaa näin aluksi.
Opettaja oli lapsivihaaja meillä, eikä ymmärtänyt meidän lasta. Yeimme valituksia koulutoimenjohtajalle, mutta yhtä lökkö tyyppi kuin opettajansakin kaikki, niin vaihdoimme koulua, ja vaihdoimme samalla kaikki lapsemme pois tuosta kauheasta koulusta. Sen jälkeen koulu oli hauskaa ja oppiminen sujui kuin muillakin. Nyt käy jo ammattikoulua, mutta missähän olisi ellemme koulua olisi vaihtaneet.
Emme uskaltaneet jättää muitakaan lapsia siihen kouluun, vaan vaihdoimme hekin, vaikkei heillä mitään ongelmaa opettajan kanssa ollutkaan. Varmuuden vuoksi vaan, ja ratkaisu oli oikea.
jos ei olisi koulun vaihtoa tehty. Mistäpä sen tietää. Jospa johtaja ei reagoinut koska aihetta ei ollut?
Tarkoitatko että olisi jotenkin parempi olla lukiossa? Mielestäni osoittaa itsenäistä ajattelukykyä osata arvostaa ammattikoulutusta ja valita se, jos siltä tuntuu.
lukiosta ei tule sellasta ammattia, jota lapseni halusi, joten lukio olisi huono vaihtoehto.
Sitäpaitsi, lukio on turha kolmivuotinen josta ei vielä tule ammattia, mutta amiksesta kolmessa vuodessa saat ammatin.
Tuskin luokan vaihtaminen helpottaa...(riippuu )
Oletteko jutelleet opettajan kanssa ?
Opettaja on vain koulutettu henkilö jonka tulisi "pitää kurissa" 20 lasta..- ja ehkä saada lasten päähän jotain ??
Itselläni on tilanne , jossa tuntuu, että lapseni kasvatus on mennyt päin..¤%)%#"&.. =)
(valittivat syömisestä vaikka lapsi oli maistanut ruokaa (pahaa) ja syönyt salaattia !!)
Joka on mielestäni oikein ?? !(emmehän mekään syö ruokaa joka on pahaa ?) =D
Vika voi siis olla joko minussa,opettajassa, Tai kuolutuksessa/ opettajan omassa kasvatuksessa !!?
Kyse on kuitenkin 1-luokkalaisesta !! (kuten meilläkin ) ja AINA !- koulun pitäisi alkaa mukavissa merkeisä !..
Tuosta saattaa riippua myöhempi kiinnostus kuolua kohtaan !!
PS. Kuuntele lastasi !!! (hän tuskin osaa valehdella ? )
Älä kuitenkaan lähde mukaan pahaan oloon, vaan kannusta ja käske lapsesi "näyttää" opelle !
TSEMPPIÄ !!
Ihan ystävällisesti totean vain, että toki jokainen haluaa uskoa, että lapsi puhuu totta. Ja useimmat lapset varmaan puhuvatkin.
Vanhimman poikani luokalla oli vain tapaus, jossa isokokoinen poika oli erittäin herkkä suuttumaan ja saattoi yhtäkkiä ärsyyntyä mitä pienimmistä asioista ("mitä sä siinä tuijotat", kun joku sattui vilkaisemaan häntä tai "yrität sä ärsyttää mua", kun toinen seisoi liian lähellä ruokajonossa). Pojan äiti ei uskonut opettajan selityksiä vaan oli vakuuttunut, että hänen poikaansa kiusattiin koulussa. Kaveri on koulun pisin, erittäin isokokoinen muutenkin. Useat lapset joutuivat tämän pojan raivon kohteiksi (hän kirjaimellisesti otti muita rinnuksista kiinni ja heitti seinään...) ja käymään jopa terveyskeskuksessa hoidattamassa itseään, ja pojan äiti edelleen uskoi pojan tarinoita. Pojan äiti äitien tapaan puolusti omaa lastaan henkeen ja vereen, ja koko luokka kävi läpi ties mitä kuraattori-istuntoja, ja äiti vaati rangaistuksia koko luokalle hänen poikansa syrjinnästä ja kiusaamisesta.
