En pelkää,jos oma kännykkäni soi,mutta kun olen töissä,koulussa tai kotona ja muu puhelin soi,pelästyn ja alkaa pelottaa,sekä pelkään aina kun isä tai äiti puhuu puhelimessa.Pelkään,että joku soittaa ja valittaa minusta tai koulussa kun puhelin soi,pelkään,että äiti soittaa ja on tapahtunut pelottavia.Hyvin harvoin pelkoni on aiheellinen,mutta joskus on ollut harmeja.
pelkään puhelimen soimista
sanneli
5837
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Itse pelkään kauheasti soittamista, oli kysymys sitten kenestä tahansa muusta kuin vanhemmista. Puhelimen soiminen lähinnä ärsyttää tavattomasti joka kerta. Puhelimessa puhumista pelkään.
Hmm, yritä vain ajatella, että kyllähän ihmiset soittelevat toisilleen päivittäin enimmäkseen todella turhista asioista. Onnettomuussoitot ovat hyvin harvinaisia. Ja mitä siihen tulee, että pelkäät sinusta valitettavan, niin älä käyttäydy sillä tavalla, että valittamista olisi. Turhat valitukset taas voi kuitata olankohautuksella.
Minulla on ihan yleinen puhelinkammo. En välttämättä uskalla vastata jos se soi (lankapuhelimeen en koskaan), enkä uskalla soittaa itse minnekään. Kaverille soittaminenkin vaatii hetken tsemppaamista. Ainoa jolle soittaminen sujuu "luonnollisesti" on oma poikaystävä. Jopa omalle äidille soittamista täytyy miettiä. Kavereille on vaikeaa soittaa, varsinkin jos tiedän ko. henkilön äänen olevan puhelimessa epäselvä. Tulee pelko väärinkäsityksestä ja itseni nolaamisesta. Silloin tällöin uskallan vastata tuntemattomasta numerosta tulevaan puheluun, mutten läheskään aina. Vaikeuksia on alkanut ilmetä nyt, kun pitäisi etsiä vuokrakämppää ja töitä. Työnhaussa suosin kirjallisia hakemuksia ja paikan päällä käyntiä. Poikaystävä joutuu huolehtimaan asunnonhausta. Sosiaalinen elämä kärsii kyllä... Tuttu tilanne on, että poikaystävä ajaa autoa ja pyytää minua soittamaan puolestaan kaverille. Minä menen lukkoon, kylmät väreet selkäpiissä jne. ja poikaystävällä menee hermot. Minulla on kaikenlaisia fobioita mutta tämä vie turhuudessaan voiton! Psykiatrille? Ei voi mennä koska ajanvaraus vaatii puhelinsoittoa!
Mulla on kanssa jonkinasteinen puhelinfobia. Varsinkin jos pitää soittaa jonnekkin vähän virallisempaan paikkaan, niin paniikkihan siinä iskee. Ja mä en myöskään vastaa numeroihin joita en tunne, enkä salaisiin (jotka ei näy). Joskus saatan jättää tahallaan vastaamatta tutuillekin, ei vaan huvita puhua, tai oikeastaan pelkään niitä ns. hiljaisia hetkiä, joita varmaankin jokainen on puhelimessa kokenut. Ne on aivan hirveitä. Onneksi tekstiviestit on keksitty, niillä pystyn kommunikoimaan normaalisti :)
Mulla sama juttu; kun pitää soittaa johonkin virastoon, niin treenaan etukäteen moneen kertaan että mitä aion sanoa. Niitä virallisia juttuja on joskus niin vaikeeta selvittää ja sitten kun siellä langan toisessa päässä istuu usein joku ärsyttävä, tyly ihminen...
Mulla oli ennen ihan sama juttu!!! Mutta ajatelkaa näin: kun soitatte yrityksiin, ne nimenomaan HALUAA TEIDÄN puheluita sinne!! Ne on perustanu yrityksen ja ne haluaa sen toimivan. Jos siellä on tyly ihminen, käyttäytykää, tai jos ette käyttäydy niin ESITTÄKÄÄ että "no joo-o, jos oot tollanen niin ootpa kyllä aika elämästäs hukassa"... luulis sillon miettivän... ja ajakaa asianne normaalisti. Autto ainakin mulla!!!
Ihmisillä on puhelimet sitä varten et niille soiteltais niihin :)