Olen 19v äiti. Raskaus muuttikin vartaloa aika radikaalisti. Rinnat ja vesipatja vatsa täynnä raskaus arpia...jopa jaloissa reisien ulko syrjällä on arpia. Seksuaaliset halut katosivat täysin, miehellä näyttäisi haluja olevan. En voi enään käydä saunassa kavereiden kanssa, en uimassa. Rakastan lastani enkä kadu lapsen tekoa. Mutta harmittaa oman kropan pilalle meno. Onko muilla vastaavia kokemuksia?
surullinen ja iloinen
masentunut
7572
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Saat kropan kuntoon säännöllisellä jumpalla ja liikunnalla. Raskausarvet ovat niin tavallisia synnyttäneellä naisella, että eivät muut niihin kiinnitä huomiota. Joku sanoi jossain, että raskausarpiin voisi suhtautua arvostaen, ovathan ne seurausta uskomattomasta teosta, synnytyksestä. Arvet myös vaalenevat ajan myötä.
Seksihalutkin palaavat ajan myötä. Varsinkin heti lapsen syntymän jälkeen ne voivat olla poissa kauankin...
Arpia todella paljon. En muista nähneeni kellään muulla tällaisia. En tykkää että mies suutelee tai koskee vatsan aluetta tai rintoja, ehkä täysin pimeässä ettei arvet näy. Tuntuu että miestäkin inhottaa vaikka ei sano sitä eikä näytä. Arvet ei häviä koskaan (luin jostakin).
Arvet vaalenevat ajan myötä, ja kun mahdollinen raskaudesta jäänyt ylimääräinen pyöreys katoaa, arvet myös kaventuvat.
...aurinko paistaa risu kasaan (jumppa aloitettu taas).
Minä en välitä omista raskausarvistani tms. Kaikki nuo repsahtamiset ja muut vartalonmuutokset minussa johtuvat tasan raskaudesta ja siitä onnesta ja ihanuudesta että saan oman lapsen. Raskausarvet muistuttavat minua siitä kuinka onnekas olen saanut olla että minulla on tähän mahdollisuus. Tiedän ettei nämä repsahtamiset ole tulleet ylensyönnin tai liikunnan laiminlyönnin myötä vaan siitä onnesta että saan kantaa sisälläni lasta. Uskallan kyllä edelleenkin mennä yleiseen saunaan ja uimahalliin niinkuin ennenkin.
Minä en kylläkään iloinen arvistani ole, mutta eivät ne elämääni millään tavoin rajoita. Jos ne jollain keinoin pois saisin niin kyllä niistä ilomielin luopuisin. Lääkärini sanoi,ettei raskausarpien poistoon ole todellisuudessa mitään poppakonsteja tiedossa. Ihmevoiteet tai raskaudenaikaiset rasvaamiset eivät kuulemma auta. Toisille niitä vain tulee ja toisille ei. Ne tosin vaalenevat aikanaan.
Alkuperäiselle kirjoittajalle sanon, ettet todellakaan yksin ongelmasi kanssa ole. Toivottavasti opit elämään asian kanssa. Minulla raskaudenaikaiset liikakilot kyllä karisivat pois, mutta raskausarpien lisäksi jäi muistoksi roikkuvammat ja pienemmät rinnat kuin ennen raskauksiani. Useimmiten raskaus muuttaa vartaloa jonkin verran. Eiköhän miehetkin sen ymmärrä.Sanoitko, että aloitit jumpan. Sillä voi ainakin kiinteyttää vartaloa. Onnellisia päiviä äitinä sinulle!
Kun/jos lapsesi sairastuu tai vammautuu vaikeasti,luulen arpien ja makkaroiden unohtuvan.
Aika leukemialapsen kanssa sairaalassa (ja sen jälkeinen onnen aika,kun pääse terveenä kotiin)saa asiat oikeisiin mittasuhteisiin.