Kerran tämän pojan äiti soitti minullekin ja kertoi, että minun poikani oli väittänyt hänen poikansa haukkuneen minua. Äidin mielestä tämä ei voinut olla totta vaan minun poikani valehteli. No, tällä tapahtumalla vain oli kolme muutakin todistajaa. Minäkin näin kerran pojan kuristavan omaa poikaani. Vähitellen pojan äiti joutui myöntämään, että itse asiassa hänen poikansa oli se kiusaaja eikä kiusattu ja oli puhunut äidilleen palturia aika lailla suut ja silmät täyteen.
Pitkä tarina, mutta ihan sellainen vieno vihjaus siitä, että joskus kannattaa selvittää, että onko ne asiat ihan niin kuin lapsi sanoo.
Käsittämätöntä, miten sinisilmäisesti vanhemmat joskus uskovat omaa lastaan! Ikävä tosiasia on, että jotkut lapset(ne ekaluokkalaisetkin)osaavat kylmästi valehdella tapahtumia, ja käyttävät sitä suruttomasti vanhempiinsa(meihin opettajiin se ei niin helposti tehoa;).
Jotkut lapset taas yksinkertaisesti kertovat asiat niin ,kuten he haluaisivat asian olevan, ja tavallaan itsekin uskovat asian olevan silloin niin. Molemmissa tapauksissa on aikuisten yhteinen tehtävä auttaa ja kasvattaa lasta totuuteen ja rehellisyyteen. Kannattaa aina varmistaa asia myös opettajalta ennen kuin alkaa toimimaan.Se on lapsenkin parhaaksi.
auttoi aikanaan,tosin vaihdoimme samalla myös koulua ja siellä sai tosi mukavan,kaikkia samanarvoisina pitävän ja kannustavan open.
Olen kuullut niin paljon kokemuksia siitä miten opettaja ja koululainen eivät tule toimeen, että jo ennen kuin esikoinen meni kouluun, teimme päätöksen siitä, että emme laita lapsia lähimpään pieneen kyläkouluun. Monet ihmettelivät tätä ja useimmat kertoivat juttuja pienten kyläkoulujen ihanuudesta. Itse ajattelin asian näin, että jos lapsella ja opella menee sukset ristiin, niin mitäs teet pienessä kyläkoulussa, kun ekaluokkia on tasan se yksi. Suuremmassa koulussa on sentään rinnakkaisluokkia ja luokan vaihtaminen helpompaa. Ihan realistisesti ajattelin jo etukäteen, että pystyisi edes sitten vaihtamaan sitä luokkaa. Joten kaikki lapset käyvät kauempana olevaa isompaa koulua.
Tämä osoittautuikin ihan hyväksi ratkaisuksi, sillä yksi pojistamme on vähän erikoinen luonteeltaan. Ei häirikkö tms. päinvastoin hiljainen ja ujo, mutta vähän omalaatuinen ja kaikki opet eivät ole häntä ihan ymmärtäneet. Toistaiseksi kaikki on kyllä sujunut hyvin, ryhmävaihtoja luokan sisällä on kyllä tehty ja tiettyjä ainevalintoja.
Jotenkin tuntuu tosi surulliselta, että jo ekaluokalla lapsi ei halua kouluun. Ilman muuta minusta kannattaisi alkaa keskustella luokan vaihdosta. Ovathan entiset tutut luokkakaverit sitten kuitenkin samassa koulussa, vaikka luokkaa vaihtaisikin. Rehtorin puheille. Onhan rehtori jo nyt mukana keskusteluissa, kun lapsi ei tule open kanssa toimeen (tai ope ei tule lapsen kanssa toimeen)?