Enpä olisi uskonut moiselle hölynpölypalstalle ikävääni itkevän, mutta nyt on pakko. Olen tehnyt valtavan virheen rakastuessani varattuun mieheen. Ja olen itsekin varattu..
Kuinka moni tietää tunteen, kun ihastuminen pitää kieltää, ja pakottaa itsensä käsittelemään rakkautta järjellä? Se sattuu, se vihloo rintaa niin syvältä..! Tuskaa ei voi sanoin kuvailla.
Voi jestas sentään minä kaipaan omaa sielunkumppaniani. Niin että koskee!
AIH! :)
Kuinka moni tietää tunteen, kun ihastuminen pitää kieltää, ja pakottaa itsensä käsittelemään rakkautta järjellä? Se sattuu, se vihloo rintaa niin syvältä..! Tuskaa ei voi sanoin kuvailla.
Voi jestas sentään minä kaipaan omaa sielunkumppaniani. Niin että koskee!
AIH! :)
Vastaukset 6
Vanhimmat
että minusta moni löytää sielunkumppanin, mutta minä en kenestäkään. En ole koskaan rakastunut niin, että jalat menis alta.
Ei kait rakastumiset niin vaarallisia ole. Varsinkin, jos se on enemmän yksipuoleista.
voimille ottavat!
tapasit hänet viimeksi ? :P
todellisuudesta pakenemista, ei muuta! Ns. sielunkumppaneita ei ole olemassakaan.
tuollainen tosikko täällä tekee, et ole koskaan vissiin rakastanut tai tosissani kaivannut. Viestistäsi päätellen.. Miksi täällä?
niin kielltty rakkaus kuin voi olla, se mies on vienyt mut juurtajaksaen.
Mun oma suhde on "vapaa", mutta rakastan sitä toista, en pääse eroon, tunteet vie aina kun näen hänet..haluaisin vaan lähelle häntä, halattavaksi, kertoa, kuinka hän on mun suuri rakkaus...mä masennun kohta, tehtävä jotain radikaalia, lähdettävä pois.
En kestä sitäkään, että olen näin heikko, en voi hallita itseäni, tunteitani. Koko maailma ja ajatukset pyörii vaan siinä miehessä. rakas...