Valmistajat ilmoittavat esitteissään syväyksen suunnittelijan arvion mukaisesti. Kuten Vene-lehdestä saa jatkuvasti lukea, ovat purjeveneet järjestään ylipainoisia. Esim. oma veneeni ui 10 cm esitearvoa syvemmällä. Monille 200 cm syväys on maksimi mitä haluttaisiin. Jos esitteessä on tämä lukema, saattaa vene tarvita todellisuudessa vettä alleen 215 cm. Saisivat Vene-lehdessä jatkossa ilmoittaa myös todellisen syväyksen muiden mittaustietojen lisäksi.
Veneen todellinen syväys?
eskom
196861
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
on, että tuo 15cm ero olisi jollekkin kriittinen. Jos näin on, niin kui? Jos tietää, että kölin alle jää vain 15cm vapaata vettä jättäisin kyllä itse sinne menemättä.
jos luulet sen olevan 30 cm ja se onkin todellisuudessa 15 cm?
saat vähän apua, mutta en usko näin paljoon.
Riippuu tietenkin veneestö ja varusteista, mutta yleensä matkapurjehdusvarusteissa ja tankit täysinä syväyskin kasvaa. Omassa matkapurressani 2 h varustus oli noin 1,5 tn! Suuri osa tästä oli juomavettä ja polttoainetta. Pitkiä reissuja tekeviin veneisiin maalataan vesilinja tästä syystä alkuperäistä ylemmäksi.
Oman veneen syväys on helppo mitata nyt, kun/jos vene on ylhäällä.
Kymmenen senttiä tarkoittaisi joitan pari-kolme tonnia ylipainoa tyypillisellä 30 jalkaisella nykyveneellä.
Tuohan on ihan peruskoulumatematiikkaa. Lasket veneen mitoista arvion pinta-alasta vesilinjan kohdalla. Äkkiseltään päässä laskin että 11 metriä pitkälle ja 3 metriä leveälle veneelle se voisi olla jotain 25 m2. Sitten kun tiedetään paljonko vesi painaa ja muistetaan se Archimedeen laki peruskoulun fysiikantunnilta, niin tosta voi laskea että suuruusluokka on 250 kg lisää painoa tuottaa sentin lisää syväystä.
Jos vähän käyttää päätään, ei tartte olla vene-lehden varassa, joka muuten puhuu aika usein myös melkoista paskaa. Tilanne kyllä parantunut huomattavasti nykyisen päätoimittajan aikana.
"..11 metriä pitkälle ja 3 metriä leveälle veneelle se (pinta-ala) voisi olla jotain 25 m2"
11 m veneen vesilinja on n. 10 m.
3 m leveä vene on vesilinjalta 2 - 2.5 m
Kaarevat muodot verrattuna suorakulmioon antaa kertoimeksi 1.5 - 2.
Vedenrajassa pinta-ala on karkeasti (10 x 2.2) / 1.7 = 12,9 m2, siis vain noin puolet arvioimastasi ja veneen syväys kasvaa jokaista noin 100 kg lisäkuormaa kohden 1 cm. Tavallisella matkapurjehdusten 1500 kg kuormalla syväys kasvaa yli 10 cm.
Laskin PÄÄSSÄ tietysti vesilinjasta 11*3 metrin venettä, mutta ei sillä mitään väliä ole, minkä kokoisesta veneestä on kyse. Oleellista on se, että painon vaikutuksen voi omasta tai ostokandidaatista helposti laskea.
Kysymys ei myöskään ollut matkapurjehdusten varustekuormasta, vaan veneiden esitteeseen verratusta ylipainosta.
Jos tankeissa on esim. 300 litraa ja veneen viisi matkustajaa tuovat mukanaan 20 kg eli "kaksi matkalaukullista". Ruokaa vaikka 100 kg (helvetisti) niin ollaan vasta 500 kilossa. Aika paljon saa olla muuta varustetta mukana (esimerkiksi noin 40 pientä perämoottoria;-), jotta päästään 1500 kiloon. En pitäisi 1500 kiloa mitenkään tavallisena matkapurjehduskuormana, joskin onhan se ihan mahdollinen.
Jokatapauksessa oleellista on se, että oman veneensä osalta ylipainon ja varusteiden vaikutuksen syväykseen voi laskea varsin helposti.
Jos saivartelemaan ruvetaan, niin syväyksen kasvu kasvattaa koko ajan myös vesilinjan pituutta ja leveyttä, joten jos syväyksen muutos alkaa olla yli 5 cm, pitää nämäkin ottaa huomioon. Tuskin se vaikutus kuitenkaan on kuin jokunen sata kiloa.
Antilla-36:n vesilinja on vain 8,3m ja sen "Wetted Surface" on 21,3m2. Tämä on siis märkäpinta-ala ei projektioala. Vene painuu 1mm:n 14,3kg:n painosta.
Eli 1430kg kasvattaa syväystä 10cm. Todellisuudesa
syväys kasvaa hieman vähemmän, koska veneen painuessa syvemmälle tuo pinta-ala kasvaa aika radikaalisti tuollaisella vanhalla veneellä.
Jos tuon kokoiseen veneeseen lastaa 1500kg, niin on siinä kyllä aika paljon kamaa mukana. Valmistajan ilmoittama syväyshän on purjehdusvarustein.
Arvioin oman veneeni vesipinta-alan ja sain yhtäpitävän tuloksen. Veneeni vähän leveämpi kuin esimerkissäsi, joten sain tulokseksi 13,5 m2.
Kun oma vene on tuossa kokoluokassa, voin antaa tarkankin arvon IMS-mittakirjasta. Pituutta rungolla on hiukan vähemmän ja leveyttä vähän enemmän. Syväys lisääntyy mittaustrimmistä 1 mm/16,5 kg.
mitä merkitystä on tuollaisella muutaman sentin syväystiedolla. Harvoin tietää edes meriveden oikeaa korkeutta jossain satamassa noin tarkasti.
Piirtäjä piirtää veneen ja arvioi massan ja syväyksen ja tekee myös mm. polaarikäyrät veneelle. Valmistaja tekee veneen piirustusten mukaan. Veneestä tulee aina raskaampi kuin suunnittelija laski. Valmistaja ei kuitenkaan julkaise veneen todellisia massoja ja syväyksiä, vaan esitteissä on aina suunnittelijan arviot, vaikka ihan oikeatkin arvot olisivat helposti mitattavissa. Monelle suomalaiselle 200 cm syväys on psykolooginen yläraja. Tähän olen päätynyt sekä suomalaisten, että ruotsalaisten vene-esitteistä. Miksi valmistajat eivät ilmoita oikeita arvoja heti, kun ne ovat tiedossa ja päivitä tältä osin esitteensä?
En viitsi koskaan tarkistaa syväystä kun, se meri veden korkeus koko ajan vaihtelee. Turha yrittää tietää syväystä jos, vaikka veden pinta nousee 20 cm niin sitten onki 20 cm lisää vettä ja mikään ei pidä paikkaansa enää kun, onkin 2,2 metriä, eikä 2 m. Että se siitä, syväyksestä.
on sillä tiedolla onko veneen syväys 2 m tai 2.20 m. Koska ei ole luotettavaa tietoa missään onko vesialueen kulkusyvyys 2 m tai 2.20 tai jotain muuta. Väylällä kulkusyvyys on määritetty keskiveden syvyydestä johon lisätään turvanesi. Meren pohja on harvoin niin tasainen, että ei oleisi 20 cm heittoja.
Tarkka tieto oman veneen syväyksestä muuttuu vielä tärkeämmäksi, jos retket suuntautuvat kotisaaristoa kauemmaksi. Vaikkapa Hollannin kanavilla 10 cm ero voi olla ratkaiseva sen kannalta, miten usein jäät kanavan pohjaan kiinni. Joissakin sulkuporteissa on veden alainen kynnys/palkki ja sulun seinässä korkeusmitta, josta näet kulloisenkin vedensyvyyden 5 cm tarkkuudella.
Tietenkin kotivesilläkin on saaristoväyliä, joissa pelivara on aika pieni. Vaikkapa Ämbarsundin väylä on sellainen. Jokainen varmaan kuuntelee säätiedotuksista meriveden korkeuden ennenkuin 2 m syväyksellään lähtee sille väylälle... jne. Kyllä oman veneen syväys on hyvä tietää. Varsinkin, jos vene on kolhuille herkkää mallia...
Mutta jos syväys muuttuu kun, vesi nousee ja laskee ja meri veden pinta vaihtelee vaikka tänään 1,9 m ja humenna 2,2 niin on 30-cm ero. Ja mitä sitten hyödyttää ajatella syväystä kun ei vene kuitenkaan mahdu kulkemaan vaan köli osuu kiviin ja hajoaa tai ainakun se raapiutuu?!? Pitäis olla nosto köli niin ei tarvis ajatella ollenkaan syväystä.Ja vene myös kevenee kun nostaa kölin vedestä (arcimedecsen laki) niin sen nousee vähän joten, pääsee aika pahoistakin paikoista vaikka matalikoista.
uppoaa syvemmälle kun kölin nostaa vedestä (nostoköli) koska syrjäytetty vesimäärä on pienempi
Nosto köli on just siksi keksitty että syväys pienenee kun se nostetaan. Eihän niitä olis jos, vene menis vielä syvemmälle. Älytöntä puhetta. Taitaa olla vitsi koko vastaus joten, se siitä.
edellisen edellinen kirjoittaja tarkoitti vedenpäällistä osuutta. Varalaita kyllä tod näk pienenee = vene painuu alaspäin arkhimeden lain seurauksena. mutta riippunee kyllä toki kölin tiheydestä.
Mutta mitä tapahtuu syväykselle se toki pienenee kun se köli kerta nousee ylös ...